Julkaisimme jutun miehestä, joka syö kotona kaiken mahdollisen ruoan.

Voi olla, että jutussa kuvailtu mies on ainoastaan nälkäinen tai syö tavan vuoksi. Mutta saimme Avaudu tästä -lomakkeen kautta kirjoituksen, jossa pohditaan, voisiko kyseessä olla ahmimishäiriö:

”Olisiko kyseessä ahmimishäiriö? Sitä esiintyy muita syömishäiriöitä enemmän miehillä. Olisiko mahdollista hakea ammattiapua? Onko tilanne kestänyt kauan vai alkanut juuri? Onko labrakokeita otettu? Tunteeko kylläisyyttä? Puuttuuko tämä hormoni?”

Oli jutussa kuvaillun käytöksen takana sitten mikä tahansa seikka, on tosiaan hyvä muistaa, että syömishäiriöt eivät ole vain naisten ja tyttöjen sairauksia, vaikka ne usein sellaisiksi mielletäänkin.

Syömishäiriöliiton kehittämiskoordinaattori, ravitsemusterapeutti Katri Mikkilä kertoo Ylen jutussa, että tyypillinen syömishäiriötä sairastava mies on ylipainoinen mies.

Potilaan lääkärilehti -sivustolla kirjoitetaan seuraavasti:

”Miesten syömishäiriöitä alidiagnosoidaan ja -hoidetaan terveydenhuollossa, kertoo BMJ Open -julkaisun tutkimus. Syömishäiriö ymmärretään yleensä ”naisten sairaudeksi”. Myös miehillä on vaikeuksia tunnistaa sitä, että he saattavat sairastaa syömishäiriötä.”

Samassa jutussa erikoislääkäri Anu Raevuori muistuttaa, että syömishäiriöt eivät ole vain nuorten ja nuorten aikuisten ongelmia. Esimerkiksi ahmintahäiriö on yleisin syömishäiriö, ja sitä esiintyy varsinkin keski-ikäisillä.

Raevuori kertoo jutussa, että kansainvälisten tutkimusten mukaan ahmintahäiriötä sairastavista on miehiä noin kolmasosa. Lisäksi myös hyvin nuorena, ennen murrosikää, puhkeavista anoreksioista merkittävä osa on pojilla.

Syömishäiriöllä voi olla miehillä erilaisia ilmenemismuotoja kuin naisilla. Niitä voivat olla esimerkiksi lihaksikkaan vartalon tavoittelu laihduuden sijaan. Siihen voi liittyä ylenmääräistä treenaamista sekä lisäravinteiden ja dopingaineiden käyttö.

Syömishäiriön puhkeamiseen vaikuttaa moni tekijä. Se ei siis ole ”vanhempien syy”. Mutta sillä, miten kotona toimitaan ja ruoasta, laihduttamisesta ja kehollisuudesta puhutaan, on todella suuri merkitys.

Moni meistä on kasvanut sellaisessa perheessä ja kulttuurissa, jossa on ollut sopivaa kommentoida muiden vartaloa, laihtumista ja lihomista. Usein myös suorastaan epäterveellistä laihuutta on ihannoitu. Siksi on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten toimii lasten läsnäollessa ja miten heille puhuu, jotta epäterveelliset käsitykset ja asenteet eivät siirry heille, ja altista esimerkiksi syömishäiriölle tai häiriintyneelle ruokasuhteelle.

Näin tuet tervettä kehonkuvan kehitystä lapsellasi:

– Ole kriittinen omia näkemyksiäsi ja ajatuksiasi kohtaan. Monesti lapsi oppii vanhemmiltaan vääristyneitä käsityksiä. Tämä ei tarkoita sitä, että aiheuttaisit lapsesi sairastumisen, vaan sitä, että moni meistä ei huomaa, mitä sanoo ja mitä tekee, koska pitää sitä normaalina. Mieti, ovatko asenteesi terveyteen ja hyvinvointiin kannustavia, vai onko niissä mukana turhaa laihuuden ihannointia, lihavuuden pelkoa, epätervettä ruokasuhdetta tai pakonomaisuutta?

– Älä arvostele kenenkään vartaloa, olipa kyseessä julkkis, urheilija, lapsi, puoliso tai sinä itse.

– Mieti, miten puhut ruoasta ja syömisestä. Onko ruoka sinulle ”palkkio”? Pitääkö sinun ”palata ruotuun”? Päivitteletkö ruoan rasvaisuutta tai kalorimääriä? Lopeta tällainen puhe. Keskity siihen, että ruoasta nautitaan, ruokaa tulee saada riittävästi ja monipuolisesti, ja että terveellisestä ruokavaliosta ei tarvitse sulkea mitään kokonaan pois (jos kyseessä ei ole esimerkiksi allergia).

– Älä ramppaa kotona vaa’alla. Voit pohtia, onko ylipäätään tarpeellista pitää kotona vaakaa? Paino ei kerro terveydestä paljoakaan.

– Älä puhu itsestäsi rumasti äläkä voivottele peilin edessä ulkonäköäsi.

– Harrasta itsellesi mieluisaa liikuntaa, ja puhu siitä positiivisesti lapsille. Korosta sitä, että liikkuminen on kivaa ja terveellistä, ja kerro että siitä tulee hyvä mieli. Unohda kaikki kalorienpolttopuheet.

– Saat tietysti kehua lapsiasi komeiksi, kauniiksi ja viehättäviksi, mutta muista kehua myös heidän taitojaan ja luonnettaan. Pyri vahvistamaan heidän itsetuntoaan muutoin kuin ulkonäön kautta. Katso ja kosketa lasta hyväksyvästi.

– Jos isovanhemmat, valmentajat, puoliso tai joku muu kommentoi lapsen vartaloa tai ruokavaliota, sano lapsen kuullen vastaan. On tärkeää, että lapsi ei jää siihen käsitykseen, että vaikkapa mummolla olisi oikeus kommentoida hänen ”pyöreyttään” tai muuta vastaavaa. Jos lapsen valmentajat vaativat tiukkoja ruokavalioita ja kommentoivat lasten kokoa, ota asia puheeksi tai vaihda lapsen valmennusryhmää tai jopa lajia.

– Jos lapsi puhuu laihuuden tai lihaksikkuuden välttämättömyydestä, keskustele hänen kanssaan asiasta. Lapsilla voi olla vääriä käsityksiä esimerkiksi siitä, mikä ruoka on lihottavaa ja minkä verran on terveellistä syödä, tai siitä, minkä näköinen ihminen on haluttava seksi- tai parisuhdekumppani.

– Älä kyttää lapsen kokoa ja syömisiä, seuraa suuria linjoja. Pari erikoista kommenttia omaan kehoon liittyen eivät kerro syömishäiriöstä, kun taas jatkuva painon tai kehon muodon murehtiminen on jo eri asia. Joinain päivinä ruoka ei maistu ja joinain maistuu, se on normaalia. Huolestu vasta, jos syömiskäyttäytyminen selvästi muuttuu tai näkyy lapsen muussa käytöksessä, jaksamisessa ja ulkonäössä.

– Mikäli huomaat lapsellasi syömishäiriöoireilua tai ongelmallista suhdetta ruokaan ja/tai liikuntaan, hae ammattiapua. Syömishäiriöt eivät ole oikkuja, vaan vakavia sairauksia, jossa on suuri kuolleisuus.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Jaa oma tarinasi

Haluatko avata keskustelun jostain sinulle läheisestä aiheesta?
Lähetä kertomuksesi tästä. HUOM! Juttujen kommentit lähetät alempaa kohdasta KOMMENTOI.

Nykyinen kategoria:

Tutustu myös muihin kategorioihin:

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.