Joitain vuosia sitten kauhisteltiin, kun morsiamet halusivat vaihtaa vihkipappinsa edustavampaan, ettei ruma ihminen pääse pilaamaan heidän häidensä visuaalista ilmettä. Nyt Briteissä keskustellaan siitä, sopiiko ylipainoinen ihminen hoitamaan lapsia.

Lontoolainen toimittaja kirjoitti, että ei halunnut lastaan siihen kouluun, jossa oli hänen sanojensa mukaan sairaalloisesti ylipainoinen avustava opettaja. Hän perusteli valintaansa sillä, että kovin ylipainoinen ihminen ei pysy vilkkaan lapsen perässä, ja on siten turvallisuusriski. Toimittaja myös huolestui siitä, millaisia epäterveellisiä ruokailutapoja avustava opettaja saattaisi opettaa hänen lapselleen…ylipainoiset kun tunnetusti syövät pelkkiä uppopaistettuja suklaapatukoita ja juovat päälle sulatettua voita, vai mitä!

Jos liikkuminen on vaikeaa, on nopealiikkeisen lapsen vahtiminen tietysti vaikeaa sekin. Mutta voihan hoikkakin ihminen olla liikuntakyvyltään rajoittunut, muuten vaan hitaanpuoleinen tai huonossa fyysisessä kunnossa. Yllättävä tilanne voi olla ihan yhtä haastava hoikalle kuin pyöreämmällekin.

Meillä Suomessa opettajat eivät syö omia eväitään kouluissa lasten nähden, ja päiväkodeissakin hoitajat syövät yhdessä lasten kanssa, samaa ruokaa kuin hekin. Ylipainoon taas on paljon vaikuttavia syitä, ei pelkästään se, että pulska ihminen mättäisi herkkuja naamaansa päivät pitkät. Ongelmallinen suhde ruokaan tai epäterveelliset elintavat eivät välttämättä näy päälle, mutta voivat näkyä asenteissa. Miten näitä sitten valvottaisiin?

Toisaalta sairaalloinen ylipaino on tutkitusti terveysriski. Emmekä me hyväksy sitäkään, että päiväkodin hoitaja tai opettaja polttaisi tupakkaa lasten nähden. Emme silloinkaan, vaikka kyseessä olisi ainoa savuke, jonka opettaja koko päivän aikana polttaisi. Syynä ei ole se, että tupakointi vaarantaa opettajan terveyden, vaan nimenomaan esimerkki.

Pitäisikö opettajien ja muiden ammattikasvattajien näyttää esimerkkiä myös ruokavalion ja liikunnan suhteen ja olla joko normaalipainoisia tai lähellä sitä, ja hyvässä fyysisessä kunnossa?

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 12 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

12 vastausta artikkeliin “Saako opettaja olla pulska?”

  • SiruH sanoo:

    Niin. Pitäisikö myös kovin lyhyet tai pitkät opettajat jättää palkkaamatta, koska poikkeavat keskiarvonormista? Tai musiikkiin erikoistuneet, koska luultavimmin eivät ole päteviä opettamaan liikuntaa tai lukemista? Pitkähiuksiset miesopettajat ja lyhythiuksiset naisopettajat myös, edustavat vääränlaista normistoa? Lävistetyt tai tatuoidut nyt ainakin, jotain rikollista näissä on pakko olla? Ja elämme mitä vuotta?

  • Oikeus elää ja olla osa yhteiskuntaa sanoo:

    Niin.. lihavuus on itse aiheutettua, laiskuuden ja saamattomuuden tulos… Eihän sole ko laihdutta… Eihän lihavuuteen voi olla muuta syytä ko oma syy? Näin sanoo siis besserwisserit jotka eivät voi käsittää että se kasvuympäristö jossa he ovat kasvaneet, ei ole ollut kaikilla samat. Ruokailutottumukset opitaan pääsääntöisesti kotoa, se on totta. Mutta mitäs jos koti ei ole aina ollut itsekkään kartalla niistä? Tai vanhempia ei kiinnostanut? Vaikeat kotiolot tai kiusaaminen saattaa ajaa lapsen tai nuoren lohtusyömään..tai muuten vain vääriin elämäntapoihin. Aikuisena väärin totutuista tavoista eroonpääseminen on pitkä tie. Sitten pitää lukea tällästä empatiavammaisten kirjoittamaa sontaa siitä kuinka laiska olet kaikessa ja huonompi ihminen töissä siksi että olet lihava. Lihavuus ei muuten ole este, se voi olla hidaste joskus ihan niinkuin alentunut näkökyky mutta olemme silti työkykyisiä. Missä on ”oikeus elää” konsertit silloin kun erilaisia (lue. Lihavia) sorsitaan tai jopa julkisesti solvataan ja syrjitään kaikenmaailman keskustelupalstoilla ja blokeissa? Pitäskö tässä lähteä pakoon omasta maasta läskivainoa jotta saisi jostain muualta ymmärrystä vaikeisiin taustoihin? Herätkää pahvit, ihmiset on erilaisia monista eri syistä ja pitäkää mölyt mahassa jos ei ole mitän järkevää sanottavaa. Lapset ovat suvaitsevaisia erilaisuutta kohtaan vain jos vanhempansakkin on.. vastaus tähäb tekstiin. Opettaja saa olla läski!

  • ??? sanoo:

    Opettammeko lapsille arvostelemaan ihmisiä ulkonäön perusteelle?

  • Emma sanoo:

    No juu, sitten kun opettaja ei enää mahdu koulun ovesta sisään, voisi keskustella tästäkin. Sitä ennen keskittyisin rekrytointitilanteissa opinto- ja työtodistuksiin, käytökseen ja vuorovaikutustaitoihin. Kiinnittäisin enemmän huomiota mahdolliseen päihteiden (ml lääkkeet) väärinkäyttöön ja rikehistoriaan. Valinnallani osoittaisin myös lapsille, että meitä on monennäköisiä ja -kokoisia ihmisiä myös työelämässä. Niin kauan kuin ihminen on työkykyinen, hän on myös rekrytoitavissa, vaikkapa sitten kouluun tai päiväkotiin jos muut edellytykset täyttyvät.

  • Eila sanoo:

    Olisihan se melkoista, että yliopistoon kasvatustiedettä, saksaa tai biologiaa opiskelemaan pyrkivä lisäisi hakulomakkeeseen oman painoindeksinsä. Käsittääkseni opettajat opettavat akateemisen koulutuksensa ja ammattitaitonsa varassa, ehkä myös persoonallaan. Vielä en ole tavannut opettajaa, jonka opetus, osaaminen ja ”perässä pysyminen” perustuisivat hänen painoonsa.

  • sagamaraia sanoo:

    Lapsi ei muutu blondiksi vain koska hoitajalla on blondi pää tai muuta väriä hoitajansa ihon mukaan. Hänelle ei kasva rasvaa pullean ihmisen nähdessään eikä hän saa partaa vain sillä että lähellä on parrakkaita ihmisiä.

    Sen sijaan syrjivät ja ilkeät asenteet opitaan vanhempien sekä muun lähipiirin käytöksestä. Mitä tuleekaan lapsesta jolle opetetaan jo pienenä että lihava ihminen on huonokuntoinen, vähempiarvoinen ja haitallinen? Mitä hän ajattelee itsestään kun vain tietyn tyyppinen keho on hyväksyttävä?

    Minä en haluaisi saattaa lastani samaan vuosikymmeniä kestävään fatfobiseen vihakierteeseen jossa itse olen jo viettänyt kaikki lapsuus-, nuoruus- ja aikuisvuoteni. Ja kaikki, myös lihavuus, on tullut siitä uskosta että lihava ihminen ei ole hyvä.

  • Anna sanoo:

    Ei hitsi, kuka vielä vertaa tupakanpolttoa lihavuuteen?! Noloa.

  • Neppis sanoo:

    Enemmän olisin huolestunut jos ajatusmaailmaltaan tuollaiset saavat työskennellä lasten parissa.

  • Missä menee syrjinnän raja? sanoo:

    Siinä on kuitenkin selkeä ero, pyritäänkö työntekijältä rajaamaan jokin tietty ja mahdollisesti epäsopiva toiminta – vaikkapa tupakoiminen tai epäsopiva työpukeutuminen – työajalla, kuin suoranaisesti esimerkiksi rajata työskentelymahdollisuus työntekijältä tämän fyysisen olemuksen vuoksi. Jos työntekijältä edellytetään vaikkapa opettajan työhön moitteetonta fyysistä kuntoa ja/tai ulkonäköä, tästä on hyvin lyhyt matka siihen, että lihavaa ammattilaista ei yksinkertaisesti palkata opettajan työhön. Siitä pääsemmekin varsinaiseen kysymykseen: onko eettisesti oikein syrjiä tällaisin perustein jotakin tiettyä ryhmää työmarkkinoilla etenkään aloilla, joissa fyysinen kunto tai hoikka ulkonäkö eivät ole ensisijaisia ammatillisia kynnyskysymyksiä?

    Kouluilla, ja itse asiassa millä tahansa työpaikoilla, on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa myönteisesti työntekijöidensä hyvinvointiin: kouluissa esimerkiksi laadukas kouluruokailu tulee tätä mitä parhaiten, ja esimerkiksi työntekijöille tarjotuilla kuntoutus- ja virkistysmahdollisuuksillakin voidaan varmasti vaikuttaa myönteisesti niin työntekijöiden fyysiseen kuin henkiseenkin hyvinvointiin.

  • Kasvatetaan sydämellä ja ammattitaidolla sanoo:

    ”Pitäisikö opettajien ja muiden ammattikasvattajien näyttää esimerkkiä myös ruokavalion ja liikunnan suhteen ja olla joko normaalipainoisia tai lähellä sitä, ja hyvässä fyysisessä kunnossa?”

    Opettajien/Kasvattajien pitää näyttää esimerkkiä ja kannustaa ikätasoisesti vallitsevien terveyssuositusten mukaiseen elämään ravinnon ja liikunnan osalta – muistaen ja vaalien samalla kaikkien osallisuutta ja ihmisarvoa. Tämä ei puolestaan ole sidoksissa ihmisen fyysiseen ulkomuotoon, ikään tai muihin ulkoisiin tekijöihin, vaan ihan arkista ammattitaitoa. (Poikkeuksia toimintakykyyn voi toki työntekijälle joskus ilmaantua, kenellä iän, painon, liikkumattomuuden, sairauden, elämän kriisin tms. johdosta, mutta tällainen ikävä tilanne voi kohdata työntekijän monesta syystä ja ne on käsiteltävä yksilötasolla työnantajan toimesta.) Fyysisen kunnon, vireystilan ja mielenterveyden pitää toki olla kyseisissä töissä riittävä työtehtävien hoitamiseen, mutta tämä ei suoranaisesti tarkoita tiettyä vaatekokoa tai urheilutaustaa. Terveellisten elämäntapojen opetus kasvatustyössä tarkoittaa kuitenkin aika arki-järjen asioita. Syödään ateriarytmin mukaisesti tavallista kotiruokaa salaatteineen ja kasviksineen, muistetaan juoda, juhlitaan synttäreitä hedelmä tai yksi herkku -tyyppisesti, lisätään liikettä siirtymiin, leikitään ja jumpataan, ulkoillaan ja puuhaillaan yhdessä. Tärkeää on myös muistaa, että lapset tulevat hyvin erilaisista kodeista ja elämäntilanteista, heidän omat läheisensä ovat eri näköisiä ja kokoisia ja kiinnostuneita erilaisista asioista. Sama pätee myös muualla maailmassa, meitä ihmisiä kun on monenlaisia ja se on vain hyvä. Myös lapset ovat eri kokoisia ja omaavat erilaisia liikunnallisia taipumuksia ja harrastuneisuutta.

  • SikaKissa sanoo:

    Niinno. Jos päiväkotitäti syö lasten kanssa samaa ruokaa kuin lapsetkin syövät niin ei se esimerkki siitä miksikään pahene vaikka täti olisikin lihava. Sama pätee kouluun. Tässä tapauksessa huonon esimerkin opettajasta/hoitajasta tekee se vanhempi, joka sanoo että täti on lihava koska syö liikaa. Näin ollen minäkin olen huono vanhempi lapselleni koska olen llllliiihava ja syön liikaa. Lapseni kanssa syön samaa kuin hänkin. Hoidan lihomisen kiltisti omalla ajallani niin kuin opettajatäditkin. Olenko huono vanhempi myös silloin kun liikun lapseni kanssa lihavine vartaloineni? Käymme uimassa ja puistoissa leikkimässä ja kotona opetellaan kuperkeikkoja. Mielestäni huonon esimerkin antaisin missä koossa tahansa makaamalla sohvalla ja toljottamalla teeveetä kaiket päivät…