Mitä voi tehdä kun lapsi ei halua menestyä koulussa? Kun sillä ei ole väliä, että kokeista tippuu vitosia ja todistuksen keskiarvo laskee kuin lehmän häntä.

Nimimerkki Lillukanvarsi lähetti meille keskustelunavauksen Avaudu tästä -lomakkeen kautta, ja kirjoittaa:

“Taas on kohta se aika kun lapsilla alkaa kesälomat ja sitä ennenhän tietty on kevätjuhla todistuksineen ja stipendeineen. Jännittää millainen tokari sieltä tulee nyt kun arvostelu on alkanut tulla numeroina.

No, ei tarvitse paljon miettiä. Tenava ei kuulu siihen porukkaan joka hoitaa koulun ns vasemmalla kädellä tai oppii kuunnellen tunnilla. Ei, häntä ei yksinkertaisesti lukeminen kiinnosta, läksyt unohtuu muistilapuista ja muistutteluista huolimatta, uhkailu-lahjominen-kiristys eivät juurikaan auta, ei kiinnosta yrittää. Tiedätte varmaan kuinka vaikeaa on yrittää motivoida jos toinen ei motivoidu, kaikkihan lähtee itsestä.

Aika surkealta yleensä tuntuu kun toiset kehuu kuinka lapsi on hyvä siinä ja siinä aineessa, lukee sitä kirjasarjaa ja siihen päälle vielä harrastaa kaikkea. Niin,sekin vielä. Lapsi ei myöskään ole kiinnostunut harrastamaan. Mieluisinta ajanvietettä on olla puhelimella, joskus leikkiä ja muuta puuhastella.

En voi olla miettimättä sitä, miltä tulevaisuus näyttää. Arvosanoilla on merkitystä ja hyvin pärjäävät menestyvät. Melkein olen jo lyönyt hanskat tiskiin.”

Kukapa meistä ei yrittäisi antaa lapsillemme mahdollisimman hyviä eväitä elämään. Järjestetään omat työt ja arjen menot niin, että lapsi saa mahdollisuuksia. Mahdollisuuksia harrastaa, tehdä kivoja asioita, viettää aikaa perheen kesken. Tuetaan opiskelussa ja kerrotaan koulutuksen tärkeydestä elämässä menestymiseen. Pienempiä lapsia on vielä suhteellisen helppo viedä harrastamaan; kerhoon, muskariin, jalkapalloon ym. Mutta kun oma tahto vahvistuu harrastukset voivat jäädä, kun ei enää kiinnosta. Kiinnostaa vaan tuijottaa youtubea tai netflixiä, ulos lasta ei saa pakottamallakaan.

On yritetty opettaa alusta saakka että läksyt tulee tehdä ja kokeisiin lukea, koulussa pitää käyttäytyä ja opettajia kuunnella. Mutta tuloksena on että kirjat jätetään kouluun, läksyistä ei ole tietoakaan, numerot ovat pääasiassa vitosia ja mieluummin jäädään aamulla nukkumaan kuin lähdetään tunnille joka ei ole “kivaa”.

Kuva kuvituskuva, ylin kuva Feliphe Schiarolli.

Toisinaan voi olla helppo sanoa jos koulussa ei viihdy niin vika on siellä. Joskus se voi olla tottakin, mutta joskus koulukin venyy äärimmäisyyksiin yrittäessään saada koululaisen oppimaan. Tarjotaan erityistukea ja apua ja erityisoikeuksia, muistiinpanot voi vaikka ottaa kännykän kameralla kirjoittamisen sijaan jos se tekisi opiskelusta helpompaa.

Vanhempi herää yöllä itkemään, kun ei pysty katsomaan vierestä kun lapsi pilaa elämänsä. Taitoa olisi ja älyä riittäisi mutta se heitetään menemään kun halu onnistua puuttuu. Ei ole kunnianhimoa, ei nähdä syytä miksi pitäisi pärjätä paremmin. Ei vaikka kuinka keskusteltaisiin siitä että luokallekin voi jäädä tai haaveammatti jää haaveeksi kun numeroilla ei pääse jatko-opiskelemaan.

Mitä tehdä, kun lasta ei vaan kiinnosta koulu?

 

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Jaa oma tarinasi

Haluatko avata keskustelun jostain sinulle läheisestä aiheesta?
Lähetä kertomuksesi tästä.

Nykyinen kategoria:

Tutustu myös muihin kategorioihin:

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

7 vastausta artikkeliin “Kun koulu ei kiinnosta”

  • Janna sanoo:

    Hei, suosittelen myös neuropsykologisia testejä. Ja miettisin myös sitä vaihtoehtoa, voiko lapsi olla sairastunut esim. masennukseen, johon voi lapsellakin liittyä, että mikään ei välttämättä kiinnosta, oppiminen on vaikeaa, on muistamisen vaikeutta, väsymystä ja aloitekyvyttömyyttä. Lähtisin ainakin poissulkemaan asioita, jotka voi vaikeuttaa koulussa pärjäämistä. Alisuoriutumiseen voi löytyä joku syy, johon avun saadessaan voi koulu (ja harrastukset) alkaa myös kiinnostaa.

  • Hulda sanoo:

    Suosittelen lapselle neuropsykologisia testejä. Monella opiskelu menee juuri noin, koska pääkoppa pistää hanttiin, eikä siitä pääse eroon vaikka miten ottais itseään niskasta kiinni (tai noudattaa muita nerokkaita neuvoja joita ihmiset julistavat).

  • Eevia sanoo:

    No ei kannata vielä ressata, itsehän pääsin yläasteelta koulun tytöistä huonoimmalla keskiarvolla 5,2. Antoivat varmaan vitosia ihan vaan päästäkseen minusta eroon 😂
    Ylimääräiset 10 ja korotusluokatkin kävin ja lukion lopulta 4 vuodessa.
    Matkustelin, tein hanttihommia, pelasin ja irkkasin.
    Lopulta päädyin ammattikorkeaan ja luin itseni IT alalle.
    Nykyään olen hallintopuolella tehnyt hommia reilu 10v, muutamat lapset tehty ja asuntolainakin jo hyvän matkaa maksettuna.

    Meillä joillakin kestää vaan tovi keksiä mitä haluamme ja löytää motivaatio tehdä se.

    Aina hyvä että vaihtoehdot on tyrkyllä mutta et voi tehdä päätöksiä toisten puolesta 🙂

  • Einari sanoo:

    Jos on poika, niin löytää hyvän ja mukavasti tienaavan homman itselleen, vaikkei koulu kiinnosta. Tytöillä vähän haastavampaa, mutta jos kiinnostus opiskeluun herää myöhemmin, niin kaikki vielä mahdollista.
    Kuulin juuri, että on olemassa älykkäiden lasten osa, joita ei koulut kiinnosta. Lähdetään töihin ulkomaille, tehdään esim netissä töitä ja opiskellaan samalla ihan oman kiinnostuksen mukaan, ei oppilaitoksen tai tittelin perään. Hirveän hieno juttu! Vaatii sitä motia, mutta toimii varmasti osalle, joita koulu ei nuorena kiinnosta. Ajat muuttuu, koulutus seuraa hitaasti perässä. Oppisopimukseen vaan, jos sellainen nappaa enemmän.

  • Malla sanoo:

    Toimiiko näihin rangaistukset? Meillä toimii vielä pienemmillä. Kaikki, tarkoitan kaikki pelit ja puhelimet pois, kunnes joku tietty asia toteutuu. Esim. puhelimella saa tunnin aikaa, jos läksyt tehty. Pelata saa tunnin, jos kokeesta tulee järkevä numero. Kyllä alkaa kiinnostaa, kun ei ole mitään muita virikkeitä saatavilla. Ja niin kauan kuin minä maksan, minä määrään käytöstä.

  • Kannettu vesi ei kaivossa pysy sanoo:

    Ei ole maailmanloppu jos lapsi on alisuoriutuja. Numeroita pystyy korottaa peruskoulun suorittamisen jälkeenkin, sitten kun oma halu siihen herää ja ehkä löytyy joku kiinnostuksen kohde, mitä haluaa opiskella. En myöskään pelkäisi, että lapsi ajautuu muuten huonoille teille, kunhan kotona on säännöt, joista pidetään kiinni ja jos lapsi ei niitä noudata, tulee tuntuvia seuraamuksia. Vanhempien hössötys kouluasioista voi myös aiheuttaa vastareaktion, riippuu minkätyyppisestä lapsesta on kysymys. Lapsella voi myös olla oppimisvaikeuksia, mitä ei ole vielä huomattu. Onko testattu?

    Itselläni on 2 lasta. Tyttö on hyvä koulussa, saa aina kehuja opettajilta ja numerot on 9-10 välillä. Poikaa ei koulu kiinnosta, numerot on yleensä 5-7 välillä. Tiedän että panosta yhtä vähän kummankin koulunkäyntiin, joten en voi ottaa syytä tai kunniaa kummankaan koulumenestyksestä. Ajattelen silti, että kumpikin löytää itselleen sopivan ammatin ja työllistyy jollekin alalle.