Onhan lapseni lahjakas?

Meidän tyttö se sävelsi oopperoita neljävuotiaana. On se rankkaa, kun päiväkodissa ei oteta erityislahjakkuutta tarpeeksi huomioon!

Helsingin Sanomissa kirjoitettiin tänään lasten lahjakkuudesta. Sen huomaaminen on hyvin tärkeää, jotta se voidaan ottaa kasvatuksessa huomioon, asiantuntijat sanoivat.

Jutussa sanottiin myös, että monet vanhemmat toivovat, että heidän lapsensa olisi erityislahjakas. Miksi?

Erityislahjakas lapsi vaatii vanhemmilta enemmän ponnistelua. Omaa aikaa, tavoitteita ja rahaa voi joutua uhraamaan tavallista enemmän. Erityislahjakas lapsi ei välttämättä ole sen onnellisempi kuin tavismuksu, ja jos hän saavuttaa aikuisena menestystä tai rikkautta, ne ovat hänen, ei vanhempien saavutuksia.

Toivommeko lahjakasta lasta siksi, että se nostaisi meidän omaa arvoamme? Minulla sentään on erityislahjakas lapsi, joten minäkään en ole mikään tavallinen pulliainen! Toki lapsen saavutuksilla on mukava päteä vaikka sosiaalisessa mediassa, mutta eipä se meidän mukulan menestys oikeasti hetkauta ketään muuta kuin mummia ja kummia.

Eikö jokaisen lapsen kohdalla riitä, että hänelle tarjoaa mahdollisuuden tehdä niitä asioita, mistä hän tykkää ja on kiinnostunut? Se, kuinka taitava lapsi näissä asioissa on, on toisarvoista.

Parempi väite kuuluisikin: Lapsen huomaaminen on hyvin tärkeää, ja se pitää ottaa kasvatuksessa huomioon.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 0 kommenttia, jätä oma kommenttisi.