Siistissä kodissa viihtyvät arvostelevat sotkuisempia kumppaneitaan: laiskaa ja välinpitämätöntä!

Sotkuun rennosti suhtautuvat arvostelevat siivousta tärkeinä pitäviä puolisoitaan: pingotusta, neuroottisuutta, pakkomielle!

Jokaisen parin pitäisi tietenkin keskenään neuvotella heille sopiva tapa siivota ja siisteyden taso. Se, että toinen tekee kaiken on täysin OK, jos molemmat niin haluavat toimia. Usein välejä kuitenkin hiertää se, että toinen ei ota vastuuta ja toiselle kaatuu liikaa työtä.

Tämän taustalla on monia syitä. Osa haluaa kiusata puolisoaan tai käyttää valtaa häntä kohtaan. Osa on niuhoja ja osa on laiskoja. Osa toimii sen verran verkkaisesti, että toinen ehtii tehdä kaiken ensin. Joskus prioriteetit ovat erilaiset. Joskus toisella ei ole voimia ja energiaa. Joskus ihan aidosti puuttuu jopa osaamista.

Monet parit eivät näe syitä oman tai toisen toiminnan taustalla. Juututaan yksisilmäisesti siihen näkemykseen, että oma tapa on ainoa oikea. Totuus tietysti on se, että jokinlainen yksimielisyys siitä, mikä on oikein, on olemassa. Tällöin toinen voi olla enemmän oikeassa ja toinen enemmän väärässä. Osa on sitten mielipide-eroja.

Olipa kyseessä ero mielipiteessä tai jopa tietämättömyys, toisen kantaa voi olla vaikea hyväksyä.

Oletko sinä kumppani, joka vaatii liikaa tai älyttömyyksiä? Tai oletko kumppani, joka ei viitsi tehdä mitään kunnolla, ja selität tätä toisen kohtuuttomuudella? Mistä sen tietää?

Asiaan saa selvyyden ainoastaan niin, että suostuu rauhassa kuuntelemaan toisen kantaa, pohtimaan omaa kantaansa kriittisesti, ja vertaamaan näitä siihen, mitä yleisesti pidetään oikeana.

Esimerkiksi näihin:

– Ilman pariskunnan tietoista sopimusta asiasta kodista ei ole vastuussa ainoastaan toinen. Yhteisessä kodissa tai tiiviissä yhteiselämässä molempien kuuluu hoitaa oma osuutensa. Siitä, miten työt tarkemmin jaetaan pitää keskustella, ei vain olettaa.

– Töitä on aivan turha jakaa sukupuolen mukaan. Ei ole olemassa ”miesten töitä” ja ”naisten töitä”, eikä nykymaailmassa varsinkaan kerrostaloissa asuvilla juurikaan ole ”miesten töitä”. Työt voi jakaa esimerkiksi ajankäyttömahdollisuuksien tai mieltymysten mukaan.

– Järkevä toiminta ja mielivalta pitää erottaa toisistaan. Asioita ei ole pakko tehdä pilkulleen kuten toinen haluaa, jos kyseessä on mielihalu eikä järkevä peruste. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö molemmat voisi hyväksyä sitä, että toisen mielivaltainen ”mä haluun” olisi ihan kelvollinen toimintatapa. Jos toinen haluaa, että kirjat pidetään kirjahyllyssä värijärjestyksessä, niin voisko niin tehdä?

– Siivouksen ”sääntöjen” takana on yleensä syy. Jos toisen pyynnöt tuntuvat ihan tyhmiltä, kannattaa kysyä miksi hän haluaa, että asiat tehdään niin. Esimerkiksi ruokailuvälineet kannattaa asettaa tiskikoneeseen niin, että tiskikonetta tyhjentävä ei satuta käsiään niihin. Pyykkinarulle ripustettavat vaatteet pitää oikaista tai ne eivät kuivu. On suositeltavaa imuroida ensin ja pyyhkiä pölyt vasta sen jälkeen, sillä imuroidessa ilmaan nouseva pöly laskeutuu pian pinnoille. Vaatteissa on pesumerkinnät siksi, että ohjeesta poikkeavassa pesussa ne saattavat mennä pilalle. Tämän kaltaiset ”säännöt” eivät ole mielivaltaa ja nipotusta, vaan järkeväksi todettu toimintatapa.

– Kodin siisteystason ei pitäisi olla sellainen, että kukaan selvästi kärsii. Ihmiset kärsivät ihan yhtä aidosti sekä maanisesta puhtauden vaatimuksesta että sotkun keskellä elämisestä. Kodin siisteystaso on yleensä aina kompromissi. Ja kompromissi siis tarkoittaa sitä, että kumpikin joustaa, ei vain toinen!

– Asioista pitää keskustella, mutta kenenkään ei pidä joutua sanomaan aikuiselle ihmiselle jatkuvasti ihan tavallisista asioista. Aikuisen pitää saada omat roskansa roskikseen ja aikuisen pitää pystyä ennakoimaan ja ottamaan muut ihmiset huomioon ilman, että sitä erikseen pyydetään. Mutta aikuisen ihmisen ei tarvitse ilman sanomista ymmärtää, että kynttilöiden pitää olla tietyssä kulmassa toisiinsa nähden tai että pelikuulokkeet kuuluvat aina tietokoneen vasemmalle puolelle – tällaiset asiat täytyy kertoa toiselle.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Jaa oma tarinasi

Haluatko avata keskustelun jostain sinulle läheisestä aiheesta?
Lähetä kertomuksesi tästä.

Nykyinen kategoria:

Tutustu myös muihin kategorioihin:

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.