Nykyisin uskalletaan jo sanoa, että kotona lasten kanssa ei välttämättä ole pelkästään ihanaa. Mutta kotiäitiyden, tai ylipäätään kotivanhemmuuden, rankkuus saattaa tulla yllätyksenä.

Siitä, että kotona onkin raskasta, tylsää ja uuvuttavaa, voi olla vaikea puhua. Sitä voi olla vaikea myöntää, koska lapsestahan pitäisi olla onnellinen! Kotona pitää viihtyä!

Helposti ajatellaan, että kotivanhemmuus on lepoa ja lekottelua, breikki työelämän oravanpyörästä. Monille omat lapset ja heidän hoitamisensa kotona on ollut haave pitkään. Ne, jotka hoitavat lapsiaan kotona, ajattelevat että kyseessä on tärkeä ja merkityksellinen työ, niin tärkeä, että jotain sopii uhratakin.

Uhrauksen suuruus voi käydä ilmi vasta myöhemmin. Ideaalitapauksessa kotivanhemmuusvuodet ovat mukavaa aikaa: lasten kanssa ehtii olla suunnilleen kiireettömästi, lasten kasvua ja kehitystä on kiehtovaa seurata, itsensä kokee tärkeäksi, suhde lapsiin kehittyy, läheisyyttä on paljon ja niin edelleen. Vaikeita päiviä ja raskaampia aikoja on totta kai jokaisella, mutta päälimmäisenä tunteena saattaa olla ilo ja kiitollisuus.

Mutta oikea elämä ei aina mene niinkuin elokuvissa: mukavaa oleilua ja joskus pieniä vastoinkäymisiä sekä hassuja kommelluksia. Kotivanhemmuus voi olla niin raskasta, että siitä masentuu.

Siis ihan oikeasti masentuu, eikä ole vain vähän vetämätön tai tylsistynyt. Amerikkalaistutkimuksen mukaan kotiäideillä, varsinkin pienituloisilla kotiäideillä on enemmän masennusta ja vihan sekä surun tunteita kuin muilla äideillä ja naisilla.

Syitä on monia, joista tietysti univaje ja lapseen tai muuhun elämään liittyvät surut ovat tyypillisimpiä. Monesti kyseessä on monen tekijän yhteisvaikutus. Sellaisen tekijän, joista ei usein puhuta.

Yksinäisyys

Kotivanhemmuus on yksinäistä, ja mitä rankempaa vanhemmalla on ja mitä enemmän hän väsyy, sitä yksinäisempi hänestä helposti tulee. Kun ei ole voimia lähteä perhekerhoihin tai sopia tapaamisia.

Parisuhdeongelmat

Myös parisuhdeongelmat kuormittavat. Puoliso ei välttämättä ollenkaan ymmärrä, mitä kotivanhempi käy läpi. Hän voi esimerkiksi todeta, että tätähän sinä toivoit. Töissä väsynyt puoliso ei ymmärrä, miten ”kotona lepääminen” voi olla niin raskasta…

Arvostelun kohteeksi joutuminen

Suomessa varsinkaan kotiäitiys ei ole arvostettua. Siihen saatetaan suhtautua loisimisena ja pummimisena. Lisäksi lapsen kanssa liikkuva vanhempi on altis arvostelulle. Niin tutuilla kuin tuntemattomillakin on usein jotain huomautettavaa.

Kotivanhemmuuden raskaudesta ei ehkä uskalla puhua, kun muut vähättelevät ongelmaa ”kyllä sitä ennenkin pärjättiin” ja ”älä tee lapsia jos et jaksa hoitaa niitä” -tyyppisillä letkautuksilla.

Rahapula

Suurimmalla osalla tulot laskevat, kun jää kotiin hoitamaan lapsia. Se voi huolettaa silloinkin, kun rahasta ei varsinaisesti olisi tiukkaa. Mutta iso kriisi se on silloin, kun joutuu tulemaan toimeen hyvin pienellä summalla.

Oman identiteetin hämärtyminen

Oman identiteettinsä rakentaa pitkälti sen pohjalle, mitä tekee. On tietty ammatti, tietty koulutus ja tietty työ. Sitten yhtäkkiä työ ja monesti harrastuksetkin menevät tauolle, ja sitä onkin vain äiti tai isä. Omaa rooliaan ja tekemistä kaipaa. Haluaa olla muutakin kuin vain kotiäiti tai koti-isä.

Jos mielialasi on jatkuvasti matala, puhu asiasta neuvolassa tai läheisillesi. Älä jää yksin!

Lähde.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Jaa oma tarinasi

Haluatko avata keskustelun jostain sinulle läheisestä aiheesta?
Lähetä kertomuksesi tästä.

Nykyinen kategoria:

Tutustu myös muihin kategorioihin:

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.