Kaupallinen yhteistyö, yhteistyössä Sanofi

”Lapsellani oli tavallinen flunssa taaperoiässä. Flunssa ei parin päivän kotihoidon jälkeen lähtenyt paranemaan, vaan lapsen hengitys vinkui ja olo oli todella räkäinen. Päätin lähteä viemään häntä sairaalaan, koska pelkäsin seuraavaa unetonta yötä.

Päivystyksen jonosta kun pääsimme vihdoin luukulle, hoitaja vei meidät nopeasti odotustilaan, sillä kuume oli korkealla ja korvissa ehkä myös tulehdus. Lapsen hengitys oli vaikeaa ja meidät otettiin sisään osastolle. 

Hoitaja kävi yöllä säännöllisesti tarkastamassa lapsen tilannetta. 

Olimme osastolla 3 vuorokautta, lapsen vointia seurattiin jatkuvasti. Kanyylista meni nestettä jatkuvasti, osan ajasta lapsella oli happiviikset ja sairaanhoitaja kävi letkun avulla imemässä lapselta limaa.

Kotiin pääsy oli helpotus vaikka yölläkin kävin useasti varmistamassa että lapsi hengittää normaalisti.”

 

Alle 1-vuotiaat erityisessä riskissä saada vakava tauti

Äidin muistiinpanot taaperon RS-viruksesta kertovat varsin tyypillisestä tilanteesta.

Moni kertoo, että ”Oireet alkoivat yskimisellä ja hengenahdistuksen tunteella. Vauvamme oli myös hyvin väsynyt ja nukkui paljon” tai ”Hän oli todella heikko ja väsynyt, ja hänellä oli vaikeuksia hengittää. Hän oli myös erittäin itkuinen ja itki melkein koko ajan.”

RSV aiheuttaa vakavia infektiota erityisesti alle yksivuotiaille lapsille. Suomessa se on pienten lasten yleisimpiä sairaalahoidon syitä ja maailmanlaajuisesti merkittävä lapsikuolleisuuden aiheuttaja, mainitaan useissa tutkimuksissa.

RS-virus eli RSV (respiratory syncytial -virus) on yleinen taudinaiheuttaja, jota esiintyy kausiepidemioina talviaikaan. Suomessa kolmasosa lapsista sairastaa RS-viruksen aiheuttaman taudin jo ensimmäisen elinvuotensa aikana. Tämä yhdistettynä siihen, että ensimmäinen tartunta on useimmiten oireiltaan hankalin, nostaa alle 1-vuotiaat erityisen suureen riskiin vakavan taudin saamisessa.

Vaikeat oireet kehittyvät nopeasti

RS-virus tarttuu yleensä vanhemmilta sisaruksilta tai muilta lapsilta aivastelun, yskimisen tai suukottelun välityksellä tai epäsuorasti käsien kautta tai samoja pintoja koskettelemalla.

RS-virus on terveille aikuisille yleensä vaaraton, mutta se voi aiheuttaa vakavia oireita erityisesti imeväisikäisille, iäkkäille sekä niille, joilla on joitakin perussairauksia.

Tyypillisesti tauti muistuttaa aluksi oirekuvaltaan flunssaa, sillä siihen liittyy nenän tukkoisuutta, kuumetta, yskää, aivastelua, ruokahaluttomuutta ja niin edelleen. Pienen vauvan oireita voivat olla
ärtyneisyys, väsymys tai hengitysvaikeudet. Osalla lapsista tauti etenee keuhkoihin ja vakavassa tautimuodossa voi esiintyä jopa hengenvaarallisia hengityskatkoksia.  Ohjeistuksen mukaan pienen lapsen vanhemman kannattaa ottaa herkästi yhteys terveydenhuollon ammattilaisiin, jos asia huolestuttaa.

Mitä nuorempi lapsi, sitä haavoittuvaisempi

Tietyt tekijät lisäävät lapsen riskiä sairastua vakavaan RSV-tautiin. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi keskosuus, keskosen krooninen keuhkosairaus, synnynnäiset sydänviat,  neurologiset sairaudet, Downin oireyhtymä sekä kehon puolustusjärjestelmän toimintahäiriöt.

Kuitenkaan oman lapsen terveys ei takaa hänen olevan turvassa vakavalta muodolta. Tutkimuksen mukaan keskimäärin 1240 alle 1-vuotiaista joutuu vuosittain Suomessa sairaalahoitoon RS-viruksen takia. Tämä vastaa noin 2 prosenttia koko ikäluokasta. 

Mitä nuorempi lapsi on, sitä haavoittuvampi hän on RSV-infektioon liittyvälle tulehdukselle. Se liittyy anatomian perusteisiin: vauvoilla on syntyessään pienimmät hengitystiet. Virukset, kuten RSV, saavat pienet hengitystiet tulehtumaan, mikä vaikeuttaa hengittämistä. Mitä pienemmät hengitystiet ovat, sitä vähemmän tulehdusta niiden  ahtautumiseen tarvitaan.

Muista hygienia

Lisäksi virukset ovat yleensä vakavampia, kun ne tartuttavat ihmisiä ensimmäisen kerran. Tämä tarkoittaa, että vauvat, jotka eivät ole koskaan altistuneet RSV-virukselle, voivat sairastua oireiseen tautiin helpommin kuin vanhemmat lapset, joilla on aiemmin ollut RSV-infektio.

Paras tapa suojautua RS-virukselta on noudattaa hygieniasuosituksia. Pesemällä kädet huolellisesti saippualla ja vedellä erityisesti ennen ruokailua ja nenän niistämisen jälkeen, voi tartuntariskiä vähentää merkittävästi. Koska virus leviää
pisaratartuntana, yskiminen ja aivastaminen hihaan estävät sen leviämistä. Lisäksi on tärkeää pitää mahdollisuuksien mukaan pinnat puhtaana ja kurkkukipuiset ja nuhaiset vieraat poissa lapsen luota.

Käsihygieniaan huomion kiinnittäminen tai yskiminen nenäliinaan voi tehdä tässäkin asiassa suuren eron. Ja se, ettemme lähde vaikkapa kylään sairaana.

Tietoa RSV:stä ja oireista, jotka on hyvä tunnistaa löydät osoitteesta TorjutaanRSV.fi

 

Onko sinun lapsellasi ollut RSV? Kerro kommentissa, millainen tauti teillä oli.

Kuvan lapsen kuva on kuvituskuva.

MAT-FI-2300611-1.0-11/2023

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 3 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia

3 vastausta artikkeliin “RSV vei terveen taaperon sairaalaan – pikkulapsilla suurin riski sairastua vakavasti”

  • Pieni potilas sanoo:

    En ollut kuullut koko rav’stä ennen kuin se osui oman muutaman viikon iköisen vauvan kohdalle. Se oli pelottavaa ja meillä oli saairaalassa ihan henkiinjäämistaistelu sen kanssa. Loppu hyvin, kaikki hyvin, mitta karvas oli oppi tavallisesta flunssasta tosi huonoon kuntoon hujauksessa.

  • Ei koske vain lapsia sanoo:

    Haluan kommentoida, että RSV voi kyllä iskee vanhempaankin ihmiseen, ei vain pieneen lapseen. Mieheni sai RSV:n aika vaarallisena versiona, vaikka luulimme, että se oli vain tavallista märemmän kuuloinen yskä.

  • Nimetön Äiti sanoo:

    Meillä oli lapsella korkea kuume, yskää ja hengitysvaikeuksia. Menimme lääkäriin ja saimme diagnoosin RSV-taudiksi.

    Neljä viikkoa myöhemmin lapsi sai jälleen RSV-tartunnan. Tällä kertaa hänen tilansa oli vakavampi. Hänellä oli vaikeuksia hengittää, ja hänet jouduttiin laittamaan hengityskoneeseen sairaalassa. Sairaalassa meni yli viikko. Kotiin pääsimme vasta kun hän oli aivan täysin terve.
    Siitä lähtien olen pessyt käsiä neuroottisesti ja varmistan aina, jos jollakulla vaikkapa kylässä on flunssa päällä. Silloin emme kerta kaikkiaan mene paikalle.