Tämä kirjoitus on lähetetty Avaudu tästä -lomakkeen kautta. Lähetä sinäkin tarinasi tai keskustelunavaus täältä. Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

”Olipa mahtavaa, kun tuli kesä. Perheellinen ystäväni heräsi ”talvikoomasta” ja pyysi grillaamaan, oluttakin olisi ehkä tarjolla. Vietimme mukavan illan. Naurua ja hyvää juttua riitti.

Ystävä pahoitteli, että on niin vähän aikaa ystäville. Jäin miettimään tätä. Ymmärrän ruuhkavuodet. Työ ja lapset vie ajan. Mutta tiedättekö, en ymmärrä eristäytymistä. En ymmärrä, että ystävä hukuttaa itsensä pelkkään perhe-elämään.

Varmasti kaikki perheessä voivat paremmin, kun jokainen voi tavata omia ystäviä, edes joskus. Itse asiassa meidän iässä, viittäkymppiä lähenevänä ei edes puhuta enää ruuhkavuosista. Lapset ovat sen verran isoja, että eivät jatkuvaa huolenpitoa ja valvontaa edes tarvitse.

Ehkä enemmän on kyse tavasta, joka on jäänyt päälle. Olla öllötellään vain kotona. Jos toinen puoliso on typistänyt oman ystäväpiirissä, ei toinenkaan voi lähteä. Ystäviä ei nähdä positiivisina vaan toisen aikaa vievänä vaivalloisena asiana.

Syitä lie monia. Itsellänikin on lapsia. Lapsista huolimatta olen aina pitänyt yhteyttä ystäviin. On soiteltu, parannettu maailmaa, juhlittu. Itketty ja naurettu. Ei tulisi mieleenkään eristää omaa puolisoa ystävistä. Mutta olihan tuo mukava, että ystävä heräsi kerran vuoteen. Ehkä ensi vuonna taas tavataan.”

Nimim. Elämälle kiitos ystävistä

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 7 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia

7 vastausta artikkeliin “Onko kotona öllöttely jäänyt päälle?”

  • Ystäväsi sanoo:

    Oh hoh. Kylläpä ystävät nähdään melkein välttämättömänä pahana.
    Itsellä ei vielä tähän ikään mennessä (52) ole sellaista parisuhdetta ollut ettenkö olisi halunnut ystäviä säännöllisesti tavata.

  • Nimetön sanoo:

    Pienet lapset saa illalla nukkumaan, jonka jälkeen saa viettää ihan omaa aikaa. Vanhemmat lapset ovat aina siinä, eikä koskaan nukkumassa 😅 Ei kaikki ihmiset jaksa muita ihmissuhteita oman perheen lisäksi. Toiset saa voimaa siitä, että tapaa kavereita ja toiset taas siitä, että ei tarvitse tavata yhtään ketään. Älä siis tuomitse ”öllötyksestä”. Minulla on mies, teini, työ ja harrastukset. Enkä yleensä halua mitään sen enempää, kuin olla kotona mieluiten yksin! Tapaan tietenkin töissä työkavereita, ja harrastuksissa harrastuskavereita, enkä kyllä yhtään enempää edes haluaisi.

  • Ei kahleita sanoo:

    Niin no surullista on, jos pariskunnan toinen osapuoli haluaisi tavata ystäviä, mutta koska toinenkaan ei tapaa niin öllötellään vain kotona. Kummallakin pitäisi olla vapaus nähdä ystäviä, jos niin haluaa.

  • Kotirauhannautiskelija sanoo:

    Sellainen ystävä, joka sen kerran vuoteen haluaa nimenomaan sinulle antaa aikaa, nähdä ja kuulla sinut kaikessa rauhassa, todella on ystävä. Jos juttu jatkuu siitä mihin viimeksi jäi, ystävä on kultaa kalliimpi. Nykyään oletetaan että pitää hoitaa perhe ja työ itsestäänselvästi ”yhdellä kädellä”, että olisi aikaa juhlia, harrastaa ja seurustella.. kaikkea ja vielä päälle.

    Noh, minä nautin työstä, nautin perheestä. Tapaan rakkaita ystäviä harvakseltaan, sitä enemmän hetkistä nauttien. Väsyisin jos näkisin koko ajan eri ystäviäni. En eristäydy, minä rauhoitun. Ja puolison ystäviä näen yhtä hartaudella, harvakseltaan mutta arvostaen. Meillä on laaja piiri, ympäri suomen. Sinuna en murehtisi ystäväsi tylsää elämää, vaan nauttisin omastani ja vaalisin sitä seuraavaa kertaa kun taaa grillaatte kylmän juoman kera kaikessa rauhassa.

  • Justiinsa sanoo:

    Aikamoista olettamista kaverin kotona olemisen syistä. Ehkä hän vain nauttii öllöttelystä? Ehkä hän ei introverttina koe tarvetta samalla tavalla, kuin sinä, tavata joka viikko ihmisiä ja parantaa sitä maailmaa? Ja miksi puolison kaveripiirin koon pitäisi millään tavalla vaikuttaa kumppanin tapaan sosialisoida/tavata/käydä/harrastaa/kahvitella?
    Kaikki eivät _halua_ eivätkä jaksa jatkuvasti jutella tai seurustella. Ei se ole sinulta mitään pois, että kaverilla on erilainen tarve muihin ihmisiin.

    • Introvertti sanoo:

      Olin just tulossa sanomaan samaa! Joillekin se kerran kesässä järkätty tapaaminen on iso juttu ja vaikka olisi kuinka mukavaa, siitä tapaamisesta toivutaan monta päivää.

      Kaikilla nyt vaan ei ole tarvetta viettää paljon aikaa toisten ihmisten kanssa. Moni joutuu töissä olemaan sosiaalinen, eikä voimavaroja muiden tapaamiseen enää riitä. Akkuja ladataan yksin, aivan omassa rauhassa, vaikka leffan ja herkkujen parissa.

    • En vaan tykkää sanoo:

      Olen itsekin introvertti ja juuri siksi haluan ystäviä, joihin voi pitää säännöllisesti yhteyttä. En jaksa enää näitä, joita ei meinaa saada kiinni ja joilla on aina muka jotain. Yleensä kyse on puutteellisesta ajanhallinnasta. Haluan panostaa pariin ystävyyssuhteeseen, joten pitää tarkkaan miettiä, keiden kanssa. Jos tapaamisissa kuulee aina pahoitteluja siitä, kun ei useammin tavata, on aika vaihtaa seuraa. En halua pahoitteluja, haluan että asiat sujuvat tai niille tehdään jotain, jos eivät suju.