Käpälä ylös, jos jollain on vähän jälkeenjäänyttä jälkikasvua kotonaan? Ja ei, nyt en tarkoita oikeasta kehitysvammasta johtuvia haasteita vaan niin sanottujen normi-ipanoiden kehitysviiveitä.

Mikä se normaali nyt sitten lieneekään ja mihin sitten vertaa… Mutta sanotaan nyt esimerkiksi itsenäisyys kotiaskareissa tai yökastelu. Kuulen jatkuvasti kehua siitä miten tuttavien tenavat voitelevat leipänsä liki kolmivuotiaina, siistivät jälkensä ja vissiin vielä tiskaavat astiansa itsenäisen aterioinnin seurauksena.

He pyyhkivät kakkapeppunsa heti kun käsi yltää paperirullaan ja kiikuttavat pyykkinsä värikoodattuihin likapyykkilokeroihin. Luopuvat vaipasta ennen kuin osaavat puhua ja jos osaavatkin, niin mallikkaasti kommunikoivat olevansa valmiita yökuivuuteen. Reissaavat lukuisilla julkisilla kulkuvälineillä sellotunneilleen ekaluokasta lähtien ja huolehtivat kokonaisvaltaisesti omasta hyvinvoinnistaan.

Olenko siis vain totaalisen kelvoton kasvattaja vai missä mättää kun kotonani hiihtelee standardeista pahasti jälkeenjääneitä yksilöitä? Meillä ei muisteta itsenäisesti pukeutua säänmukaisesti tai älytä edes katsoa ikkunasta, että onko soveliasta vetää crocsit ilman sukkia jos ulkona on hikisesti viisi lämpöastetta. Ei vaikka kundi on kohta jo koko ala-asteen taapertanut läpi.

Läksyjen tekoon yritetään luottaa ja kannustaa vastuunottoon, mutta siitä seuraa usein Wilman kilahdus ja merkintä ”oppilaalla läksyt tekemättä”. Kyllä tekee taas mieli naputtaa seuraavat päivät asiasta. Uimakassi märkine pyyhkeineen olisi satavarmasti vaikka vuoden repussa, kunnes mönkisi itsestään jo ulos, ilman urputusta ja muistuttelua.

Opettajan kanssa on puhuttu, ja merkintä on papereissakin, että ”sosiaalisesti ikätasoaan jäljessä”. Mitä se siis meinaa? Myönnän, että huitaisu ei ole kovin välkky tapa reagoida kaverin vastaväitteeseen mutta ei ekaluokkalaiselta nyt sentään valtakunnansovittelijan taitojakaan voi odottaa. Vai voiko?

Meillä pissataan edelleen joka yö sänkyihin, vaikka on ollut yövaippaviritystä, hälyttävää lakanaa ja vaikka mitä yöllistä vessaan kanto-operaatiota. Sanotaan nyt vaan, että kun sälli painaa sen kolkyt kiloa, niin aika riivattua hommaa repiä niitä kerrossängyistä tarpeilleen. Kovasti aiheesta ei ole huudeltu piireissäni, eli eikö tosiaan kellään muulla ole kolleja, jotka säännöllisesti heräävät omasta nesteestään?

Kyllä riepoo tämä hillitön vertailu. Kaikilla on oma kehitystahtinsa ja jos se ei ole nyt ihan sitä priimaa, niin tarvitseeko jo ennestään kuppasta arkea kuormittaa sillä, että saa vanhemmat tuntemaan lisääntyvää riittämättömyyttä, huonoutta ja alemmuudentunnetta siitä, että voi voi, meidän pojat ovat jotenkin vielä ihan jälkeenjääneitä nahjuksia.

En kasvata lapsineroja tai vaipoissaan sinfonioita soittavia taaperoihmeitä, mutta ovat he silti yksilöinä vallan arvokkaita, rakkaita ja hyviä juuri sellaisina kuin he ovat. Vaikka se pippeli sitten öisin vuotaisikin lakanoille pidempään kuin verrokilla.

Nimim. Petra

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 29 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia

29 vastausta artikkeliin “Meille ei tullut normi-ipanoita”

  • Elina sanoo:

    Huh, kiitos paljon vertaistuesta! Meilläkin on aikamoista säätöä tuon yövaipan pois jättämisen kanssa. On ikävää, ettei yökastelusta puhuta tarpeeksi, tuntuu kun olisimme ainoa perhe, jolle tämä on vaikeaa. Onneksi on hyvät vuodesuojat.

    https://www.suomenlaitostekstiilit.com/sairaalatpalvelutalot/vuodesuojat

  • Hömpöttäjä sanoo:

    Yökasteluun myös suosittelen ottaan yhteyttä lääkäriin.

    Muuten kuulostaa, että oman toiminnanohjauksessa voisi olla pulmaa, kun läksyt jää yms. On vain hankala aloittaa, jos joku ei käske ja katso vierestä. Onko adhd tai add suljettu pois? Kaikki adhd lapset eivät ole ryntäileviä sähköjäniksiä, vaan osa antaa itsestäänunohtelevan haaveilijan kuvan, kun aivot ottaa ärsykkeitä niin paljon vastaan. Puhuttu asia tai tekeminen voi jäädä kesken.

  • Helsinkiläinen sanoo:

    Asioilla on kaksi puolta. Meidän lapsi teki 4-vuotiaana huvikseen kaverilta jääneen matematiikankirjan loppuun, ja aina välillä lorotteli sängyn märäksi. Sosiaalisessa mediassa ei kerrota noista negatiivisista asioista, ainoastaan erityisen hyvistä. Se pyykkinsä itsenäisesti värikoodaava lapsi saattaa kieltäytyä syömästä ensimmäistäkään vihannesta ensimmäiset 20 vuotta elämästään, mutta tätäkään ei facebookiin kirjoiteta. Jos asiaa mietit, niin varmasti jokaiselta lapselta löytyy jokin asia, jossa he ovat muita paljon parempia. Ja asioita joissa ovat muita huonompia. Keskimäärin siis samalla tasolla.

    Läksyjä tekemätön saattaa oikeasti jättää ne tekemättä siksi, että osaa kaikki vastaukset ilman että niitä tarvitsee haeskella tai kirjoittaa. Silloin on täysin tarpeetonta kirjoittaa vastauksia mihinkään, kun niitä kuitenkin suullisesti kysytään.

  • Semmosta. sanoo:

    Juu. Tuttua on, tosin meillä nuorempi yökastelija/unohtelija/toisten huitoja. Hyviä puoliakin riittää, mutta riittää näitä kehityskohteitakin…
    Mulla on kokemusta kehitysvammaisteb ohjaamisesta. Siinä ammatissa ja tämän lapsen kasvatuksessa tarvitaan pitkää pinnaa, ohjaustaitoa, osallistamista. Puolesta en tee töissä enkä kotona. Jos on jälleen lippis hukassa niin etsiköön itse, ja myös pissiset lakanat ottaa itse sängystä. Puhtaiden laittamisessa toki autan, koska se on vaikeampi homma. Mutta kaiken minkä kykenee, saa tehdä itse.

    • Tsemppiä sanoo:

      Yökasteluun saa apua, siinä suhteessa et ole yksin. Tuttavani lapsi kasteli myös koko alaluokkien ajan jos ei jopa yläluokille. Omani oppi kuivaksi yölläkin eskari ikäisenä, halytys patjat ei auttanut mutta lääke kylläkin. En muista lääkkeen nimeä enään mutta täydellä annostuksella jonkun aikaa ja hitaasti laskin sitä alas (sen pitäisi alkaa auttamaan pienen ajan sisällä) ja tadaa, poika oli kuiva, pari vahi koa enää sen jälkeen 🙂 Lääke stimuloi hormonituotanto joka toisilla ei vain käynnisty yhtä aikaisin kuin toisilla.