Yks’ kaks’ kolme, istu isän polveen. Äiti sanoi älä istu, isä sanoi istu vaan. Näin sitä istutaan! Äiti sanoo ei, mutta isä antaa kuitenkin luvan. Tämä asetelma ei jää lastenloruihin. Valitettavasti.

”Meillä on tarkat ja yhdessä sovitut säännöt ruutuajasta, siitä kuinka paljon saa katsoa telkkaria, Youtubea ja pelata. Minä pidän kiinni niistä, lapsen isä ei.”

”Lasta ei kiinnosta sukulaisvierailut ja mökkireissut. Minä sanon, että tuon ikäinen tulee vielä mukaan. Mies vesittää tämän tuhahtamalla että höpsis, ja lapsi saa jäädä kotiin.”

”Joudun valvomaan kaiken ikävän, kuten sen, onko läksyt tehty. Mies ei kysele niiden perään, joten lasten silmissä minä olen natsimutsi ja isä normaali ja kiva.”

”Meillä on käytössä karkkipäivä. Paitsi jos isi haluaa karkkia, silloin sitä kyllä saa, vaikka perättäisinä päivinä. Ja ei, isi ei ole se, joka iltaisin vahtii hampaidenpesun.”

”Lapsi oli käyttäytynyt huonosti, ja olimme sopineet miehen kanssa, että hän ei saa uutta puhelinta. Kun tulin kotiin, lapsi näpräsi uutta puhelinta jonka KIVA ISKÄ oli hänelle ostanut.”

Asetelma toistuu monissa perheissä. Äiti on kyylä, niuho ja natsi. Isä on kiva. Jotenkin isät onnistuvat luistamaan niistä ikävistä tehtävistä ja rajojen asettamisesta niin, että se jää äidin vastuulle. Kuvio voi olla ihan sama huolimatta siitä, asuvatko vanhemmat yhdessä vai eivät. Isällä on isän säännöt tai pikemminkin ”säännöt” ja äidillä on äidin säännöt.


Ylin kuva Christopher Burns.

Varmasti osa äideistä on turhanniuhottajia, joiden olisi hyvä ottaa oppia isien rentoudesta. Mutta entäs silloin kun ”rentous” vaarantaa lapsen terveyden ja koulutyön? Se, että ei kanna isän vastuuta vaan sysää kaikki kurinpito- ja valvomistoimenpiteet äidin harteille, ei ole kypsää aikuisuutta ja vanhemmuutta. Se on laiskuutta ja jopa lapsen reaktioiden pelkäämistä. Totta kai on helpompi rooli olla mukava kuin tiukka.

Kahdet säännöt ovat lapselle hämmentävät. Sen lisäksi ne näivettävät vanhempien välistä suhdetta. Vanhempien pitäisi pitää yhtä ja olla yhtenäinen rintama. Eikä niin, että perheessä on yksi pahis eli äiti, jota vastaan sekä isä että lapset ovat.

Eronnneet naiset sanovat hyvin usein, että seksuaalinen kiinnostus omaa miestä kohtaan oli loppunut ja että he eivät enää jaksaneet hoitaa lapsia yksin, ja lapsellista miestä siihen päälle. Se, että isä ei ota aikuisen roolia perheessä, on yksi syy siihen, että nainen alkaa nähdä miehen vain yhtenä holhottavana tasa-arvoisen puolison ja kumppanin sijaan. Jatkuva epäoikeudenmukaisuus kuormittaa, puhumattakaan siitä, että on väsyttävää ottaa yksin vastaan lapsen kiukku ja muut tunteenpurkaukset.

Vanhemmuus kun ei aina ole kivaa, eikä lapsilla pidä aina olla kivaa. Myös isien pitäisi muistaa se.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 8 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia

8 vastausta artikkeliin “Isi on kivempi kuin äiti!!!”

  • . sanoo:

    Pakko heittää kommentti, meillä tilanne on toisin päin. Elän siis miehen kanssa avoliitossa, hänellä on edellisestä suhteesta lapsia. Mieheni on asettanut lapsille rajat joita noudatetaan tarkasti, ja joista myös lasten äiti tietää, mutta aina kun lapset ovat äitinsä luona rajoja venytetään miten halutaan. Nukkumaanmeno venyy yön pikkutunneille, karkkia ja herkkuja syödään kahtena päivänä, ruutuaikaa ei rajoiteta yms. Lapsilla aina pari päivää kauhea huuto täällä kuinka me ollaan ihan tyhmiä ja tylsiä, kun eivät saa tehdä mitä haluavat. Aina vika ei ole isässä.

  • Joohhhh sanoo:

    Eikä mies millään ymmärrä sitä tilannetta, kun sanon lapselle ”kohta mennään saunaan, ei nyt aloiteta uutta ohjelmaa” kiukku ja huuto lapselta…isä antaa periksi ja laittaa ohjelman, äiti käskee pian saunaan uusi kiukku ja huuto, eli KAKSI KERTAA ITKUA JA RAIVOA yhden asian takia!!! Kun sen ekan kiukun ois voinu vaan selättää ja antaa mennä ohi YHDELLÄ huudolla…

  • Ei siitä hyvä tuu sanoo:

    Allekirjoitan täysin. Tietysti moni erokin johtuu siitä, että vanhempien käsitys oikeasta toiminnasta poikkeaa liian paljon eikä yhteistä säveltä löydy. Jos toinen esim. kannattaa fyysistä kuritusta ja toinen ei, toinen vastustaa rokotuksia raivotautisen raivolla ja toinen haluaisi ottaa rokotuksia lapsille jne. Ei hyvä seuraa. Lisäksi laiskuus vie voiton helposti silloin, kun siihen on mahdollisuus. Eron jälkeen laiskan vanhemman on pakko ottaa vastuu, jos yleensä haluaa lapsiaan nähdä. Tähän sanon vielä, että juu on myös niitä, jotka ovat siihenkin liian laiskoja, eivätkä siten lapsiaan jaksa nähdä. Kun on ”äiti” joka kaiken hoitaa, siihen on helppo sitten laskea aivan kaikki toisen vastuulle (MYÖS PARISUHDE JA SEN PÄÄTTYMINEN).

  • Nimetön sanoo:

    En usko, että tämä(kään) on sukupuolikysymys…

  • Äiti, kokonainen ja puolikas sanoo:

    Olipa asennoitunutta tekstiä. Meillä uusperheessä saa kuulla vain sitä kuinka kiva se miehen entinen on äitinä, kun telkkaria saa katsoa milloin haluaa, karkkia saa milloin haluaa, läksyjä ei tarvi tehdä, ruokana nuudelia, jne. Ja isällä lähivanhempana se epäkiitollinen työ huolehtia että koulu sujuu ja elämässä pysyy rytmi.

    Sama oli myös omassa lapsuuden perheessä ja kavereiden kotona. Isä oli se tiukempi tyyppi. Omakin äiti aina vesitti isän sanomisia, tekee sitä nykyään mummonakin. Näin vanhempana olen miettinyt kuinka paremman lapsuuden olisin saanut jos isän säännöt olisivat oikeasti päteneet eikä äiti olisi temppuillut siihen väliin. Äidillä oli joku kumma pakkomielle kuinka pettymyksiä piti viimeiseen asti välttää ja mietti paljon mitä muut ajattelevat.

  • Kelvollinen iskä sanoo:

    No ei taida ihan kaikki isät olla tuonlaisia.