”Milloin lasta saa kieltää leikkimästä toisen kanssa? Olenko todella paska äiti ja vielä paskempi vieras nainen jos vihellän pelin poikki?

Viikoittain lapseni tulee koulusta selkeästi surullisena, ja hän on viikoittain iltaisin itkuinen joskus kerran ja joskus viisi. Mitä pitää tehdä kun jonkun toisen lapsi on kiusaaja?

Kaksikko on tutustunut eskarissa, ja käyvät nyt neljättä luokkaa koulussa. Eskarivuonna olin superiloinen että poikani on löytänyt niin kivan kaverin. Kun koulu alkoi, kaikki muuttui.

Jostain syystä tästä toisesta lapsesta on tullut suoraan sanottuna kusipää. Hän valehtelee, manipuloi, varastaa ja kiusaa muita. Valehtelu on jo tarttunut myös minun lapseeni. Kutsuttakoon tässä minun lastani vaikkapa Antiksi ja toista lasta Olliksi.

Esimerkkitilanne 1.

Antti tuli itkien koulusta. Syytä en ensin meinannut saada selville kunnes Antti uskaltautui kertomaan että Olli oli tänään koulussa heitellyt ekaluokkalaisen reppua ja nimitellyt tätä. Antti oli yrittänyt saada Ollin lopettamaan mutta Olli oli sanonut että ”turpa kiinni Antti vai haluutko et kerron kaikille et oot kakannu housuun.” Antti ei tietenkään ole kakannut housuun sitten täytettyään kolme. Antti oli valtavan surullinen. Ei hän halua että kukaan kiusaa ketään.


Kuva Kat J. Ylin kuva Trym Nilsen.

Esimerkkitilanne 2.

Olli sai tulla meille leikkimään toiseen luokkaan asti. Hän leikki meidän kotona loppui siihen kun lompakostani katosi 50 euroa.

Nyt Olli käskee Antin mm. sanoa minulle: ”Sä rikot mua ku Olli ei saa tulla meille”, ”Millainen äiti ei anna lapsella olla ystäviä?”, ”Ei oo Ollin vika jos sä oot kadottanut rahasi”. Nämä eivät ole Antin lauseita, vaan hän sylkee niitä suustaan kuin robotti, joka yrittää sanatarkasti muistaa sanajärjestyksen. Tällä äänenpainolla eikä sanojen painatuksella Antti ei puhu.

Esimerkkitilanne 3.

Luokalle tuli uusi oppilas, sanotaan vaikka Ville. Antti tuli hyvin toimeen Villen kanssa, mutta kertoi yllättäen, etteivät he ole enää kavereita. Syyksi paljastui että Olli oli sanonut Villelle ja Antille että jos eivät lopeta kaveeraamista, niin Olli alkaa hakkaamaan Villeä joka päivä koulussa, ja kertoo kaikille että Ville ja Antti ovat homoja. Antilla ei saa olla ketään muuta kuin Olli. Ja Antin on tehtävä mitä Olli sanoo. Olli ja Antti eivät enää leikkineet yhdessä paitsi koulussa. Koska Antin on pakko.

Kaksi viikkoa ennen joulua Antti luetteli keitä haluaa muistaa jouluna. Listalla oli myös Olli, ja perusteena oli: ”vaikka Olli onkin sellainen kun on niin haluaisin muistaa sitä, koska se sanoo että kaikki vihaa sitä eikä kukaan tykkää siitä. Haluan osoittaa sille että mä ainakin välitän hänestä.”

Ollin äiti on lääkäri ja Ollin isä on lääkäri. Eräänä päivänä Ollin äiti soittaa minulle. Äänenpaino on samanlainen kuin ollilla ja puhesävy uhkaava. Nainen kysyy miksi en päästä Ollia meille.

Kerron, että meillä on ollut ongelmia. Kerron miten lapseni reagoi, että rahani katoavat, ja että miten Ollin käytös vaikuttaa. Tämä ei ole ensimmäinen kerta kun äiti näistä kuulee. Näistä on käyty tekstiviestitse keskustelua. Myös lukuiset muut vanhemmat ovat olleet yhteydessä Ollin vanhempiin kiusaamisesta. Vastaus on ”ei meidän Olli”. Nainen halveksuu minua puhelimessa. Hän kertoo minun olevan kauhea äiti kun kiellän lapseltani ystävän sekä hirveä ihminen kun syrjin hänen lastaan.”

Nimim. Mitä ihmettä teen?

Tämä kirjoitus on lähetetty Avaudu tästä -lomakkeen kautta. Lähetä sinäkin tarinasi tai keskustelunavaus täältä. Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Jaa oma tarinasi

Haluatko avata keskustelun jostain sinulle läheisestä aiheesta?
Lähetä kertomuksesi tästä.

Nykyinen kategoria:

Tutustu myös muihin kategorioihin:

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

7 vastausta artikkeliin “Saako lapselta kieltää kaverin?”

  • ilman eväitä sanoo:

    Kuulostaa hyvin tutulta. Meillä kyseessä tytöt ja ovat nyt kolmannella luokalla. Kyykyttäminen alkoi eskarissa ja oli juuri samanlaista kuin ”Ollilla”. Ekalla luokalla puhuin tytön äidin kanssa. Hän on ammatiltaan varhaiskasvattaja ja syytti kaikesta minua ja tytärtäni. Sen jälkeen estin tytön viestinnät. Tytöt saavat nähdä toisiaan vain koulussa. Kiusaaminen ei ole perinteistä kiusaamista, vaan juurikin kateellista manipulointia, määräämistä ja kiukuttelua. Nyt neljän vuoden jälkeen, tyttäreni osaa jättää sen jo omaan arvoonsa, mutta tuo kuitenkin jatkuvasti samaa käyttäytymistä meille kotiin. Kiertävä kuraattori ei näihin pysty ja koska kiusaaminen ei ole pahempaa, ei opettajia kiinnosta. Olen joskus kyllä miettinyt, pitäisikö sille tytölle vaan avata ovi ja ottaa enemmän osaksi meidän perhettä. Että puuttuuko häneltä vaan paikka ja huomio. Kymmenvuotiaiden kanssa saa jo aika hyviä keskusteluja, jos vaan malttaa kattaa pöytään tilaa ja antaa aikaa.

  • Taikkis sanoo:

    Lapsellani on hieman samantapainen kaveri. Iltapäiväkerhossa poikani takin taskusta vietiin raha, jonka hän oli taskuun unohtanut. Kun kotona kehoitin lastani laittamaan rahan säästöpossuun, poikani vaivaantui ja kertoi rahan menneen hukkaan. Vasta seuraavana aamuna poika kertoi nähneensä kaverin vieneen rahan taskusta, kun kaveri oli ehtinyt poistua luokasta ennen häntä. Samana aamuna menimme kaverin ovelle yhdessä lapseni kanssa ja kysyin kaverilta äitinsä kuullen, onko vienyt rahan lapseni taskusta. Kaverin äiti toi rahan samantien ja kertoi kyselleensä pojalta, mistä rahan oli saanut. Poika ei ollut aiemmin tunnustanut, mutta nyt myönsi tekonsa. Sovittiin, että kerta oli viimeinen, eikä saa koskaan varastaa keltään.

    Toisella kertaa lapseni tuli itkien kotiin, kertoi samaisen kaverin homotelleen häntä. Kun kaveri tuli jälleen ovellemme, kysyin häneltä, tietääkö mitä homo tarkoittaa? Ei tiennyt, joten kerroin hänelle. Pyysin, että miettii asiaa ja puhuu oman äidin kanssa. Totesin, ettei lapseni tule hänen kanssaan leikkimään, ennen kuin pyytää käytöstään anteeksi. Meni kolme päivää, ovikello soi ja kaveri tuli pyytämään anteeksi.

    Pojat viettävät edelleen aikaa keskenään ja asiat ovat sujuneet paremmin. Lapsellani on myös muita ystäviä.

  • Hippu sanoo:

    Kyllä mielestäni omaa lastaan saa ja pitääkin suojella.
    Huonoilla kaverisuhteilla voi olla lapsen elämässä hyvin kauaskantoiset seuraukset. Kiltti / epävarma / mukautuvainen lapsi ei ehkä uskalla sanoa vahvatahtoiselle kaverilleen vastaan, vaikka tahtoisikin. Silloin lapsi tarvitsee aikuisen apua päästäkseen ahdistavasta tilanteesta. Hyvä, jos tässä tapauksessa lapsi on uskaltanut puhua asiasta kotona. Puhun osittain omasta kokemuksestani.

    Äiti toki tuntee oman lapsensa parhaiten ja tietää, onko parasta kieltää kaveeraaminen kokonaan, vai riittääkö pelkkä keskustelu osapuolten kanssa. Kannustaisin vielä keskustelemaan niin lasten kuin kiusaavan lapsen vanhempien kanssa, jotta kiusaajakin varmasti ymmärtää, mikä hänen toiminnassaan mättää, ja tarvittaessa sitten kieltämään kaverisuhde kokonaan, jos se jatkuu edelleen vahingollisena.

  • Oman puolella sanoo:

    Tämä kaveri kuulostaa suoraan sanottuna niin häiriöiselle, että tekisin itse kaverille selväksi että pysyy kaukana mun lapsesta. Miksi oman lapsen pitäisi oppia että on ok kun muut kohtelee huonosti. Myös jonkinlainen lojaalius on hyvä opettaa lapsille. Jos kaveri varastaa, sellainen tyyppi ei ole tervetullut enää eikä ole mikään hyvä kaverikaan. Tekisin itse tästä kaverista lastensuojeluilmoituksen ja kertoisin myös kouluun avoimesti tiedossani olevat asiat mm varastelu, manipulointi. Tuskin haluat että oma poikasi on myöhemmin mukana varastamassa ja kiusaamassa, sillä seura tekee kaltaisekseen. Se että puuttuu lasten kaverisuhteisiin ja muihinkin asioihin, on kasvattamista ja välittämistä. Lapsen elämänkokemuksella ei voi ymmärtää vielä kokonaisuutta.

  • Tuttua sanoo:

    Pääsääntöisesti kaverisuhteisiin ei pidä puuttua. Tärkeintä on opettaa omalle lapselle rajojen laittaminen ja järjenkäyttö.
    Poikasi tuntuu hyvin ajattelevaiselta ja fiksulta. Voi olla, että hän haluaisi irrottautua Ollista mutta ei uskalla. Molemmat pojat tarvitsevat apua. Ollin kotoa sitä ei näköjään saa, joten ota yhteys kouluun tai lastensuojeluun.

  • Joskus tarvii kylän sanoo:

    Hirveä tilanne, ehkä tämä kaveri kiusaa myös poikaasi? Saisiko koulukuraattorilta apua? Hankalaa tietysti jos kaverin vanhemmat ei ole vastaanottavia. Olisiko kuitenkin parempi että poikasi tapaisi kaveriaan vain sinun valvovan silmän alla? Neljäsluokkalaisen kanssa voi jo sopia että olet tervetullut meille kun sovitaan kuinka käyttäydytään. Joskus yksikin aikuinen joka välittää ja puuttuu voi saada tärkeitä asioita aikaan. Mutta oma lapsesi etusijalla mene ja tee niinkuin on hänelle paras. Teini-ikäkin on todella lähellä jo. Poikasi tulee tietää että oikea ystävyys ei toimi noin. Ihana ominaisuus kuitenkin, että haluaa kavereistaan huolehtia ja olla näin heikomman puolella. Ehkä kaveria kohdellaan huonosti kotona, peilaa samaa käytöstä poikaasi. Tsemppiä.

  • Sande sanoo:

    Tälle ”Ollille” on selvästi kehittymässä paha mielenterveyden häiriö. Mitäpä jos puhuisit opettajalle sekä etsisit niiden Ollin kiusaamien lasten vanhempia käsiisi? Menisitte porukalla kertomaan Ollista.

    Toki ymmärrän että huoli on omasta lapsesta. Mutta tämän tarinan ongelma ei ole sinun lapsesi vaan se että mitä Ollille on tapahtunut. Hänen kehityksensä on häiriintynyt. Onko häntä traumatisoitu? Kyseessä on kuitenkin vasta lapsi, joka tarvisi äkkiä apua koska tuo touhu kuulostaa todella pahalta. Samalla auttaisit omaakin lastasi.

    Ellei MITÄÄN muuta niin odota että Olli tekee jotain tosi pahaa jollekin muulle (etteivät tajua syyttää sua just sillon) ja tee nimetön lasu. Saatat pelastaa ihmiselämän.