Kasvava lapsi tarvitsee ystäviä kehittyäkseen
Niin lapset kuin aikuisetkin, tarvitsevat ystäviä ja turvallisen tukiverkoston ympärilleen. Toisille lapsille riittää yksi tai kaksi läheistä ystävää, kun taas toisenlaisen luonteen omaava lapsi, saa energiaa isommasta ystäväpiiristä.
On tutkittu, että ystävillä on suuri positiivinen merkitys lapsen kehitykseen ja kasvuun, aina neljävuotiaasta- aikuisuuteen asti. Lapsi kehittää omaa identiteettiään peilaamalla kotona opetettuihin tapoihin ja ystäväpiiriltään luotuihin normeihin.
Kaikki ystävyydet eivät toki ole terveitä ja positiivisia. Vanhempien tehtävä on opastaa lasta-tai nuorta valitsemaan ystäväpiirinsä onnistuneesti, jotten lapsen kehitys kasvaisi positiiviseen suuntaan.
Lapsesi ystävyyssuhteet ovat ratkaisevan tärkeitä heidän kehityksessään. Voit tukea heitä tekemään viisaita valintoja, jotka auttavat heitä olemaan ja kasvamaan parhaaksi itsekseen.
Tässäpä muutama täsmävinkki vanhemmalle, joilla voit edesauttaa lapsesi itsekunnioitusta ja sosiaalisia suhteita:
- Kuuntele, ole läsnä ja anna aikaa, kun lapsesi kertoo hänen arjestaan, ystävistä sekä mielenkiinnon kohteistaan.
- Opasta tunnistamaan kaveripiiristä positiiviset ja eteenpäin vievät kaverisuhteet, sekä myös ne myrkylliset kaverisuhteet, jotka vievät lasta väärään suuntaan.
- Älä tuomitse tai arvostele, anna puolestasi lapselle ymmärrystä hänen tekemistä valinnoista.
- Auta lastasi löytämään samankaltaisten kiinnostuksen kohteen omaavia ystäviä. Toimintaa josta lapsesi nauttii ja jossa hän menestyy. Se voi olla näyttelykerho, urheilujoukkue, videopelin koodauskerho tai mikä tahansa, missä lapsesi voi olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa, jotka jakavat kiinnostuksensa siihen toimintaan.
-
Keskustele terveiden ystävyyssuhteiden merkeistä. Näihin kuuluvat ystävällisyys ja kunnioitus lasta kohtaan, ongelmien kuunteleminen, iloitseminen hyvistä asioista ja tekemisestä yhdessä.
Lue lisää lapsien ystävyyssuhteista kehityksen kannalta: täältä!
— Huono Äiti -toimitus
Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!
Artikkelissa on 2 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
Erittäin hyvä kirjoitus. Monet vanhemmat ohjailevat lasten ystävyyssuhteita esim materialistiseen syiden tms. hyötyjen perusteella ja lapset puhuvat myös keskenään jos jonkun kotona on puhuttu jostain perheestä. Tämä voi toisaalta aiheuttaa jopa kiusaamista.
Kuitenkin aiheessa pysyen..Lasten hyvinvoinnin seuraaminen on aivan yhtä tärkeää, kun aikuisen omankin hyvinvoinnin. Omille ihmissuhteille ei aina löydy aikaa, mutta lapsia tulee tukea ystävyyteen muuden kanssa. Jos joku ei osaa käyttäytyä, voi opettaa lasta sanomaan, etten voi nyt leikkiä kanssasi, koska olit huono kaveri koska loukkaat jatkuvasti minua.
Jos lapsen antaa kuunnella jatkuvaa vinoilua yhdeltä tai kahdelta vertaisryhmään kuuluvalta, ilmiö voi valitettavasti levitä laajemmaksi kiusaamiseksi, ellei lauma auta. Jos taas auttaa, kiusaava lapsi oppii tavallaan, ettei enää jatka toimintaansa.
Omaa lasta ei kannata nostaa kuitenkaan jalustalle, että kehottaisi kilpailemaan tai syrjimään muita liiallisen oman valinnan kautta. On niin helppoa, jos lapselle on lähellä paljon tarjokkaita ystäviä. Entä jos ei ole? Aikuisen kasvatusvastuu on myös siinä, että muut eivät jää ulkopuolelle.
Mitä jos vanhempi keskittyisi omiin ystävyyssuhteisiinsa? Vanhempi voi tiettyyn pisteeseen asti toimia oppaana, mutta vanhemman ei tule määritellä kuka on lapsensa ystävä ja kuka ei. Lapsi oppii kyllä että toiset suhteet ovat kestävämpiä kuin toiset.
Kerro omista ystävistäsi lapselle. Jos ette tapaa heitä yhdessä, näytä kuva, kerro nimiä ja mikä teitä yhdistää, miten pidätte yhteyttä.
Rohkaise aina etsimään ystäviä. Oman vanhemman yksinäisyys on lapselle tosi raskasta. Myös vanhempi voi oppia lapseltaan ystävyyssuhteista.