Täytyykö lapsia suojella masentuneelta äidiltä?
Äiti kertoi terveydenhuollossa synnytyksen jälkeisestä masennuksesta – poliisit veivät. Kuulostaa painajaisunelta, mutta ei valitettavasti ole sitä.
Kalifornialaisäiti kertoi jälkitarkastuksessa hoitajalle kärsivänsä synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, joka ilmeni vihaisuutena ja väkivaltaisina ajatuksina. Hän toivoi saavansa apua ja soveltuvan lääkityksen. Mutta mitä kävi: hoitaja ja lääkäri soittivat poliisit.
Poliisit saattoivat äidin tehohoitoon, jossa vartija valvoi häntä. Lopulta todettiin, että äiti ei tarvitse psyykkisen terveydentilan tutkimuksia juuri nyt. Äiti pääsi kotiin ja sai mukaansa vain auttavien puhelinten numeroita.
Synnytyksen jälkeistä masennusta on tärkeää hoitaa, ja hoitohenkilökunnan tulee varmistua siitä, että äiti kykenee hoitamaan lastaan. Mutta masennukseen joskus kuuluvat väkivaltaiset ajatukset eivät ole sama asia kuin teot eivätkä tarkoita sitä, että äiti vahingoittaisi lapsiaan.
Masennuksesta puhuminen ei ole helppoa, varsinkaan silloin, jos ajatukset ovat sellaisia, joita ei saisi sanoa ääneen tai edes ajatella. Mutta ketään masentunutta, oli tämä vanhempi tai ei, ei auta ”hulluksi” leimaaminen.
Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät on velvoitettu tekemään lastensuojeluilmoitus, mikäli lapsen hoidon tai huollon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai lapsen oma käyttäytyminen edellyttävät lastensuojelutarpeen selvittämistä. Se on hyvä asia. Valitettavasti se tarkoittaa myös sitä, että turhia ilmoituksia tehdään.
Masentunut vanhempi ei välttämättä tarvitse mitään muuta apua kuin oman hoitokontaktin, eikä masentuneisuus tarkoita sitä, että vanhempi olisi kykenemätön huolehtimaan lapsesta tai vastaamaan tämän tarpeisiin.
On täysin ymmärrettävää, jos vanhempi ei uskalla ottaa masennustaan tai muita ongelmiaan puheeksi neuvolassa, koska siitä voi seurata lastensuojeluilmoitus kuormittavine prosesseineen. Suomessa tuskin soitetaan poliiseja kiidättämään äitiä tutkimuksiin, mutta lastensuojeluilmoitukset tulevat usein vanhemmille yllätyksenä.
Ehkä vanhemmatkin uskaltaisivat puhua ongelmistaan avoimemmin, jos terveydenhuollossa neuvoteltaisiin vanhemman kanssa yhdessä siitä, tuntuuko tuelle olevan tarvetta. Masentunutkin vanhempi haluaa lapselleen parasta, mutta hulluksi leimaamisen ja lasten menettämisen pelko voivat olla isoja esteitä avun pyytämiselle.
Valitsimme Sinulle lisää luettavaa samasta aihepiiristä, ole hyvä:
— Huono Äiti -toimitus
Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!
Artikkelissa on 0 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
