Osaako koululaisesi nämä taidot?
Maailma on muuttunut todella paljon siitä, kun me nykyisten koululaisten vanhemmat olimme itse koulussa. Monelta osalta kehitys on hyvää, mutta vähän keski-ikäistä vanhempaa huolettaa, että jäävätkö tärkeät taidot unohduksiin. Ja jos jäävät, mitä se tekee lasten aivoille?
Pikkukoululainen ei välttämättä osaa moniakaan näistä asioista, mutta mitä isommaksi lapsi kasvaa, sitä enemmän tulisi osata. Vai tulisiko? Onko nykyaikana tarpeellista pystyä laskemaan päässä asioita tai kirjoittaa käsin siistiä käsialaa? Pitääkö asioita vaan tietää tai muistaa, kun kaiken voi tarkistaa netistä?
Osaako sinun koululaisesi nämä taidot? Pitäisikö mielestäsi osata – vai ei?
– Lukea karttaa. Siis tavallista paperikarttaa, ei ainoastaan seurata nuolta kännykän näytöllä. Kouluissa kenties vielä suunnistetaan, mutta jos lapsesi saa käteensä paperisen kartan ja kenties ohjeet, osaisiko hän suunnistaa vaikka vieraassa kaupungissa?
– Kirjoittaa käsin. Koulu pitää kyllä huolen siitä, että lapset kirjoittavat käsin, mutta sujuuko se? Tuntuuko lapsestasi käsin kirjoittaminen raskaalta ja hankalalta? Onko kirjaimien muodostaminen vaikeaa? Entä teksti luettavaa? (Entä osaatko sinä enää kirjoittaa käsin?!)
– Laskea päässälaskuja? Matematiikkaakin opetetaan koulussa, mutta pärjääkö lapsesi kaupassa ilman, että ottaa puhelimen laskinta esiin? Pystyykö hän ynnäämään yhteen, paljonko ostokset tulevat maksamaan tai laskemaan, paljonko tuotteelle jää hintaa alennuksen jälkeen?
– Kirjoittaa oikein. Todella suuri osa viestinnästä hoidetaan nykyään viesteillä, ja kun niitä kirjotetaan nopeasti ja paljon, harva edes odottaa että teksti olisi kirjoitettu kieliopillisesti oikein. Viestittelyssä on jopa ihan oma kielioppinsa, kuten se, että piste viestin viimeisen lauseen perässä antaa monien mielestä tylyn ja epäkohteliaan vaikutelman. Chattiviestien oikeinkirjoituksesta lienee turha nipottaa, mutta osaako lapsesi kirjoittaa oikein jos tarve on?
– Muistaa asioita ulkoa. Ennen esimerkiksi puhelinnumerot osattiin ulkoa. Enää ei tarvitse. Harva muutenkaan enää painaa mieleen asioita. Pikaisesti muistettavat jutut laitetaan kännykän kalenteriin hälyttämään ja varsinaista tietoa ei välttämättä tarvitse painaa mieleen kun netistä voi tarkistaa asian ihan hetkessä. Minkä verran lapsesi pystyy muistamaan asioita tai opettelemaan niitä ulkoa?
– Lukea keskittyneesti. Esimerkiksi kirjaa niin, että ei koko ajan hypi kännykälle tai tekemään jotain muuta?
– Ommella tai nikkaroida. Osaako lapsesi hakata naulan seinään? Entä ommella napin paikalleen?
– Siivota. Monilla suuren osan siivouksesta hoitaa siivooja, laitteet tai vanhempi. Kotitöiden tekemistä ei useinkaan vaadita lapsilta yhtä lailla kuin vaikka vielä 1980-luvulla. Puhumattakaan sitä aiemmista ajoista, jolloin lasten täytyi tehdä kotihommia enemmän jo siksi, että tiskikoneita sun muita ei ollut. Onko lapsellasi hallussa siivouksen perusteet, se mitä tehdään ja missäkin järjestyksessä? Osaako lapsesi tiskata käsin? Pestä pyykkiä? Käyttää erilaisia pesuaineita?
– Laittaa ruokaa. Koska ruoanlaitossa pelataan kuumien levyjen ja uunin kanssa, kovin pienet lapset eivät voi kokata yksin. Mutta tietääkö vähän vanhempi lapsesi perusteet? Miten keitetään pastaa tai munia? Milloin ruoka on kypsää mutta ei pala karrelle tai kuivu? Osaako lapsi maustaa ruokaa?
— Huono Äiti -toimitus
Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!
Artikkelissa on 0 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
