Teini asuu meillä, mutta etä-äiti säätää
Huono Äiti sai avautumisen aiheena uusperheen arki, bonusvanhemmuuden näkymätön työ ja se turhautuminen, kun omat kasvatuskeinot mitätöidään jatkuvasti toisen kodin taholta.
”Olen aivan loppu. Bonusteini valehtelee isästään ja varsinkin minusta äidilleen. Tiedän, että tämä on hyvin yleistä, mutta ottaa aivoon silti. Teini siis asuu meillä. Vanhemmat olivat eronneet jo vuosia ennen, kun tavattiin, ja äidillä on myös uusi mies. Me olemme olleet myös vuosia jo yhdessä.
Äiti leuhkii kuinka hän pitää kuria, me emme hänen mielestä saa sanoa mistään, ettei lapselle tule paha mieli. Meidän pitäisi ostaa teinille kaikki mitä haluaa, itse ei osta mitään. Pitäisi joka asiaan kysyä ensin teinin mielipide, myös aikuisten asioihin. Äiti on siis ns. vkl-äiti, eli joka toinen vkl on äidillään. Ei halua lasta heille asumaan missään nimessä, vaikka me emme osaa kasvattaa, eikä tehdä mitään oikein hänen mielestään.
On koitettu puhua, mutta hyökkää sanallisesti heti. Eikä ymmärrystä riitä, katkeruus paistaa. Lapsi kertoo äidilleen mitä äiti haluaa kuulla. Äidin mielestä meidän pitäisi erota, jotta lapsi olisi tyytyväinen. Lapselta kun kysyy onko ongelmia täällä, vastaus on aina ei. Mutta silti viestiä äidille lähtee sillä sekunnilla, kun ei jonkin asia mene toivotulla tavalla.
Teini on vielä hyvin lapsellinen. Eniten ärsyttää, kun äiti itse ei sekuntiakaan ylimääräistä vietä lapsensa kanssa, mutta ohjeita kyllä riittää. Teini ottaa ihan käytösmallin äidiltään. Mutta puoli vuotta, sitten hän on täysi-ikäinen ja toivon, että elämä helpottaa, koska teini kuulemma lähtee heti. Siitä tosin olemme kaikki samaa mieltä, että yksin ei tule pärjäämään.”
Nimim. Huono kasvattaja
Bonusvanhemman paikka on monella tapaa nurinkurinen. Arjen vastuu ja se näkymätön työ lankeavat hänelle, mutta samat oikeudet sanoa asioista kuin biologisella vanhemmalla puuttuvat. Vastuuta on, mutta valtaa ei. Ja kun kasvatuskeinot vielä mitätöidään toisesta kodista käsin, tilanne muuttuu nopeasti uuvuttavaksi.
Toisessa päässä on teini, joka luovii kahden kodin ja useamman aikuisen välissä. Lapsi, joka kertoo kummallekin vanhemmalle sen mitä tämä haluaa kuulla, on usein lapsi, joka yrittää selviytyä ristipaineessa. Ja jossain välissä ovat vielä toisen kodin aikuiset, joiden kanssa on pakko tulla toimeen vielä vuosien ajan, halusi tai ei.
Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.
Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.
— Huono Äiti -toimitus
Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!
Artikkelissa on 0 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
