Uusperhesuhteet eivät ole helppoja. Haasteet voivat tulla näkyviksi aivan pieniltäkin vaikuttavissa asioissa, kuten siinä, millä termillä perheenjäseniä kutsutaan.

Voivatko bonuslapset kutsua vanhemman uutta puolisoa isäksi tai äidiksi, vaikka tämä ei sitä oikeasti ole?

Uusperheen äiti kirjoitti jo poistetussa keskustelunaloituksessa Mumsnet-sivustolla näin:

”Minulla on kaksi upeaa bonuslasta, 11-vuotias poika ja 8-vuotias tyttö. Meillä on mieheni kanssa yhteinen kolmevuotias lapsi, ja olemme olleet naimissa kuusi vuotta.

Mies ja eksänsä tulevat ihan hyvin juttuun, ei mitään draamoja. Eksä meni uusin naimisiin kaksi vuotta sitten.

Viime viikonloppuna miehen poika sitten kysyi, että voiko hän kutsua minuakin äidiksi.

Vastasin saman tien, että tietysti. Mutta nyt lapsen äiti on tekstaillut miehelleni, että hän on sanonut lapsilleen, että heidän pitää käyttää minusta etunimeä, koska en ole heidän äitinsä. Oli käskenyt miestänikin ohjaamaan lapsia samoin.

Voinko vaan sivuuttaa äidin toiveen? Vai pitääkö tästä jutella lasten kanssa? En halua aiheuttaa lapsille surua, enkä joutua kiistakapulaksi vanhempien välille.”


Ylin kuva Francois Gha.

Kirjoittaja ei saanut kovin myötämielisiä vastauksia:

”Miltä sinusta tuntuisi, jos sinun lapsesi kutsuisi jotakuta toista äidiksi?”

”Älä ole noin ilkeä, lapsillahan on jo äiti.”

”Julmaa ja ilkeää edes harkita moista.”

”Sinä et ole niiden lasten äiti.”

Useimmat saattavat olla samaa mieltä näiden kommentoijien kanssa: Kyseessä ei ole lapsen äiti, joten äidiksi häntä ei pidä kutsua. Ainakaan tätä nimitystä ei sovi käyttää, jos lapsen biologinen äiti ei sitä halua.

Mutta miksi äitipuolta sitten pitäisi kutsua? Äitipuoleksi? Bonusäidiksi? Lempinimellä? Etunimellä?

Keitä uusperheen jäsenet ylipäätään ovat? Puolilapsia vai lapsipuolia vai bonuslapsia…vai vaan lapsia? Puolivanhempia, vanhempipuolia, bonusvanhempia, vanhempia?

”Pasi Heikura (2014) on kiinnittänyt huomiota suomen ja ruotsin erilaisiin tapoihin nimetä uusperheen jäseniä: ”Suomessa uusperheen jäsenet ovat puolikkaita, Ruotsissa ne ovat bonusta.”, kirjoitetaan Kielikello-julkaisussa.

Varsinkin bonuslapsi-termin käyttö vaikuttaisi yleistyneen viime aikoina. Varmaankin juuri sen positiivisemman kaiun takia. Mutta harva varmaankaan ajattelee, että biologisten vanhempien lisäksi bonbusvanhempia pitäisi kutsua isäksi ja äidiksi. Poikkeuksena saattaa olla se, jos toinen biologinen vanhempi ei ole lainkaan kuvioissa tai on kuollut.

Mitä mieltä sinä olet? Saako bonuslapsi kutsua bonusäitiä äidiksi? Miten sinä suhtautuisit, jos eksäsi uusi puoliso saisi saman nimityksen kuin sinä? Millä nimityksillä teidän uusperheessänne kutsutaan lapsia, vanhempia ja vanhempien kumppaneita? KERRO KOMMENTEISSA!

Lähde.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 81 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia

81 vastausta artikkeliin “”Lasten äiti suuttui, kun bonuslapsi kysyi, voiko hän sanoa minua äidiksi””

  • Mamas and papas sanoo:

    Ei meillä omassa lapsuuden perheessä edes keskusteltu millä nimellä vanhempien uusia kumppaneita kutsuttiin. Heitä kutsuttiin automaattisesti omalla nimellään. Isän vaimolla sattui olemaan sama nimi kuin minulla, niin oltiin sit iso- ja pikku-. Ei olis tullut mieleenkään kutsua äidiksi, vaikka äitipuoli olisi pyytänytkin. Joskus joku omien teinien kaveri kutsuu mua äidiksi tai mamaksi, mut oon ajatellut että eivät tyyliin muista mun nimeä kun oma lapsi kutsuu äidiksi tai että se jää vaan päälle vähän niinkuin lempinimi tms. eikä siis tarkoita ”mun äitiä”

  • Foreigner sanoo:

    I’m a mom and a bonus mom. All my children call me mommy. The biological mother of my partner’s daughter is äiti. When my ”stepdaughter” is not around, my kids also call me here and there äiti, but it’s a fixed rule, that I’m mommy, if she’s with us. I find it very important that we have different terms, to avoid mix-ups or jealousy. Though unfortunately, I suspect that if the biological mother learns one day that her daughter calls me mommy as well, she may not like it. We, as a family have decided, when the understanding of the youngest is developed more, we keep options open. If she decides to call me by my forename, that is absolutely fine. Whatever suits best for her. The same applies for my children and their bonus dad – they switch always between is and his forename. Whatever suits ’em best.

    So in my opinion, there should/could be found a possible term for bonus parents. In my case it’s easier, as I’m a foreigner 🙈 good luck to find your way 🤞

  • Ilmeisesti huono äiti.. sanoo:

    Äiti on äiti mutta miksi kieltää lapselta jos itse hän niin tahtoo sanoa niin äitipuolestaan. Sehän vain osoittaa että lapsella on suuri sydän ja hyväksyy ihmisen sellaisena kuin hänet näkee. Varmasti se sattuu oikeaan äitiin mutta en kieltäisi sitä omalta lapseltani kuten ei äitinikään minulta. Minä kutsun äitipuoltani joskus äidiksi koska oma äitini kuoli kun oli 18v ja nyt olen 26v ja 3v poikani kutsuu häntä mummiksi. Miten kieltäminen tulee muokkaamaan lapsen minä kuvaani koska tuntee pian syyllisyyttä siitä mitä sanoo ja loukkaa oikeaa vanhempaa. Vaikka ei ole lapsen oikea vanhempi varmasti rakastaa ja hoivaa lasta yhtä hyvin jos äidiksi kutsua haluaa.

  • J sanoo:

    En kyllä haluaisi että lapseni kutsuu ketää toista äidiksi enkä myös antaisi kutsua toista isäkseen. Eri asia jos isä vaikka ei olisi elämässä ja uusi kumppani ottaisi sen ”tehtävän” vastaan niin silloin se olisi kyllä ok. Mut niin kauan ku molemmat hoitaa äidin/ isän roolin nii kuin kuuluu nii ei kukaan toinen sitä titteliä voi ottaa.

  • Maaria sanoo:

    Itse on pidä ajatuksesta, että lapseni kutsuisivat jotain toista ihmistä äidikseen. Se satuttaisi.
    Mieheni lapsi aikaisemmasta suhteesta on kutsunut minua aina etunimellä. Bonuslapseni ollessa 5v, kävimme keskustelua siitä, kuka on hänen isä ja kuka äiti, koska äidin tuoretta uutta miesystävää oli kotona puhuttu iskänä ja lapsi oli hämmentynyt, miksi hän nyt enää meillä käy, kun hänellähän on nyt kotona jo iskä. Että kyllä aikuisetkin voivat hämmentää lasta, jos eivät kunnolla selitä asioita lapselle ja alkavat käyttää näitä sanoja ikään kuin väärin.

  • Tiina sanoo:

    En todellakaan haluaisi itse olla mieheni lapsille äiti koska heillä sellainen on kyllä omasta takaa. Olen sanonut että haluan että minua kutsutaan etunimellä. Ex-mieheni naisystävä kutsutti itseään ”mamiksi” lapselleni ja minulle tämä oli aivan yhdentekevää koska olen edelleen sitä mieltä että lapsella on aina vain yksi äiti ja yksi isä huolimatta siitä kuinka monta ja missä muodossa olevia aikuisia hänen elämässään on. Kertoo enemmän aikuisen omasta tarpeesta jotain jos haluaa että häntä kutsutaan äidiksi ja minusta on loukkaavaa lasten biologista vanhempaa kohtaan omia tämä nimitys.

  • Nimetön sanoo:

    Itse lastenvalvojana sosiaalialalla toimiessani on tästä usein keskusteltu. Lapsilla on jo yksi äiti ja häntä tulee kunnioittaa lasten äitinä. Itsekin uusioperheessä elävänä olen kuullut saman toiveen lapselta. Tuumasin, että valitettavasti en voi olla äiti sinulle, mutta voin olla maailman paras etunimeni sinulle. Se on lapselta kunnianosoitus, että kysytään. Ilmeisesti kokevat suhteen hyvänä. Mutta, että se pysyy sellaisena ole muuta kuin äiti.

    Ps. Mielestäni olisi hienoa, jos pyytäisit ajattelemattomuuttasi häneltä anteeksi!

  • Mumma sanoo:

    Eikö tässä pitäisi kuunnella lapsen toivetta. Eihän se vähennä lapsen Biologisenäidin rakkautta tai pahenna ketään. Eikö ole huojentunut olo kun lapsi kokee että ympärillä olevat aikuiset ovat turva.
    Jos taas B.äiti kokee olonsa uhatuksi, voisiko lapsen(ikä huomio)kanssa jutella(kun nykyään kaikki keskustellaan) että puolivanhempaa kutsutaan joksikin toiseksi, nimitys jonka lapsi saa keksiä. Onhan isovanhempienkin kohdalla useita nimityksiä oltiin biologisesti sukua tai ei.

    • Ilmeisesti huono äiti.. sanoo:

      Täysin samaa mieltä. Eikö lapsi ole silloin vain onnekas jos kokee olonsa hyväksi ja rakastetuksi äitipuolensa toimesta ja tahoo kutsua äidiksi. Ei se ole minun mielestäni keneltäkään pois vaan osoittaa enemmänkin sitä että lapsella on suuri sydän.

  • Nimetön sanoo:

    Minusta tärkeintä on, miltä lapsesta tuntuu. Jos hänestä tuntuu luontevalta sanoa molempien kotien äitiä äidiksi, niin itse siihen suostuisin. Näin hän ei erotu lapsikatraasta.Sisaruksia ovat, ainakin meillä olivat, ei mitään puolikkaita.

  • Nimetön sanoo:

    Tykkään enemmän, että bonuslapsi kutsuu minua etunimellä. Enkä ehkä tykkäisi, jos kutsuisivat exän vaimoa äidiksi. Tosin en mä kyllä edes ole koskaan miettinyt millä nimellä häntä kutsuvat isällä ollessaan eli en edes tiedä.

  • Äippä sanoo:

    Tottakai voi. Minun bonuslapset kutsuvat minua nimellä Äippä. Äiti on äiti ja äitipuoli on Äippä.
    Eihän se lasten äidille käynyt mutta eipä sitä ole hänelle mainostettukaan enään. Lapsi päättää.

  • hmm sanoo:

    Kun se on lapsesta lähtevä toive niin minusta aikuiset voisivat huomioida sen positiivisesti. Mutta toki jotenkin erottaen tyylillä ”Laura-äiti” ”Pekka-isä” ”äiskä” ”isukki”, mikä toimii kenellekin mutta kuitenkin eri versio kuin biovanhemmasta käytettäessä.
    Ja siis toki myös bonusvanhempi huomioiden, jos hän haluaa olla vain Laura/Pekka lapselle niin näinkään ei pakoteta.