”Lasten äiti suuttui, kun bonuslapsi kysyi, voiko hän sanoa minua äidiksi”
Uusperhesuhteet eivät ole helppoja. Haasteet voivat tulla näkyviksi aivan pieniltäkin vaikuttavissa asioissa, kuten siinä, millä termillä perheenjäseniä kutsutaan.
Voivatko bonuslapset kutsua vanhemman uutta puolisoa isäksi tai äidiksi, vaikka tämä ei sitä oikeasti ole?
Uusperheen äiti kirjoitti jo poistetussa keskustelunaloituksessa Mumsnet-sivustolla näin:
”Minulla on kaksi upeaa bonuslasta, 11-vuotias poika ja 8-vuotias tyttö. Meillä on mieheni kanssa yhteinen kolmevuotias lapsi, ja olemme olleet naimissa kuusi vuotta.
Mies ja eksänsä tulevat ihan hyvin juttuun, ei mitään draamoja. Eksä meni uusin naimisiin kaksi vuotta sitten.
Viime viikonloppuna miehen poika sitten kysyi, että voiko hän kutsua minuakin äidiksi.
Vastasin saman tien, että tietysti. Mutta nyt lapsen äiti on tekstaillut miehelleni, että hän on sanonut lapsilleen, että heidän pitää käyttää minusta etunimeä, koska en ole heidän äitinsä. Oli käskenyt miestänikin ohjaamaan lapsia samoin.
Voinko vaan sivuuttaa äidin toiveen? Vai pitääkö tästä jutella lasten kanssa? En halua aiheuttaa lapsille surua, enkä joutua kiistakapulaksi vanhempien välille.”
Ylin kuva Francois Gha.
Kirjoittaja ei saanut kovin myötämielisiä vastauksia:
”Miltä sinusta tuntuisi, jos sinun lapsesi kutsuisi jotakuta toista äidiksi?”
”Älä ole noin ilkeä, lapsillahan on jo äiti.”
”Julmaa ja ilkeää edes harkita moista.”
”Sinä et ole niiden lasten äiti.”
Useimmat saattavat olla samaa mieltä näiden kommentoijien kanssa: Kyseessä ei ole lapsen äiti, joten äidiksi häntä ei pidä kutsua. Ainakaan tätä nimitystä ei sovi käyttää, jos lapsen biologinen äiti ei sitä halua.
Mutta miksi äitipuolta sitten pitäisi kutsua? Äitipuoleksi? Bonusäidiksi? Lempinimellä? Etunimellä?
Keitä uusperheen jäsenet ylipäätään ovat? Puolilapsia vai lapsipuolia vai bonuslapsia…vai vaan lapsia? Puolivanhempia, vanhempipuolia, bonusvanhempia, vanhempia?
”Pasi Heikura (2014) on kiinnittänyt huomiota suomen ja ruotsin erilaisiin tapoihin nimetä uusperheen jäseniä: ”Suomessa uusperheen jäsenet ovat puolikkaita, Ruotsissa ne ovat bonusta.”, kirjoitetaan Kielikello-julkaisussa.
Varsinkin bonuslapsi-termin käyttö vaikuttaisi yleistyneen viime aikoina. Varmaankin juuri sen positiivisemman kaiun takia. Mutta harva varmaankaan ajattelee, että biologisten vanhempien lisäksi bonbusvanhempia pitäisi kutsua isäksi ja äidiksi. Poikkeuksena saattaa olla se, jos toinen biologinen vanhempi ei ole lainkaan kuvioissa tai on kuollut.
Mitä mieltä sinä olet? Saako bonuslapsi kutsua bonusäitiä äidiksi? Miten sinä suhtautuisit, jos eksäsi uusi puoliso saisi saman nimityksen kuin sinä? Millä nimityksillä teidän uusperheessänne kutsutaan lapsia, vanhempia ja vanhempien kumppaneita? KERRO KOMMENTEISSA!
— Huono Äiti -toimitus
Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!
Artikkelissa on 96 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
Bonus äiti on hyvä.
Tottakai saa kutsua äidiksi ja isäksi.
Onko se joltain pois, jääkö joku jotain vaille, herää kysymys.
Mikä kunnia ns.. ponusäidille.
Hän kohdellut lapsia hyvin.
Luulisi olevan sen biologisen äidinkin mieleen.
Tyttäreni lapset sanovat välillä äidiksi ja siskoni poika sanoi usein äidiksi. Olen tosi ylpeä.
Jos lapsi haluaa kutsua äidiksi eikä se häiritte kutsuttavaa niin siihen on muitte ihan turha lusikkansa laittaa tai mieltään pahotella!!
En usko että minua haittaisi jos lapsellani olisi ollut isän luona turvallinen aikuinen jota olisi halunnut kutsua äidiksi. Varsinkin kun siellä on pikkusisar joka luonnollisesti puhuttelee äitiään äidiksi. Näin ei ole käynyt koska heidän välinsä eivät ole läheiset. Jos perheessä on muita lapsia jotka kutsuvat äitiään äidiksi minun on helppo kuvitella että perheessä ajoittain asuvakin lapsi näin tekisi. Lasta ei saa vaatia kutsumaan ketään äidiksi tai isäksi. Mutta jos hän itse niin haluaa tehdä ei sen mielestäni pitäisi olla ongelma. Ikäväksi olen kokenut sen ,että lapseni isä on suuttunut lapselle kun lapsi on kutsunut häntä etunimellä ”isä” sanan sijaan.
Rehellisesti sanottuna se olisi hankalaa sulattaa aluksi, mutta loppujen lopuksi sen hyväksyisin etenkin jos lapsi niin kokee. Minusta on hieno asia se että lapsella/lapsilla on monta rakastavaa vanhempaa, miksi lapsi ei itse voi päättää miten heitä kutsuu.
Monen monta vuotta sitten kun jo edesmennyt Isoäitini oli päivähoitajana useille läpsille, yhden perheen lapset alkoivat kutsua häntä Päivä-äidiksi. Ei siitä kukaan nokkiinsa ottanut.