Onko sullakin lapsi mukana töissä?
Minnes lapset pistetään kesän ajaksi? Kun ei niitä voi oikein komeroonkaan säilöä. Toisilla vanhemmilla on reippaasti kesälomaa, toisilla ei ollenkaan. Toisilla vanhemmilla on reippaasti isovanhempia, toisilla ei ollenkaan. Mitä tekevät lastensa kanssa ne vanhemmat, joilla ei itsellään ole kesälomaa eikä mahdollisuutta hoidattaa lapsiaan muilla?
Niille, jotka ovat pitkissä työsuhteissa töissä muiden palveluksessa, voi tulla yllätyksenä se, että toisilla ei ole lomia. Pätkätyöläiset ovat usein töissä juuri silloin kun muut eivät, eli kesäisin. Ne, jotka ovat aloittaneet uudessä työssä eivät ole ehtineet kerryttää kesälomapäiviä. Palkaton vapaa ei aina ole taloudellisesti mahdollista – eikä työnantajan ole siihen pakko suostua. Työntekijähän on palkattu tekemään jotain hommaa, ja se jää tekemättä jos hän on palkattomalla vaikkapa koko heinäkuun. Yrittäjällä ei välttämättä ole mahdollisuutta pitää lomaa oikeastaan koskaan.
Lapsilla on silti piiiitkä kesäloma riippumatta siitä, millainen vanhempien työtilanne on. Eikä lapsella välttämättä ole toista vanhempaa, tai toisella vanhemmalla yhtään sen enempää lomaa. Monissa tapauksissa vanhempien lomat eivät riitä kattamaan lapsen koko loma-aikaa, silloinkaan vaikka vanhemmat lomailisivat erikseen. Ja onhan sekin aika ikävää, jos koko perheellä ei ole ollenkaan yhteistä lomaa.
Joissain tapauksissa avuksi rientävät isovanhemmat ja vanhempien sisarukset, mutta entäs kun heitä ei ole tai heillä ei ole lomaa, kiinnostusta tai muuten mahdollisuutta hoitaa lapsia? Hoitorinkien järjestäminenkin voi olla haastavaa, sillä ne perheet joilla lomaa on, ovat siellä lomanvietossa. Eikä nykyisin enää voi lähettää lapsia maalle kesäsiirtolaan pitkiksi ajoiksi.
Minne ne lapset pistetään? Jätetään yksin kotiin pikkukoululaisina, mahdollisesti jopa yhdeksän tunnin ajaksi? Otetaan töihin mukaan?
Joissain paikoissa se onnistuu. Monissa toimistotöissä lapsen voi ottaa mukaan työpaikalle, ja ehkä hänestä on jotain pientä apuakin, vaikka papereiden silppuamisessa tai vastaavassa. Mutta esimerkiksi sairaanhoidossa ja asiakaspalvelutyössä ei todellakaan voi pitää lasta mukana.
Äidit kertovat:
– ”Olin lapsena kesäisin useamman viikon yksin kotona. Naapurirapussa asuva kaverikin oli. Söimme aamupalaa toistemme luona ja leikimme päivät. Joskus menimme leikkupuistoruokailuun, muuten lämmitimme sitä ruokaa mitä meille oli jätetty. Jos nyt muistimme syödä… Minulla ei ole mielikuvia siitä että olisin erityisesti kärsinyt, että kotona olisi ollut tylsää tai olisin pelännyt. Mutta nykyään se tuntuu hurjalta ajatukselta, että vain 8-10-vuotias olisi niin monta tuntia yksin. Mutta minkäs teet jos se on ainoa vaihtoehto.”
– ”Kun erosimme, eksälleni ei mennyt jakeluun se, että en pystynyt olemaan lapsen kanssa kotona koko koulujen loma-aikaa. Hän itse teki töitä kotoa, joten hoito-ongelmia ei ollut. Sen sijaan että hän olisi auttanut lapsen hoidossa, hän uhkaili soittavansa lastensuojeluun jos menen töihin ja jätän lapsen siksi aikaa kotiin. Tein sitten etätöitä ja kuljetin lasta mukana töissä.”
– ”Voin ottaa lapsen mukaan töihin, silloin tällöin. Joka päivä olisi mahdottomuus. Tiedätte kyllä sen tylsistyneen mankunan kotonakin, saati sitten töissä jossa vanhemman huomio on muualla. No kännykän katsomisella ja karkeilla lahjomisella mennään…”
Miten teillä on lasten hoito kesäloman aikana järjestetty? Riittääkö lomat vai hoitavatko mummot, kummit tai naapurit? Oletko ostanut lastenhoitoapua vai onko lapsi mukanasi töissä? Kerro kommenteissa!
— Huono Äiti -toimitus
Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!
Artikkelissa on 9 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
Kun lapsemme oli pikkukoululaisia me vanhemmat teimme vuorotyötä. (Aamu ja ilta). Olimme aina eriaikaan töissä. Tämä onnistuisi koska olimme molemmat samalla työnantajalla ja eri vuorokierrossa. Puolisoa näki sitten viikonloppuna.
Leirillä, leirillä, leirillä jne. Yksinhuoltaja, mutta silti teen lyhyempää työaikaa, se hetki on niin lyhyt osa elämää. Normaalisti työskentelen 8-14 mutta kesällä 9-15 leirien mukaan. Olen onnistunut pusertamaan leirien hinnat 50,-/vko niin se onnistuu. Sitten ihan pahimmillaan kuskaan lapsen sukulaisten luo yökylään pari tuntia junalla suuntaansa. Toistaiseksi olen onnistunut saamaan kaikille työpäiville ohjelmaa jo kaksi koululaiskesää. 🤞🏼
Määräaikaisuus päättyi ja seuraava alkaa syksyllä, helpottaa kyllä koululaisen kanssa oloa. Eikä tuo hallituksen leikkaukset kannusta tekemään pikkupätkiä tässä kesällä, menee jopa miinukselle kun laskee työmatkakulut yms.
Olisihan se ihanaa käydä joskus yhdessä lomalla jossain, mutta ainakin muutaman vuoden vielä joudumme mieheni kanssa pitämään lomat ja pekkaset eri kuukausina, jottei lapsen tarvitse olla koko päivää yksin kotona. Kun kaupunkikaan ei tarjoa ”vanhemmille lapsille” (6v. eteenpäin) hoitopaikkaa kesäksi.
Totaaliyksinhuoltaja ilman samalla paikkakunnalla olevaa tukiverkkoa voi kertoa omasta kokemuksesta. Tärkeintä on, että lapsi ja minä itse pysymme elossa ja terveinä. Lapsen ollessa pieni jouduin lapsen hoitohaaasteiden vuoksi hetkeksi jopa jättämään silloisen työni ja ”heittäytymään” työttömyyskorvausten ja toimeentulotuen varaan. On aika käsittämätöntä, että edelleen on ihmisiä jotka eivät ymmärrä, että ei taaperoikäistä lasta voi viedä mukanaan mihin vain työpaikalle, tai että löytyy perheitä, joissa taaperolle hoitajia on loman aikana vain yksi, jonka kuitenkin pitäisi jakaantua samaan aikaan kahdeksi.
Tai sitten se oma kesäloma on eri aikaan lasten loman kanssa. Minulla loma alkaa elokuun puolivälissä. Myös exän loma on elokuussa. Lapset on kesä kerhossa, minulla, isällään ja isovanhemmilla. Myös tänään kaikissa neljässä paikassa. Meillä molemmilla vanhemmilla on vuorotyöt. Ja se oma loma menee sitten lapsia kouluun herätellessä 🫤 V#**u mitä pa#kaa
Lapseni on huostaanotettu, joten eipä ole lapsenhoito-ongelmia. Sarkastinen hurraa sille. Lapsi saa olla kotilomalla korkeintaan 14 päivää kuukaudessa, mutta enpä pysty pusertamaan 15-17 päivään koko kuukauden elannon hankkimista. Lapseni ei ole vammainen. Ei ole ainakaan todettu sellaiseksi. Nepsylapsi. Lastensuojelun mielestä minulla ei ole oikeutta tehdä töitä silloin, kun lapsi on kotilomilla. Eli en saa jättää lasta yksin. Minun pitää olla lasta varten 24/7 vastuussa. Lapsi ei saa mennä edes tutuille yökylään ilman, että lastensuojelulla on minun tuttavienkin yhteystiedot. Eli eipä sitten. Töihin en myöskään saa ottaa ihan työni vuoksi. Koska huostaanotto maksaa perheelle sekä lapsietuuksien menetyksen että asumistuenkin menetyksen, niin toivon, että lapseni osaa vaatia lastensuojelulta hupirahaa sielunsa kyllyydestä. Juoksuttakoot nämä hänen palvelusväkensä näitä surkeita lapsia huvipuistoissa, porsastelkoot mäkkärillä, leffoissa, varatkoot kesämökkejä, retkeilkööt, katsokoot leffoja grillaten. Siitä niille maksetaan helvetin paljon enemmän palkkaa kuin minulle omasta työstäni. Sitten kun on kupattu vanhempien persnahasta rahaa vuosikausia, ostakoot niillä säästyneillä kymppitonneilla lapselle oman kämppänsä huonekalut ja muu aikuisena. Ja ei, en lomaile. Sen jälkeen kun lapsi otettiin huostaan olen ollut pelkästään valtion lypsylehmä ja työaasi. Joka kuukausi menetän rahaa 500-800 euroa lastensuojelun ansiosta hamaan tulevaisuuteen. Luulisi sillä rahalla tuottavan lapselle sirkushupinsa. Kun teen töitä, teen tasan töitä 10-14 tuntia päivässä. No mutta nyt mä voin tehdä töitä murehtimatta, mitä lapsi tekee silloin. Näin sossu sanoi. Voi älynväläys, nyt voin tehdä töitä. On tää huostaanotto vaan niin hiton hyvä palvelu. Ihan suoraan sanottuna en tiedä, milloin minulla on varaa pitää mitään lomaa vuosikausiin. Nämä sossut menevät ja tulevat lomiltaan aina niin suurielkeisesti. Pidetään tympeät palaverit ennen sitä ja kesälaitumille vailla huolen häivää. Onnellisia ne perheet, missä lapset voivat olla onnellisesti heitteillä 10 tuntia päivässä, kunhan eivät sekoile ja huuda kuin mielipuolet angstejaan, eikä kukaan kiinnitä huomiota.
Tänä kesänä hoito on järjestynyt kesäkerholla viikon ajan, pari viikkoa isällään, yhdeksi viikoksi palkattu hoitaja osan päivää. Loput olen lomalla. Ensi kesä on haasteellinen, koska kolmasluokkalainen ei pääse enää koulun kesäkerhoon ja muualla asuvan isän kanssa ei välttämättä voi viikkoa pidempään ollakaan.
Tukiverkkoa ei ole yhtään ja rahat pienituloisena vähissä. Aikamoista sompailua, täytyy sanoa.
Eläkkeellä oleva mummu on ainoa vaihtoehto, mikä tuntuu pahalta koska hän ei jaksaisi. Joten lapsen loma menee melkein pelaamalla mummulassa. Rahaa olis kyllä ollut laittaa päiväleirille mutta ne kestävät niin vähän aikaa että joutuisi itse tekemään vajaata päivää, joka tarkoittaisi että tunnit täytyy tehdä jossain vaiheessa takaisin eikä sekään ole vaihtoehto että tekee syksyn 10 tuntisia päivisä. Hoitajan sain palkattua muutamaksi viikoksi muutamaksi tunniksi mutta se on niin kallista ettei koko kesään ole mahdollisuutta. Lapsi on erityislapsi eikä siksi pärjää yksin eikä toisesta vanhemmasta ole lainkaan apua.