Ei, ei, ei taas kuumetta! Älä pliis oksenna kulta! Toiveet eivät auta. Lapsi on taas kipeä, ja pitää ilmoittaa töihin etten tule.

Ei auta, että tiedän että se on täysin normaalia. Eikä auta, että tiedän että tämä on oikeus, joka on laissa määritelty. Kun aamulla huomaa, että lapsi on sairas, ensimmäinen tunne on häpeä.

Toki lapsen kärsimys aina tuntuu vanhemmasta tosi pahalta. Se, että sairaudesta riippuen tulee pyykättävää tai muuta lisähommaa, on ärsyttävää. On myös ikävä jännätä, että sairastuuko itse. Mutta ihan erityisen kamalaa on soittaa taas kerran töihin, että joo mun lapsi on taas kipeänä.

Tulee sellainen olo, että töissä ajatellaan minun lusmuavan. Että lapsi ei ole oikeasti taas kipeä. Että jään kotiin heti, jos lapsi yskäisee kerran. Väkisinkin on syyllinen olo.

Syyllisyys ei johdu pelkästään siitä, että pelkään muiden luulevan minua huijariksi. Se johtuu siitä, että tiedän, että nyt asioita kaatuu muiden niskaan.

Jotkut työt ovat sellaisia, että ne odottavat kunnes poissaolija palaa tekemään ne. Tai sitten töitä voi tehdä etänä kotoa vaikka lapset olisivat kipeänä. Mutta monissa työpaikoissa on tietyt asiat, jotka on hoidettava joka päivä, ja siellä paikan päällä. Jos joku on poissa, muut paikkaavat.


Ylin kuva Rex Pickar.

Paikkaajat ovat usein vielä ne samat ihmiset, joilla ei ole pieniä lapsia tai joilla on toisenlaiset hoitojärjestelyt. Kyllä he varmasti ymmärtävät, että lasten sairastelulle ei mahda mitään, ja että lopulta se on ohimenevä tila kun lapset kasvavat. Mutta silti nolottaa ja harmittaa.

Erityisen hankala tilanne on, jos lapset sairastavat ”normaalia” enemmän, ja jos ei ole toista puolisoa joka voisi hoitaa osansa. Suurin osa lasten sairaspoissaoloista varmaan edelleenkin menee niin, että äiti on se joka jää kotiin hoitamaan. Miesten työtä pidetään tärkeämpänä ja automaattisesti ajatellaan että äiti jää. Sitten on tietenkin yksinhuoltajat ja erillään asuvat vanhemmat, jotka eivät voi valita kumpi jää kotiin ja kumpi pääsee töihin.

Lapsilta saa kaikenlaista pöpöä, joten itsekin sairastaa aika paljon. Koska jatkuvat poissaolot hävettävät, tulee mentyä puolikuntoisena töihin. Sairastuttamaan muita…

No onneksi tämä elämänvaihe tosiaan on väliaikainen. Lapset kasvavat ja ehkä se vastustuskykykin paranee!

Nimim. Taas sairaana

P.S. Näillä nikseillä voi yrittää pysyä terveempänä

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 7 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

7 vastausta artikkeliin “Lapset kipeinä, hävettää soittaa töihin”

  • Närkästynyt sanoo:

    Eräs ukko ei pese koskaan käsiään edes kaupassa käynnin tai työpäivän jälkeen. Vessakäynnin jälkeenkin epäilen että ei kuulu tapoihin. Lapset ovatkin jatkuvasti vuoron perään korvatulehduksessa ja tietysti äiti sitten poissa töistä. Ei kuulemma ole kädet likaiset. Ei kiinnosta muiden terveys.

  • Minä sanoo:

    Voi niin tuttuja tunteita pystyn samaistumaan.

  • Just Me sanoo:

    Ymmärrettäväähä se on että lapsi sairastaa enkä kyllä puolikuntoisia ihmisiäkään tykkää töissä pitää, mutta ymmärrän kyllä työtovereitakin siinä vaiheessa kun toinen on ollut poissa vaikka puolitoista viikkoa lasten sairauksien takia, käy kääntymässä töissä todetakseen et nyt on hän kipeänä ja viikon päästä takaksin töissä pari päivää kunnes iskee seuraava tauti.

    Niille ei mitään voi, kunnei voi myöskään sille vitutukselle hoitaa jatkuvasti toisten hommia omiensa lisäksi.

  • Äiti sanoo:

    Ei voi yleistää että se olisi useammin äiti, joka jää kotiin potilaita hoitamaan. Onnekseni taitaa meillä olla toisinpäin. Tosin sitä voi selittää se, että osaa puolison töistä voi hoitaa kotoa käsin, minun taas ei. Tuttuja tuntemuksia joka tapauksessa!

  • Sairastupa sanoo:

    Lapset ei niinkään ole olleet kipeänä (vielä), mutta hävetti taas ilmoittaa töihin että olen kipeänä jo toista kierrosta. Tulispa jo kesä

  • Mimmi sanoo:

    Omalla – ja mieheni alalla lapsen sairauden takia kotiin jääminen on palkatonta vapaata. (Lääkärintodistus täytyy silti hakea, koska muutoin kyseessä on luvaton poissaolo.) Ja kun mieheni tienaa 18,50 euroa tunnissa ja minä 11 euroa tunnissa, niin on aika selvää kumpi meistä jää kotiin ja menettää palkkansa.

  • Äippä sanoo:

    Meillä äiti jää kotiin, koska se nyt vaan on niin paljon helpompaa. Flunssassa saan jäädä lasta hoitamaan kolmeksi päiväksi omalla ilmoituksella. Isin kotiin jäämiseen tarvitaan lääkärin/hoitajan todistus lapsen sairaudesta ja todistus äidin työnantajalta, että äiti on töissä. Ei ole reilua että poissaolot kasautuu aina toiselle.