”Miten tavallisista ihmisistä kuoriutuu eron jälkeen ihan sekopäisiä? Asia koskee lasten vaatteita eron jälkeen. Kuulee niin kummallisia järjestelyjä lasten vaatehuollon järjestämisestä, että mistähän terapiasta lie löytävät itsensä joskus. Lapset siis.

Kesyin versio lie lähin pakkaama vaatekassi lapsen lähtiessä etän luo. Tässäkin on versioita, että peseekö etä likaiset vaatteet. Jos pesee niin todennäköisesti väärällä pesuaineella. Jos pakkaa likaiset erikseen mukaan lähin pestäväksi, syntyy oletus, etteikö ole pesukonetta. Tai sitten on vain laiska. Yksi versio on vielä palauttaa kassi likaiset ja puhtaat sekaisin, joka on tietenkin vihoviimeinen typerää. Halutaanko tällä ärsyttää toista, en tiedä. Ehkä toinen on vain huolimaton.

Seuraava versio on omat vaatteet kummankin vanhemman luona. Olen kuullut vanhemmista, jotka riisuttavat lapset heti toiselle vanhemmalle tultua ja vaihdettavat toisen vanhemman vaatteet. Tässä versiossa mitään toisen vanhemman ostamaa ei saa olla toisen luona. Siis lapsi ei saa viedä etältä saatua lempipaitaa lähin luo. Joskus lapsi saattaa epähuomiossa jättää väärän paikan paidan päälle. Vanhempi kyllä huomauttaa heti, että ei ole minun hankkima. En ole vielä täysin selvittänyt mikä siinä niin kovasti ärsyttää. Jos joku vaate jää toisen luo se pitää hetimmiten kiikuttaa takaisin.

Putkikassi ja tuoli

Kuva Erol Ahmed. Ylin kuva Sarah Doody.

Yksi versio on vaatteiden vapaa liikkuminen. Eli siis vanhemmille on, vaikka ovat eronneet, ihan sama kumpi sen dinopaidan osti ja kumman luona se on. Eksän ostamat vaatteet eivät ärsytä, pesuaineen hajusteellisuudestakin voidaan (ehkä) sopia. Tästäkin kuulee monenlaisia versioita. Tärkeintä tässä on kuitenkin se, että vaatteet eivät ärsytä ja lapsi saa vaikuttaa.

Usein kuulee, että eksän luo lapselle puetaan huonommat ja vaikka pienet vaatteet, koska ne kuitenkin sotketaan. Tai että jos toinen maksaa liian vähän (niinkuin yleensä aina tekee) niin ei sinne kyllä mitään kunnon kamppeita laiteta päälle. Toisen suvun juhliin ei juhlamekkoa saa ottaa lähikodista.

Jotenkin tuntuu, että jotkut vanhemmat käyvät valtataisteluita lasten vaatteiden välityksellä. Kannattaa siis eron tulleessa muistaa, että vaatehuollosta saadaan eripuraa moneksi vuodeksi eteenpäin, jos niin halutaan. Tai sitten vaatteet kulkevat siinä missä lapsetkin, sulassa sovussa.”

Nimim. Onko vaate vanhempien jatke?

Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 31 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia

31 vastausta artikkeliin “Erovanhempien vaatevaltataistelu – onko nyt ihan pakko?”

  • Tasa-arvo vanhemmuuteen sanoo:

    Eihän lapsen pitäisi kärsiä vanhempien vajavaisuuksista. Jokainen erovanhempi voisi mennä itseensä. Myös tällaisista tilanteista heittäisin palloa lastenvalvojille. Heidän pitäisi puuttua tällaiseen toimintaan, koska heidän pitäisi valvoa lapsen etua. Resursseja oli tai ei. Olisi myös hyvä huomioida että jos tällaista tapahtuu lähivanhemman toimesta niin lastenvalvojan pitäisi miettiä lähivanhemman vaihtoa. Ei voi olla niin että huonosti lastaan kohteleva lähivanhempi saa ilman sanktioita tehdä tätä.

  • Seko äiti sanoo:

    Meillä isä ei huolehtinut lapsen vaatteita takaisin. Joten en enää laittanut vaatteita mukaan muutaman kerran jälkeen.

  • Smurffi70 sanoo:

    Puolisollani on 2 lasta ex-vaimonsa kanssa, joka lähivanhempi; lapset meillä joka toinen viikonloppu. Heillä oli ihan kirjallinen sopimus, että exä hoitaa vaateostokset, puolisoni maksoin elatusmaksut. Lapset tulivat meille mukanaan vain päälläolevat vaatteet, yleensä jotain tosi epäkäytännöllistä, esim. kopiocroksit ilman sukkia. Kun vanhempi lapsista, tyttö, oli noin 11-12 vuotias, vastuu vaatteista ja neljä vuotta nuoremman veljen lääkkeistä jäi hänelle. Lähes joka toinen kerta ne erityislapsen lääkkeet unohtuivat, ja molemmilla saattoi olla vain kesävaatteet talvella (tytön sanoin: kun ne olivat siinä naulakossa nopeasti otettavissa!), ei hanskoja eikä pipoja. Ulkoilukin olisi ollut viikonloppuisin mukavaa, mutta lapsilla ei ollut juuri koskaan ulkoiluun sopivia vaatteita mukana.
    Nuorempi lapsista päätyi perhekotiin 9-vuotiaana, ollut meillä sen jälkeen yhden viikonlopun kuukaudessa ja runsaasti vaihtovaatteita mukana. Tyttökin on jo täysi-ikäinen. (Ja ei, exällä ei päihdeongelmaa, työskentelee lähihoitajana.)

  • Rajat sanoo:

    Sitten on versio, missä etäisä kyllä osti lapsille vaatteita, ja antoi niitä lapsen käytettäväksi lähivanhemman kotiin, MUTTA aina kun tuli etäiselle ja lähiäidille riitaa/erimielisyyksiä (mistä tahansa, ei siis vaatteisiin liittyvä riita), niin etäisä vihaisena vaati palauttamaan antamansa vaatteet. Tämä loppui siihen että minä lähiäitinä ilmoitin suoraan että en ota tänne enää yhtäkään hänen ostamaansa vaatetta (tai tavaraa) hänen käytösmallistaan johtuen. Eroprosessiin on kyllä muutoinkin kuulunut vuosien varrella paljonkin vastaavaa rajojen vetämistä (ei lapsille, vaan nimenomaan kuuntelevan uhmaikäisen tavoin käyttäytyvälle exälle). Nykyään hän voi kommunikoida suuntaani vain sähköpostilla, koska edelleen lähes kuuden vuoden jälkeen erosta hän väsyneenä/kiukkuisena/vittuuntuneena aina käänsi asiat niin ett olen paska joka ei hoida asioita ja jos hoitaa niin huonosti (asioista joista ei edes tiennyt miten mennyt ja miten olin ne hoitanut), jnejne. Koska asiasta olin vuosien varrella huomauttanut useaan kertaan ilman muutosta, koin tämän ainoaksi vaihtoehdoksi. Ja kyllä on helpottanut omaa elämää isosti!

    • Rajat sanoo:

      Kirjoitusvirheitä autocorrectista johtuen: kuuntelevan uhmaikäisen = kiukuttelevan uhmaikäisen