Poikani ollessa muutaman vuoden nuorempi häntä oli varsin helppo viedä paikasta toiseen. Varsinaisia vastalauseita ei juurikaan ilmaantunut, koska kaikki oli niin uutta ja ihmeellistä.

Nykyään erittäin moni paikka on hänen mielestään todella tylsä. Aika usein hän toteaa jo valmiiksi päivästä tulevan tylsä ja huono päivä. Tämä liittyy selvästi siihen, jos päivän kulkuun ei sisälly lainkaan vaikkapa pulkkamäessä käyntiä. Hän kysyykin päivittäin minulta, että mitä eskarin jälkeen tehdään. Tai jos vaikka on juuri käyty leikkipuistossa niin jo kajahtaa ilmoille sama kysymys: ”Mitä sitten tehdään?”

Uskon, että hän hakee selkeyttä päiviinsä sulkemalla ”tylsät” asiat pois päiväjärjestyksestä. Hän on aina ollut tyyppi, joka uppoaa kulloiseenkin mieluisaan tekemiseen niin syvälle ettei käytännössä kuule eikä näe muuta.
Mikäli on tulossa selkeästi jokin rutiineista poikkeava juttu niin alan pohjustaa asiaa erittäin hyvissä ajoin hänelle, koska pojan on saatava työstää ajatusta tulevasta ja saada tietää tarkasti päivän kulku. Käydään asiat kohta kohdalta läpi mitä tuleman pitää.

Olen keskustellut poikani kanssa tästä tylsän paikan syndroomasta lähes päivittäin. Häntä on lähes mahdotonta houkutella vaikkapa kahvilaan tai ruokakauppaan. Koska ne vain ovat tylsiä paikkoja. Näinpä ruokaostokset tulee tehtyä usein ilman poikaa. Toisaalta kahvilla oma rauha on ihan kiva juttu!
Joskus kahvilassa käynti menee läpi, koska on ensin käyty esimerkiksi lelukaupassa katsastamassa tarjonta. Hampurilaiselle ei tarvitse erikseen houkutella, koska hampurilaisethan ovat parasta ikinä.

Kerran kävin hänen kanssaan levykaupassa. Tylsää oli ja käynti jäi hyvin pikaiseksi, koska en viitsinyt huudattaa tylsyyden profeettaa muiden iloksi enää pidempää. Vaatekaupat muuten ovat myös hyvin tylsiä paikkoja ellei niissä satu olemaan supersankariasusteita ja vaatteita. Muuten todella tylsiä ovat. Kirpparit vasta tylsiä paikkoja ovatkin! Varsinkin, jos niistä ei löydy mitään. Viimeksi löytyi sentään kaivattu supersankaripaita, toppahousut ja hauska leffa. Se olikin mahtava reissu se!

Onnistuin äskettäin houkuttelemaan pojan elokuviin. Hän halusi sen kyllä jo melkein saman tien perua, koska se nyt vaan on tylsää. Olikin aivan mahtava leffa ja hauskaa riitti. Satunnaisesti myös kirjasto tai vaikkapa taidemuseo ovat olleet kiinnostavia. Välillä eskarin tai kavereiden kanssa jokin paikka muuttuukin hyvin kiinnostavaksi.

Tänään haen hänet jälleen viimeisten joukossa eskarista, koska muuten saan kokea raivoa haettuani hänet AIVAN LIIAN AIKAISIN. Todennäköisesti minua odottaa hyväntuulinen poika niin kuin eilenkin, koska oli hyvä päivä.

Sitten menemme kotiin ja syömme, mikäli tekemäni tylsä ruoka kelpaa: ”aina vaan tätä samaa ruokaa.” Toki jos eskarissa on ollut tylsää ruokaa niin sitten tekemäni ruoka saattaa olla ihan ok. Tämän jälkeen ryntäämme pulkkamäkeen. Kavereiden kanssa, koska muuten tästä päivästä tulee tosi tylsä!

Nimim. Huono Isä

P.S. Tällaista on, kun lapsi vetää raivarit ihan normaaleista kotitöistä.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Jaa oma tarinasi

Haluatko avata keskustelun jostain sinulle läheisestä aiheesta.
Lähetä kertomuksesi tästä.

Nykyinen kategoria:

Tutustu myös muihin kategorioihin:

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.