Sinä väsynyt, kenties jopa uupunut äiti. Väsymyksesi johtuu varmasti monesta asiasta, eikä ole ratkaistavilla yhdellä kikkakolmosella.

Sinä toki tiedät myös kaiken tarpeellisen ruokavaliosta, liikunnasta ja unesta. Kyllä sinä osaisit pitää itsestäsi huolta. Ongelma on siinä, että et ehdi tai jaksa.

Mutta on olemassa keino, jolla voit parantaa vointiasi väsymyksenkin keskellä. Se liittyy siihen, että tiedät, mitä oikeasti haluat.

Nykymaailmassa on niin paljon monenlaisia ärsykkeitä, että oma näkemys helposti sumentuu. Lisäksi sinä kasvat ja muutut. Et ehkä ole enää se sama ihminen joka olit muutama vuosi sitten.

Joten kysy itseltäsi tämä kysymys:

Mihin minä käyttäisin aikani, jos minulla sitä olisi?

Tai vaihtoehtoisesti, jos sinulla on aikaa, mutta ei voimia: Mihin käyttäisin aikani jos jaksaisin?

Vastaus tähän kysymykseen voi olla kahdella tapaa valaiseva.

Ehkä vastaat, että pyörisin kaupungilla shoppailemassa asioita joita en tarvitse, siivoaisin kaakeleiden välejä hammasharjalla, vetäisin kännit joka perjantai ja lauantai… Jos vastauksesi on tämän kaltainen, vaikka et erityisemmin pidä näistä asioista, saatat huomata jotain olennaista. Ehkä silloin aikoinaan ennen lapsia elit juuri noin, mutta teit sitä vain kuluttaaksesi aikaa. Ehkä et nauttinut shoppailusta tai dokaamisesta, mutta ei sinulla oikein muutakaan tekemistä ollut.

No nyt on. Se on ehkä väsyttävää, mutta sentään se on merkityksellistä.

Jos taas vastaat, että shoppailisit, juhlisit, siivoaisit, tai sitten harrastaisit liikuntaa, tekisit käsitöitä, opettelisit koodaamaan, lähtisit vaellukselle…eli tekisit asioita, joista pidät, pysähdy miettimään.

kukkia vastavalossa

Miksi et tee näitä asioita nyt? Onko oikea syy se, että sinulla ei kerta kaikkiaan ole yhtään aikaa? Vai onko syy se, että sinulla ei ole lainkaan voimia? Vai voisiko syy olla myös se, että koet, että et ”saa” shoppailla, juhlia, opetella asioita, lähteä pois perheen luota?

Joskus ongelma on siinä, että rakennamme itse itsellemme rajoitteet. Voi olla, että et uskalla kommunikoida näitä asioita. Voi olla, että kiellät itseäsi tekemästä muita kuin ”äitiasioita”.

Jos taas kyse ei ole siitä, vaan siitä että sinä et mitenkään jaksa tai ehdi, on syytä miettiä, kuinka tilannetta voisi muuttaa. Voisiko toinen vanhempi ottaa enemmän vastuuta? Voisivatko isovanhemmat auttaa? Onko töitäsi mahdollista järjestellä toisin? Saako arkea mitenkään kevyemmäksi? Sinulla on oikeus pyytää apua!

Kun vastaat itsellesi kysymykseen, mihin minä käyttäisin aikani, jos minulla sitä olisi, saat vastauksen, joka paljastaa paljon. Ennen kaikkea sen, mitä sinä oikeastaan haluat tehdä.

Haluatko käyttää kaiken aikasi perheen parissa ja arjen pyörityksessä, vai kaipaatko myös jotain muuta? Kumpi tahansa vastaus on hyvä. Tärkeintä on, että pohdit asiaa ja toimit vastauksesi mukaisesti.

Ja jos nyt tällä hetkellä et mitenkään voi toimia kuten haluaisit, tiedät, mitä tavoitella.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 1 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia

Yksi vastaus artikkeliin “Väsynyt äiti: kysy itseltäsi tämä kysymys!”

  • Loppuunpalanut äite sanoo:

    Rehellisesti sanottuna, en jaksa mitään. En kotitöitä, en harrastaa, en haaveilla. Kaikkein eniten toivoisin että saisin levättyä kunnolla, nukuttua kunnolla, herätä kerrankin levänneenä, ehkä jopa virkeänä! Mutta tyydyn vain odottamaan sitä hetkeä. Ehkä se joskus sieltä tulee. Toivottavasti. Olen yhden lapsen yksinhuoltaja, vaikka lapsi onkin jo 15-vuotias. Hänellä on ollut rankkaa, mielialat heilahdelleet välillä niihin synkimpiin ajatuksiin. Tällä hetkellä tilanne vaikuttaa vähän paremmalta, mutta luotto on mennyt siihen että uskaltaisin hellittää ja jättää pelkoni sivuun. Olen myös äidilleni apuna, hän on yli 80-vuotias ja tarvitsee minua. Pyöritän kaikkea yksin. En jaksa ystäville tätä kaikkea purkaa, vaan ennemmin heitä tavatessa haluan keskittyä kaikkeen muuhun, kivoihin asioihin. No, eiköhän tämä tästä vielä jonain päivänä. Jos sitten jaksaisi taas haaveilla ja tehdä omia juttuja.

    Nyt koiran tarvitsee päästä iltalenkille ja äiti kaipaa jotain apua. Täytyy kiirehtiä että ehtii kaiken ennen lapsen iltahommia, iltapalan syöntiä kun tarvitsee vähän vahtia ettei jätä syömättä. Jaksakaa äidit! Kyllä se siitä…