Valehteleminen on rumaa vai miten se nyt meni ;)
Kaikkihan sitä tekevät. Huijaavat lapsiaan siis!
Ei viitsitä sanoa, että ”valehtelevat lapsilleen”, koska eihän se vakavaa ole. Kyse on pikkuisesta jekuttamisesta. Sellaisesta, joka tekee elämästä vähän hauskempaa, tai sellaisesta, joilla saa lapsen turhan mankunan loppumaan.
Esimerkiksi näitä juttuja ovat vanhemmat (tai isovanhemmat) kertoneet lapsille:
”Kerroin lapselleni, että lapsista lähtee pientä piippausääntä kun he nukkuvat. Äänestä erottaa, että nukkuuko lapsi oikeasti vai esittääkö hän vain.”
”Siskon perhe kertoi lapsilleen, että jäätelöauto on musiikkiauto. Että se ajelee ympäriinsä soittamassa musiikkia ihmisten iloksi.”
”Siskoni kertoo lapselleen, että tavara pitää ladata, jos hän ei jaksa enää lapsen leikkimistä sillä. Jos vaikka lapsi haluaa auton sisävalon päälle koko ajan, sisko sanoo että se ei onnistu koska valo pitää nyt ladata. Lapsi on vaan että okei.”
”Väitin että auton sisävalon pitäminen päällä ajaessa on laitonta.”
”Kun esikoiseni oli pieni, meillä oli katoavia herkkuja. Jos vaikka söimme suklaata ja en halunnut kuunnella mankumista että pitäisi saada lisää ja lisää, annoin pari palaa ja laitoin levyn pois. Sitten sanoin vaan että se katosi ja kohauttelin olkiani. Lapsi hyväksyi tämän.”
”Ruokakauppakitinät välttää sillä, että muka tarkistaa asian kauppalistasta. Sitten vaan toteaa, että ei, listalla ei ole sipsipussia. Lapset ajattelevat, että listan sana on laki! Jos pyyntö on kohtuullinen, vaikka vanukasta, niin luen listaa ja sanon että juu täällä se on, voidaan ottaa vanukkaat.”
”Setäni asui alueella, jossa oli usein sumuista. Hän esitti lapsille soittavansa kaupungin sumuosastolle ja tilaavansa sumua. Täydestä meni, vielä kun setä oli kaupungilla töissä!”
”Pussailen lapsiani koko ajan koska he ovat niin suloisia. Olen sanonut heille, että äidin suukot tulevat taianomaisesti näkyviin, hohtamaan iholla, kun lapset täyttävät 18. Tietysti tähän liittyy myös kilpailu: eniten suukkoja saanut voittaa. Saan pusutella rauhassa!”
Kuva Chris Benson, ylin kuva Jelleke Vanooteghem.
”Mummoni kertoi minulle, että kuherruskuu tarkoittaa sitä, että mennään oikeasti matkalle kuuhun. Halusin naimisiin tosi kovasti!”
”Kun lapseni haluavat pelata puhelimellani, sanon että se on työpuhelin johon ei saa ladata mitään pelejä.”
”Äitini väitti minulle, että pajunkissoista tulee kissanpentuja. Uskoin.”
”Kerroin lapselleni, että maailma oli mustavalkoinen noin 1960-luvulle asti.”
”Väitin lapselle, että Dr. Pepper limua saavat juoda vain lääkärit, Dr. kun tarkoittaa tohtoria. Olen eläinlääkäri, joten saan juoda sitä. Lapsi tietenkään ei.”
”Sanoin, että eläimet on nimetty äänien mukaan. Hauva sanoo hau hau, ja kissaa voi kutsua kis-kis. Lapsi nimesi kalan blubbeliksi, koska hän ajatteli kalan sanovan blub blub veden alla.”
”Väitin yöperhosia tavallisten perhosten haamuiksi.”
”Äitini väitti, että rannoilla on simpukankuorivero. Niitä sai ottaa mukaansa maksimissaan kolme. Useammasta joutuisi maksamaan veroa.”
Mitä höpöjuttuja sinulle kerrottiin kun olit pieni? Uskoitko? Millä jutuilla jekutat lapsiasi? Kerro kommenteissa!
— Huono Äiti -toimitus
Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!
Artikkelissa on 2 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
Lisää sinua kiinnostavaa luettavaa:
Kommentoi artikkelia
2 vastausta artikkeliin “Valehteleminen on rumaa vai miten se nyt meni ;)”
Uusimmat artikkelit
En ihan ymmärrä, miksi pitää vedota erilaisiin valheisiin, kun voi sanoa lapselle totuudenkin? Auton sisävalo ei voi olla päällä, koska se haittaa kuljettajan näkemistä ulos pimeällä. Kännykkää ei tarvi antaa lapselle, kun sanoo etten anna sun pelata mun puhelimella. Valehtelu vie luottamusta. Onpa kiva kun kaverit nauraa, kun lapsi selittää että pajunkissoista tulee kissanpentuja ja ehkä käyttää kaiken vapaa-aikansa odottaen kissanpentuja.
Meillä viljellään runsaasti huumoria, mutta se onkin sitten ihan toinen asia.
Samaa mieltä. Pitää vaan jaksaa selittää. Ja jos en jotain tiedä, selvitän asian, yhdessä lasten kanssa. Oppivat etsimään tietoa ja ajattelemaan. Ymmärtävät syy-seuraussuhteen ja oppivat tekemään arvopohjaisia valintoja.
Ja oppivat olemaan rehellisiä.