Tämä on kaupallinen yhteistyö FRIDA Perhejuristien kanssa.  

Prinssi Harry ja Meghan saavat tänään toisensa. Hääpäivä on pelkkää vaaleanpunaista hattaraa – siksikin, että sellaisia ikäviä, arkisia ja epäluottamusta herättäviä juttuja kuten avioehto, ei tule.

Ainakaan todennäköisesti, sillä avioehdot eivät ole Briteissä tyypillisiä, eikä niitä ole kuninkaallisilla ollut. Avioituessa Meghan saa prinssin, mutta ei nyt ihan puolta valtakuntaa. Mahdollisen eron sattuessa riittää varmasti setvimistä, vaikka Harryn varat ovat pitkälti säätiöissä, ja siten turvassa jakamiselta mahdollisen eron yhteydessä. Mutta vaikka Harry ja Meghan eivät todennäköisesti ole tehneet avioehtoa, meidän muiden ehdottomasti kannattaa se tehdä. Vaikka jaettavaa onkin paljon vähemmän kuin kuninkaallisilla.

On olemassa sellainen sanonta, kuin There is no romance without finance, eli rakkautta ei voi erottaa raha-asioista. Oikeastihan me emme halua niistä puhua. Avioitumista suunnitteleva pari ajattelee, että rahasta puhuvat vain laskelmoivat pyrkyrit, ja meidän suhde on RAKKAUTTA, ei tässä tarvita rahajuttuja ollenkaan! Aviehtoon suhtaudutaan tosi nihkeästi. Se on epäluottamuslause: Siis aiotko sinä jättää minut!!, tai muuten vaan tosi epäromanttinen juttu.

Mutta mietipä hetki. Tiedätkö sinä, mitä omaisuudelle erossa tapahtuu? Mitä tapahtuu, jos teillä on lapsia? Mitä tapahtuu, jos teillä ei ole? Mitä eroa on sillä, oletteko avo- vai avioliitossa? Mitä väliä on sillä, mitä olette suusanallisesti keskenänne sopineet? Onko teillä oikeus toistenne omaisuuteen, joka on hankittu ennen avioliiton alkamista? Entä sen aikana? Mitä jos jommallakummalla teistä on oma yritys? Entäs kun kyseessä on uusperhe – kuka silloin saa ja mitä? Voiko eksä saada osan sukumökistäsi, ja menettää siitä seuraavassa erossa osan uudelle eksälle?

testaa tästä, tarvitsetko sinä avioehtoa.

Niin…kyllähän nämä asiat käytiin jossain yläasteen yhteiskuntaopin tunnilla läpi, mutta muistatko niitä nyt?

Ilman avioehtoa erossa saattaa tulla tosi ikäviä yllätyksiä. Voit kuvitella, millaista se on, kun eroaminen on muutenkin ihan hirveää. Esimerkiksi sillä, mitä on puolisoiden välillä suusanallisesti sovittu ja mitä on pidetty reiluna ei ole lain silmissä mitään merkitystä, ellei siitä ole tehty oikeanlaista kirjallista sopimusta eli avioehtoa. Ja valitettavasti eron edessä ei voi luottaa siihen, että se ennen niin rakastava puoliso ajattelee sinun etuasi…

Suhteen alkuhuuma kestää oikein hyvällä tuurilla kolme vuotta. Senkin jälkeen tietysti voi elellä onnellisena yhdessä, mutta aika monelle se ero kuitenkin tulee eteen. Arviolta lähes puolet avioliitoista päättyy avioeroon. Sitä ei voi etukäteen tietää, napsahtaako se nalli juuri meille. Puhtaasti tahdon asiaastakaan ei ole kyse: hyvistä puolisoista voi tulla ihmishirviöitä ajan kuluessa tai he voivat löytää toisen. Elämää ja toista ihmistä ei ole mahdollista kontrolloida.

Yleensä ero on valtava pettymys, ja täynnä vihan, katkeruuden ja hylätyksi tulemisen tunteita. Kaikki ne tunnemyrskyt aiheuttavat muun muassa sen, että omaisuudesta riidellään joskus jopa verissä päin. Kyseessä voivat olla näennäisesti pikkuasiat, kuten se kumpi saa lomamatkalta ostetun muistoesineen, mutta oikeasti pelissä on koko omaisuus. Paljon puhutaan siitä, että mies joutuu erossa maksumieheksi, sillä hän päätyy maksamaan elatusmaksuja, mutta monesti erossa ottaa taloudellisesti takkiin nimenomaan nainen. Eivätkä iltapäivälehtien lööpit siitä, että entisestä yhteisestä kodista irroitetaan laminaatit kun toinen vaatii niistä puolet mukaansa, ole mitään vitsejä, vaan sellaista tapahtuu ihan oikeasti, ihan normaaleille ihmisille. Eivätkä ne ”asiallisesti” sujuneetkaan erot aina mitään nättejä tai fiksusti hoidettuja ole:

”Tuleva ex-mieheni on erittäin hyvin toimeentuleva yrittäjä. Itse olen ollut vuosia kotona hoitamassa lapsiamme. Siis poissa työelämästä kerryttämästä itselleni eläkettä, ja kotihoidontuella ei paljoa sijoiteltu. Meillä oli liitossa kaksi elintasoa, mies eli ylellisesti ja minä ja lapset kituutimme. Vasta nyt, kun avioeromme on vireillä, olen tajunnut miten suojaton olen. Mies tekee kaikkensa, että en saa hänen sanojensa mukaan ”mitään ylimääräistä”. Minun olisi pitänyt ajatella avioituessa talousasioita tarkemmin eikä vain pistää nimeä alle siihen mihin mies käskee.”

”Ymmärsin vasta naimisiin mentyäni että mies oli viinaanmenevä. Vähitellen kävi ilmi, että alkoholisti. Hänen tulonsa upposivat juomiseen. Maksoin huonekalut, remontit ja suurimman osan asumisesta. Omat tulonsa mies käytti viinaan, itse pistin rahaa koko ajan säästöön. Mitä kävi avioerossa? Mies jäi asumaan minun rahoillani remontoituun asuntoon ja säästöni menivät puoliksi. Hyvä että sain edes huonekaluja mukaani. Ei pidä luottaa siihen, että ’me ei erota’.”

”Ex-mieheni on minulle loputtoman katkera siitä, että ”varastin” häneltä kymmeniä tuhansia euroja. Hänelle ei ollut käynyt mielessäkään se, että avioeron sattuessa omaisuutemme ositetaan. Minusta ositus oli oikeudenmukainen: vietin kuitenkin useamman vuoden kotona hoitamassa hänen lapsiaan. Mutta miehen mielestä olen varas.”

Yleinen negatiivinen käsitys avioehdosta on yksinkertaisesti väärä. Kyse on loppujen lopuksi vain sopimuksesta, jossa juuri te sovitte itsellenne sopivat säännöt siltä varalta, kun avioliittonne joskus päättyy. Ja kaikki avioliitothan päättyvät, joko eroon tai puolison kuolemaan. Avioehtosopimuksen ei ole pakko olla kylmä kaikki tai ei mitään -sopimus, vaan siitä voidaan tehdä sellainen kuin puolisot haluavat. Avioliiton taloudellisten hyväksyminen sellaisena kun se ”tehdasasetuksilla” tulee, on aika pöllöä. Ne tehdasasetukset kuvastavat maailmankuvaa, joka ei välttämättä ollenkaan vastaa omaanne.

Jos puolisosi on esimerkiksi yrittäjä, avioehto on mahdollisuus osoittaa välittämistä, olla reilu ja vastuullinen. Avioliitto nimittäin tarkoittaa, että puoliso voi milloin tahansa ottaa eron mitään selittämättä ja lain tuella vaatia pahimmillaan puolta yrittäjäpuolison omaisuudesta. Siinä voi helposti kaatua liiton lisäksi firma!

Jokainen avioliitto on omanlainen, mutta laki on kaikille sama – elleivät puolisot ole tehneet avioehtoa. Avioliitolla on aina vaikutuksia puolisoiden välisiin taloudellisiin suhteisiin. Kaikkien naimisiin aikovien olisi erittäin tärkeää keskustella ja pohtia, miten haluavat omat raha-asiansa järjestää. Pelkät olettamukset eivät riitä, sen verran tärkeistä asioista on kyse. Avioliitto on nimittäin aina taloudellinen sopimus. Lain silmissä aviopari muodostaa perheen, jonka aikuisilla on keskinäinen elatusvelvollisuus avioliiton aikana.

Aina kun avioliitto solmitaan, kummallekin aviopuolisolle syntyy lain nojalla avio-oikeus toisen puolison omaisuuteen. Suorat omistussuhteet eivät muutu naimisiin mennessä, sillä avio-oikeudella on käytännön merkitystä vasta kun avioliitto päättyy. Avioliiton päätyttyä puolisoiden omaisuus jaetaan. Jos avioehto on olemassa, noudatetaan lähtökohtaiseesti siinä sovittua. Jos avioehtoa ei ole, avio-oikeus määrää omaisuuden jakamisen.

Avioehtoja on sisällöltään erilaisia. Avioehdon sisältö ja vaikutus omaisuuden jakamiseen riippuu hyvin pitkälti siitä, miten puolisot itse haluavat asiansa järjestää. Avioehdolla voi ensinnäkin kokonaan poistaa puolisoiden avio-oikeuden toistensa omaisuuteen. Avioehto voi myös rajata jonkun tietyn omaisuuden, esimerkiksi perityn omaisuuden, avio-oikeuden ulkopuolelle. Avioehdon määräykset voivat myös olla erilaisia eri puolisoilla.

Avioehdon voi tehdä myös avioliiton aikana. Ja jos avioliitto kestää pitkään, on varmasti syytä päivittää avioehdon sisältö vastaamaan oikeaa elämäntilannetta.

Kuten Dr. Phil on sanonut: Naimisiin ei sellaisten parien pidä mennä, jotka eivät pysty puhumaan ja sopimaan yhteisestä taloudestaan. Suomalaisilla on hieman kompleksinen suhde rahaan, joka voi johtua siitä, ettei meillä ole aiempina vuosikymmeninä ole sanottavasti ollut omaisuutta. Olipa varallisuutta paljon tai vähän, rahan käyttö on kuitenkin yksi suurimmista riidan aiheista parisuhteissa. Älä siis oleta, että tulevalla puolisollasi on sama käsitys raha-asioista kuin sinulla, jos ette ole keskustelleet asiasta. Tosiasia on, että avioliiton taloudellisten vaikutusten huomiotta jättäminen on yhtä vastuutonta kuin se, että jättäisi kotivakuutuksen ottamatta – ellei pahempaa. Keskusteleminen raha-asioista avoimesti, reilusti ja rakkaudella voi johtaa avioehdon tekemiseen tai sitten ei. Tärkeää on, että olette keskustelleet asiasta kunnolla ja tehneet tietoisen päätöksen. Tarvitsetko avioehdon, se testi löytyy täältä.

Tämä on kaupallinen yhteistyö FRIDA Perhejuristen kanssa.  

 

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Jaa oma tarinasi

Haluatko avata keskustelun jostain sinulle läheisestä aiheesta?
Lähetä kertomuksesi tästä.

Nykyinen kategoria:

Tutustu myös muihin kategorioihin:

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.