"Kukaan ei huoli poikiani hoitoon"
Miksi pienet, villit pojat eivät kelpaa, kysyy poikien äiti.
”Kaksi lasta, poikia pienellä ikäerolla. Mikä meni pieleen? Se, että ette sinä ja miehesi ette tule enää ikikuunaan saamaan yhteistä aikaa.
Miksi? Koska kukaan isovanhemmista, eikä kummeista, eikä muistakaan tuttavista tai sukulaisista tule huolimaan kahta pientä poikaa yhtä aikaa hoitoon.
Pienet pojat keksivät kolttosia ja nahistelevat, tappelevat. Sanan ”ei” joutuu toistamaan päivässä satoja, ellei tuhansia kertoja. Kolme sekunttia hiljaisuutta tietää jo pahaa. Öisinkään ei vielä nukuta kunnolla, jos yöllä on alle 3 herätystä niin se luokitellaan jo luksukseksi. Vanhemmat ovat väsyneitä, yhteistä aikaa ei ole ollut enää vuosiin. Parisuhde on jo kireällä mutta, ei, apua ei ole tiedossa.
Anopit vahtivat kyllä suvun muita lapsia vaikka viikon putkeen mutta kahta pientä poikaa ei kukaan suostu vahtimaan yön yli. Miksi? No koska se on aivan liian raskasta. Ne pojat on niin eläväisiä.
Toisaalta ajatusmalli on ihan sairas, koska juuri pienten ja eläväisten poikien vanhemmat ovat väsyneimpiä ja tarvitsisivat eniten yhteistä aikaa.
Seuraavaksi joku lukija alkaa nyt naukumaan, että ”kasvattakaa ne kunnolla!” No kyllä, ne on kasvatettu. Sanovat kiitos ja anteeksi, saisinko ja ole hyvä. Istuvat kiltisti ja syövät lautaset tyhjiksi. Mutta jokainen äiti, jolla on useampi kuin yksi poika tietää mistä puhun!”
Poikien äiti
Mikä poikamäärä on muiden mielestä sopiva?
Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.
Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.
— Huono Äiti
Artikkelissa on 34 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
Jos lapset (ihan sukupuolesta riippumatta) on rasittavia, niin ei kovin moni niitä lapsia halua omaan kotiinsa hoitoon. Ei siitä oikein voi ketään syyllistää… On ihan eri asia ottaa hoitoon joku kiltti ja rauhallinen lapsi, kuin sellainen kävelevä (lue hyppivä ja juokseva) katastrofi. Toki on ihanaa, jos saa lapsia välillä hoitoon, mutta jos lapsia tekee, niin lähtökohtaisesti ne on hoidettava itse. Tai ainakin on oltava valmis siihen. Ja jos lähipiiri ei ota lapsia hoitoon ja silti haluaa lapsivapaata, niin sitten siitä hoidosta maksetaan. Hankitaan maksullinen lastenhoitaja, joka oikeasti saa palkkaa siitä niitten riiviöiden kanssa vietetystä ajasta.
Pojat voivat olla ihan kamalia kaikkine riehumisineen ja meteleineen. En kyllä ikinä halua ottaa poikalapsia hoitoon. Eikä kenenkään muunkaan pitäisi tarvita ottaa, jos ei halua. Jos tuntuu, että sen yhden lapsen kanssa ei jaksa, niin ei sitten tehdä lisää lapsia. Tai jos kahden kanssa on rankkaa, niin ei todellakaan tehdä kolmatta. Yksinkertaista. Aina on vaarana, että lapsi saattaa olla poika, tai muuten vain erittäin eläväinen, eikä silloin voi olettaa, että joku muu on lasta valmis hoitamaan.
Näin oli meillä myös kun lapset, 3 poikaa, olivat pienempiä. Sai kuulla jos minkälaista vertailua ja arvostelua suvun muihin lapsiin. Se loukkasi tosi pahasti. Nyt kun pojat on isompia, saavat kovasti kehuja kuinka kohteliaita ja fiksuja ovat. Ei voi mitään, itse oli hoidettava ja jaksettava mutta tiedämme että teimme hyvää työtä. Mahtavia poikia ovat ❤️