Todennäköisesti vain hyvin harva on välttynyt eri medioiden, kauppojen ja pamflettien välittämiltä tietoiskuilta ja ohjeilta seksuaalisuuteen ja itse seksiin liittyen. Siinä missä nykyään seksistä puhuminen on vapaata, 1800-luvulla ei näistä iloista nautittu.

Pastorin vaimo Ruth Smythers julkaisi vuonna 1894 teoksen, Seksivinkkejä aviomiehille ja vaimoille. Teoksessa Smythers vannottaa, ettei morsiamien tulisi odottaa hääyötään, tai varsinkaan toivoa siltä nautintoa – tuolloin hän nimittäin joutuisi kokemaan sukupuoliyhdynnän hirvittävän kokemuksen.

Houkuttelevaa.

Smythersin mukaan siitä huolimatta että seksi oli naisille parhaimmillaankin vastenmielistä, oli sitä kuitenkin jossain määrin siedettävä – koska muutenhan ei saisi lapsia, ja mieskin laittaisi lusikat jakoon. Teoksen mukaan järkevä määrä seksiä liiton alkupuolella olisi kaksi lyhyttä aktia viikossa, ja ajan mittaan kertoja voisi vähentää.

Liian innokkaalle vaimolle saattoi Smythersin mukaan käydä niinkin pahasti, että mies saattaisi intoutua himoitsemaan seksiä jopa päivittäin.

Kuva Birmingham Museums Trust. Ylin kuva Jonathan Borba.

Opuksessa Smythers ohjeisti vaimoja verhoamaan itsensä mahdollisimman peittävästi, jotta ”lihaa” ei näkyisi juuri lainkaan. Vaimojen tuli siis pukeutua paksuihin puuvillayöpaitoihin, joiden helmoja saattoi nostaa juuri sen verran, että akti onnistuisi mutta mitään ylimääräistä ei näkyisi. Mutta eipä näkynyt muutenkaan – Smythers nimittäin vannotti vaimoja harrastamaan seksiä vain pimeässä.

Seksin laadun suhteen Smyther vannotti vaimoja olemaan ehdottomia.

Hänen mukaansa kun lähes kaikki miehet olivat luonnostaan perverssejä, ja saattoivat vaatia iljettävyyksiä – kuten vaikka erilaisia asentoja. Ohjeiden mukaan vaimon ei tulisi seksin aikana myöskään liikkua, ettei mies vain ajattelisi vaimon nauttivan seksistä. Sänkypuheiksi sopiviksi mainittiin muun muassa kotitöistä keskustelun.

Oppaassa jaettiin vaimoille myös sopivia tekosyitä seksin välttämiseksi, kuten väsymys, pääsärky (ai täältäkö se on lähtöisin), teeskennellyt sairaudet – ja riitely. Kyllä vain! Smythers neuvoi vaimoja tarkkailemaan miestään, ja aloittamaan riidan noin tuntia ennen kuin tämä tyypillisesti aloittaa viettely-yrityksensä. Riitaisan vaimon kanssa ei miestä kiinnostaisi seksikään.

Smythersin mukaan oli myös toivottavaa, että kymmenenteen hääpäivään mennessä kaikki lapset olisi jo saatettu alulle, eikä seksiä tarvittaisi enää ollenkaan.

Yleisellä tasolla kirjan tärkein ohje seksin suhteen onkin seuraava: Anna vähän, anna harvoin ja anna vastahakoiseksi.

Siskot hei, ei oteta ohjeista vaaria. Ennen siis kaikki ei todellakaan ollut paremmin.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 13 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia

13 vastausta artikkeliin “Riemastuttavia ohjeita petipuuhiin – vuodelta 1894!”

  • Marko Mattila sanoo:

    Meillä on ohjetta noudatettu prikulleen.

  • Joka ilta 😎 sanoo:

    Luultavasti kirjoittaja-rouva oli ihan väärän ihmisen kanssa naimisissa. Tiedän kyllä tunteen, ja valtavan rakastuneena nykyiseen mieheeni, tiedän myös toisen näkökulman 😍

  • Anon sanoo:

    ”Lean back, close your eyes and think of England!”

  • Peipponen sanoo:

    Oisinpa tainnut olla pulassa tuohon aikaan 😂 Onneksi ajat muuttuu 😊

  • Nimetön sanoo:

    Purematta niellään.
    Siis Ruth Smythersin puheet 🙂
    Kuka hän oli, missä viitekehyksessä hän kirjoitti ja kirjoittiko ollenkaan.
    -Mutta mitä välii, hauska juttu ja kivahan sitä on pureksia ja miettiä miten kauhean puritaanista kaikki oli ”ennen”. Eikö.

    Tervemenoa vaan esim tutustumaan Carl von Linnén kirjoituksiin 1700-luvulta…:)

  • Ville sanoo:

    Selkeästi ensin on ollut käytäntö, ja sen jälkeen on tullut sen mukainen ohjeistus 🤣

  • Mummi sanoo:

    Olipa hauska jutttu. Näin ajat muuttuu

  • Matti sanoo:

    Kyllä tuo ”kuollut lahna” käyttäytyminen on näköjään saanut innoituksensa jo 1800 luvulla vaimoväen keskuudessa suurta suosiota

  • Rape sanoo:

    Viisaita ohjeita,voisi toimia nykyäänkin!Meillä toimiin osittain ja kyllä kelpasi!

  • Maarit sanoo:

    Tuota ohjeistusta olen noudattanut.

  • Nimimerkitön sanoo:

    Kirja on vitsi, mitään Ruth Smythersiä ei tiettävästi ole koskaan ollutkaan. Hauskaa luettavaa siitä huolimatta!

  • Thermos sanoo:

    Ääripäästä,ääripäähän mennään. Joka asian kanssa ennen pitkää. Tämä on ”kehitystä”, jolloin moni miettii että ennen oli paremmin kun oli vaihe jota ei olisi pitänyt enää viedä eteen päin.

  • Nimetön sanoo:

    Mulle olisi sopinut vallan mainiosti!