”Isi, niin tärkeä henkilö lapselle!”
”Lukeeko teillä koskaan isi lapsille iltasatua? Laittaako hän lapsia nukkumaan tarinoiden kera? Kun olin pieni, muistan aina ne parhaimmat iltahetket, kun isäni luki minulle tarinoita iltaisin raskaan työpäivän jälkeen. Välillä isä nukahti kesken sadun, mutta silti aina luki loppuun, vaikka takana oli 12h työpäivä, AINA hän luki tarinan loppuun, niin kauan, että itse nukahdin, turvallisesti tarinaa ajatellen.
Nyt kaikkien kymmenien vuosien jälkeen, kun luulin löytäväni sielunkumppanini, lasten jälkeen, mies viettää aikaa perheen kanssa vain kun käsketään, parempi on kännykkä ja kun kukaan ei pyydä mitään. Ja ei, en ole kotiäiti, työssäkäyvä äiti, joka käyttää kaiken vapaa ajan siivoamiseen, pyykkeihin ja lapsien kanssa ajan viettoon. Sitten tänään ymmärsin kun taas sadas ilta laitoin lapsia nukkumaan ja luin tarinaa, ja ”isi” oli omassa maailmassa, että ihan on hänen oma häviönsä!
Sinä isä joka luet tämän, ole läsnä lapsille, yhtenä päivänä olet lapsiesi tärkein henkilö. Kännykkä ei tuo sinulle onnea tänään tai huomenna tai kun olet 60 v ja vieläkin tuijotat ruutua odottaen jotain maagista tapahtuvan, ehkä lapsenlapsesi jo syntyi ja hän tarvisi isovanhemman joka tutustuttaa hänet ihan uuteen maailmaan.”
Nimim. Isi, niin tärkeä henkilö lapselle!
Tämä kirjoitus on lähetetty Avaudu tästä -lomakkeen kautta. Lähetä sinäkin tarinasi tai keskustelunavaus täältä. Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.
Kuva Picsea.
— Huono Äiti -toimitus
Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!
Artikkelissa on 11 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
Lisää sinua kiinnostavaa luettavaa:
Kommentoi artikkelia
11 vastausta artikkeliin “”Isi, niin tärkeä henkilö lapselle!””
Uusimmat artikkelit
Olen tosi vahvasti läsnä lasten elämässä. Osallistun kotitöihin ja autan kyllä kaikessa jos apua pyydetään.
Tiedän olevani hyvä isä, mutta vastapainoksi olen vissiin surkee mies.
Vaimo ei koske minuun pitkällä tikullakaan ja ei tykkää kosketuksestani, on tosi mahtavaa olla aviomies täysin kylmälle vaimolle. Olen käytännössä sammuttanut itseni seksin osalta. Kerran kokeilin, että kuinka kauan menee, että vaimo tekee aloitteen seksiin… ei ole tullut sitä päivää vastaan. Sitten kun asiasta sanoi niin piti täytenä paskana.
Lapset kun kasvavat tarpeeksi niin taidan nostaa kytkintä.
Tää on nykyää vissiin aika yleistä. Vauva-foorumille kun menee niin tää on aika normia
Pisti silmään tässä tämä ”Ei, en ole kotiäiti”. Miksi se vaikuttaisi jotenkin asiaan, isällä olisi silti oma (todella tärkeä) osuus lasten kanssa. Lisäksi kotona olevan vanhemmankin tulee saada tukea lasten kasvatukseen ja kotihommiin kumppaniltaan, ei ne ole mikään vain toisen juttu vaikka monestihan sitä kotona oleva suurimman osan luontevasti tekee.
Onko joku muu asia, mitä miehesi tykkää lukemisen sijaan tehdä lasten kanssa? Voisko kirjan korvata itse keksitty tarina tai vaikka joku lapsuusmuistojen kertominen?
Kaikilla lapsilla ei ole EDES sitä isää jakamassa arkea!
Myös äiti ole läsnä ei aina vain Isä Isä Isä, tämä sivu tuntuu olevan vain Isien halventamista varten tehty.
Hyvä kun osui. Nyt voit sitten isänä alkaa opetella olemaan lapsellesi läsnä. Vain tämä hetki ja tuleva on mihin voi vaikuttaa.
Äidit on aina läsnä.
Miten paljon olet antanut isälle tilaa olla isä, omanlaisellaan itse haluamallaan tavalla? Oletko sellainen nalkuttava despoottiäiti, joka vaatii, että lapsen elämä menee juuri niin kuin sinä haluat ja isä saisi ”auttaa” vain kun se sinulle sopii ja niin kuin sinulle sopii?
Anna isän olla isä lapsille. Anna isän isyydelle tilaa ja lakkaa omimasta kaikki hommat itsellesi.
Taisi osua. Kuinka monta vuotta pitää odottaa, että isä ”kasvaa isän rooliin”? Miten paljon sitä tilaa pitäisi oikein antaa ja antaa hoitaa omalla tavallaan? Meillä kun lapsen isä meinasi että voi hyvin lähteä esim kauppaan kun vauva nukkuu, koska eihän se haittaa vaikka vauva on yksin kotona, kun ei vauva pääse pinnasängystä mihinkään. Entäs kauhuelokuvien katsominen pienen taaperon läsnäollessa? Tai kännykän tuijottaminen kun lapsi leikkii kaukosäätimen paristoilla ja laittaa ne suuhun?
Voi kauhea, onko tuo edes totta mitä kerrot?
Just näin. Hyvin sanottu.
Pakko kysyä, mitä tarkalleen ottaen tämä kulunut tilan antaminen ja mahdollisuus tehdä omalla tavallaan oikein tarkoittaa?
Tästä keskustellaan jonkin verran somessa, ja joskus todellakin on niin että toinen vanhempi jyrää täysin, nillittää oikeasti turhista asioista ja tekee siten tyhjäksi toisen yritykset rakentaa suhdettaan lapseen, taitojaan vanhempana.
Mutta jos tämän toisen vanhemman (olkoonpa hän äiti tai isä) ollessa vastuussa perusasiat ei hoidu kunnolla, niin ei siinä enää ole mistään omalla tavalla tekemisestä kiinni.
Tunnen äitejä, jotka valittavat, kun isä puki lapselle väärän värisiä vaatteita päälle. Minusta tuo on turhaa, ja itse en ole tätä koskaan ymmärtänyt. Siinäpähän pukee – ei se pieni lapsi siitä mitenkään kärsi.
Mutta jos taas kyse on esimerkiksi siitä, että sateeseen mennään ilman sadevaatteita tai pakkaseen ilman riittävän lämmintä varustusta, ja tämä vain toistuu – niin ei, silloin ei voi antaa tehdä omalla tavalla vaan on velvollisuuskin puuttua. Jos näin käy kerran, on oletettavaa että normaali vanhempi huomaa virheensä ja korjaa ne seuraavaa kertaa ajatellen.
Ne keskenään riitelevät värit kun ei lasta vahingoita mutta jatkuva kastuminen tai pakkasessa palelu taas vaikuttaa oikeasti lapsen hyvinvointiin.