”Lapsi itkee, kun isi ei hae”
Tämä kirjoitus on lähetetty Avaudu tästä -lomakkeen kautta. Lähetä sinäkin tarinasi tai keskustelunavaus täältä. Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.
”Miten ihmeessä kantaa 3-vuotiaan surua siitä, kun isä ei halua tavata? Välissä on jälleen useampia kuukausia tapaamatta. Lapsi kyselee isänsä perään enkä tiedä mitä vastata.
Isi on aina ”jossain”. Töissä, kipeänä, ei pysty hakemaan, ei ole kotona jne. Lapselle nämä eivät vaan enää mene läpi ja kysymykset menevät monimutkaisiksi. Mutta enhän minä lapselle voi sanoa, että isäsi on munaton ja itsekeskeinen pelle, enhän? Lapsi itkee, kun isi ei hae. Minä lohdutan ja itse isän hylkäämänä tunnen tuon tuskan liiankin hyvin.
Haluaisin riittää ainoana vanhempana, mutta tiedän kokemuksesta, että en riitä. Helpompaa olisi riittää jos isä ei alunperinkään olisi ollut elämässämme mukana. Lapsi ei ehkä osaisi ikävöidä ja kaivata samalla tavalla. Lapsi kysyy sisaruspuolistaan, ikävöi heitä. Isä tapaa heitä säännöllisesti, mutta ei meidän lasta. On liian vaikea järjestää, ei ole autoa, ei ole rahaa, ei ole aikaa hakea. Välimatka putoaa syyksi niskoilleni. Minulla ei ole edes autoa käytössä ja julkisilla menisi tunteja yhteen suuntaan. Koko päivä.
Koen syyllisyyttä ja huonommuutta etten voi kuskata lasta isälleen. Isälle, joka Kelasta nostaa tapaamiseen tuet,mutta ei tapaa. Kauanko tätä kestää?
Onko itsekästä toivoa, että isä ei haluaisi ikinä enää olla tekemisissä lapsen kanssa? Jatkuva roikottaminen tuo lapselle enemmän harmia kuin isättömyys. Kuitenkin… toivon lapseni saavan sen isän, jonka hän haluaa. Mutta toivon turhaan.”
Nimim. HuonoÄityli
Artikkelikuva Cheryl Holt.
Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.
Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.
— Huono Äiti -toimitus
Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!
Artikkelissa on 22 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
Miten tällaiset autottomat, rahattomat luuserit vetoaa naisiin?
Täällä ehdotellaan kimppakyytejä? Oikeasti te jotka ehdottelette tälläisiä ette ole ollut samassa tilanteessa. Mun exää ei kiinnostanut oikein lapsi ja erosimme miehen pettämisen takia lapsen ollessa 7. Ei edes maksa elareita koska ollaan todettu ettei miehen opiskelujen takia tarvitse. Olen itse ainakin kertonut lapselle hänen ollessa vanhempi totuuden siitä minkälainen paskiainen se mies on. En siis
Ole valehdellut mitään vaan ihan vain kertomut totuuden siitä että petti mua yms. Terveestä suhteesta heidän suhde on kaukana viimeksi nähnyt lapsen kun oli 10 ja nyt lapsi on 16. Niin ja sille joka ehdotti että lapsi tarvitsee miehen mallin niin meillä ainakin on toistepäin hän nimenomaan vihaa käydä sukulaisilla ja kavereilla joilla on hyvä ydinperhe koska se muistuttaa sen ettei itsellä ole. Tästä syystä serkut on jäänyt etäiseksi . Ja puhun mun puolen lapsen serkuista miehen sukulaisia viimeksi nähnyt lapsen ollessa sen 7
Itsellä sama tilanne, paitsi että miten selitän lapselle, että kaljapullo on isälle tärkeämpi kuin oma tytär…..
Voi, miten usein olenkaan viimeisten kuukausien aikana ajatellut samantapaisia ajatuksia… Että voi, kun koko ukko ei ikinä olisi edes ollut läsnä lapsen elämässä.
Lapseni sairastui vakavasti ja isä päätti, että tämä on hänelle ”liian monimutkaista”, joten ei ole nähnyt lastaan noin puoleen vuoteen. Käsittämättömän itsekästä..
Ehkä lapsi kaipaa elämään miehen mallia isän sijaan? Äiti sellaisena ei voi toimia, mutta joku muu mies, veli, isovanhempi tai vaikka naapurin Pertti voisi täyttää roolin, niin aikuisen miehen mallin kaipuu saisi täytettä.
Mielenkiintoista, että täällä ehdotellaan ÄIDILLE yhteiskäyttöauton hankintaa ja kaikenlaista muuta aikaa ja rahaa vievää vaivannäköä, kun mies ei ole sen vertaa vastuuntuntoinen ja kiinnostunut lapsestaan, että tätä tapaisi. Kelasta nostaa kuitenkin avustukset tähän. Kaikki paapominen ja valmiiksi tekeminen vain mahdollistaa tällaista käyttäytymismallia ja vastuunpakoilua, joten en suosittele. Jos toinen ei tee omaa osuuttaan ollenkaan niin ei kannata. Jos hänellä olisi aitoa yritystä ja ongelmat tilapäisiä niin silloin kyllä joustaisin. Nyt vaikuttaa siltä, että mies ei vaan ole kypsä isäksi. Voi olla myös että jos äiti kuskaisi lapsen isälleen niin saattaisi joutua palaamaan kotiin lapsen kanssa, kun muut asiat ajaisivat edelle.
Niin samaa mieltä!!! Käsittämätöntä että äidin pitäisi tehdä YHTÄÄN MITÄÄN asiassa enää kuin todeta tosiaankin, että isäsi on valitettavasti täysin paska, jota ei enää odotella yhtään!Ehkei juuri noillasanoilla mutta odotus todellakin SEIS!!Ei lapsi ole idiootti, jota pitää suojella totuudelta loputtomiin!
Kurja juttu. On yhteiskäyttöautoja ja vuokra-autoja. Ei se nyt auton puutteesta voi jäädä kiinni. Jos isä on vätys, näkisin silti itse vaivaa tapaamisten eteen lapsen tähden.
Onpa todella kurjaa. Itse mietin sitä, että äitinä ensisijaisesti tehtäväsi on olla äiti-ja huolehtia omasta jaksamisestasi, että jaksat olla lapsellesi läsnä. Minusta sinun tehtäväsi ei ole kuskata, maksaa, järkätä yhtään mitään isän puolesta. Ei se tuo lapselle vastuullista isää ja isän rakkautta, vaan vie voimasi ja mahdollistaa tuollaisen ääliön vastuuttomuuden vaan. Minusta sinun kannattaisi rajata tuo isä hoitamaan ihan itse osuutensa tasan niin surkeasti kuin sen tekee eikä yrittää kannatella yhtään mitään. Ja huolehtia siitä ettet hylkää itseäsi. Niin lapsi saa ihanan äidin ja se riittää jo pitkälle. Isän osuuteen voit sanoa mitä joku olikin sanonut ikätason mukaisesti ettet tiedä, ja olla lapsen kanssa siinä tuskassa mitä hänellä on. Raskasta, muttei paskan isän aiheuttamaa tuskaa pois saa. Ja se ei ole sun syy. Eikä lapsen. Onnea elämään teille kahdelle.
Minun äitini sanoi minulle ihan suoraan että isälläni on paljon ongelmia jotka eivät johdu minusta, miksi hän ei osaa olla kanssani niinkuin hänen pitäisi ja minä ansaitsisin. Myöhemmin myös kertoi isäni alkoholismista ja siitä että se oli jo olemassa ennen minua.
Olen tavannut isäni vain muutaman kerran.
Ollessani noin 11vuotias äitini lakkasi yrittämästä saada isääni tapaamaan minua omasta pyynnöstäni.
Ihan vieras ihminen miksi haluaisin häntä tavata.
Minulla on isä, isäpuoleni johon tutustuin 13vuotiaana. Hyvä isä onkin.
Itse vastaavassa tilanteessa. Olen idioottina tukenut tapaamismahdollisuuksia kaikin keinoin, lainannut tai antanut rahaa voidakseen pitää tytärtään, ottanut omaan kotiini jos ei ole ollut rahaa ja antanut täällä olla ja tehdä lapsensa kanssa. Kaikkeni olen tehnyt tukeakseni isä-tytär suhdetta ja täälläkin taas kadottu eikä vastata mihinkään mitenkään. En tiedä mitään, miksi isä tekee tämän taas kerran. Tätä on jatkunut vuosia, idioottina olen uskonut isän muuttuvan. Välissä muuttuikin, mutta pahenee taas koko ajan ja nyt aion yrittää, että lähtee kokonaan. Se ei välttämättä ole tällä hetkellä parasta tyttärelleni, mutta pitkällä tähtäimellä parempi olla kokonaan poissa kuin satunnaisesti hänelle sopivasti elämässä mukana. Rikottuja lupauksia, joista kärsimme vain me täällä odottaessa turhaan saapuvaksi. Lapsesi on vielä pieni, tässä kohtaa on mahdollisuus pistää peli poikki lapsen kärsimättä ja muistamatta liikoja. Tee niinkuin sinä näet parhaaksi teille.
Tiedän tunteesi.
Samaa kävimme läpi. Maksoin isälle pariin otteeseen että olisi lapsen kanssa. Myöhemmin yritin lohduttaa surevaa lasta. Yritin olla myös se isä. Korjasilin mopoa ja muita miesten juttuja. Lapsi on nyt aikuinen eikä suru ole hellittänyt. Hylätyksi tuleminen sattuu.
”Minulla ei ole edes autoa käytössä ja julkisilla menisi tunteja yhteen suuntaan. Koko päivä.”
Miten olisi kimppakyydeillä? Niitä on paljon tarjolla.
Joskus tai oikeastaan aika usein on myös niin, että vaikka on yhteishuoltajuus ja äiti lähihuoltaja niin vaikka isä ehdottaisi mitä tahansa vastaus on EI KÄY. Erossa katkeran ihmisen kosto on kamalaa ja käytetään lasta koston välineenä. Sopimukset ovat vain muodollisia ja sopimusta muokkaa katkera osapuoli oman mielensä ja diktaattorin tavoin. Kiristetään, uhkaillaan, pommitetaan viestein vaikka keskellä yötä. Ole tässä tilanteessa lapselle hyvä isä kun siihen ei anneta mahdollisuutta.
Täysin samaa mieltä kanssasi, tosin sivusta seuranneena mieheni ja hänen exänsä asioita. Lasten etu on jäänyt täysin taka-alalle äidin omien ongelmien vuoksi ts. isän uuden parisuhteen vuoksi. Lapset ovat saaneet toimia sijaiskärsijöinä kun äiti on mielivaltaisesti, uhriutuneena asetellut sääntöjä tapaamisiin ja yhteishuoltajuuden toteutumiseen. Selkokielellä siis esti tapaamiset ja isän tiedonsaannin asioista. Yleisin vastaus todellakin oli aina EI KÄY! Lopputuloksena toinen lapsista alkoi oirehtia psyykkisesti, viiltelyä ja ahdistuneisuutta sekä sairaalahoitoa ja psyykelääkitys useiksi vuosiksi. Toisella koulunkäynnin vaikeuksia, levottomuutta ja huono koulumenestys. Lasu ollut mukana lasten elämässä, mutta kuten maassamme on tapana, äiti/lähi lopulta määrittelee asioiden kulun kuten haluaa.
Mieheni nosti kädet pystyyn jo vuosia sitten pelastaakseen oman elämänsä tämän mielivallan edessä. Sanottakoon vielä, että kyseessä on hyvinkin reilut elatusmaksut maksava, korkeakoulutettu mies. No, nyt lapset ovat liki täysi-ikäisiä ja tuntuu että haluaisivat olla koko ajan meidän seurassa, mikä lopulta onkin upeaa. Ja sehän toki äidille nyt sopiikin kun on uusi, lapseton mies kierroksessa eikä lapset siihen kuvioon tunnu enää sopivan.
Valitettavan usein äiti joka käyttäytyy näin on itse tullut hylätyksi, taikka on kokenut jotakin muuta epävakautta lapsuudessaan. Pelkää myös menettävänsä lapsen toiselle vanhemmalle ja tekee lapsen ja toisen vanhemman yhteisestä ajasta epämukavaa molemmille, niin valitettavan usein isä katsoo parhaaksi antaa lasten olla vaan äidillään. Silloin ei tarvitse odottaa mitä kivaa tehdään kun pääsee isältä äidille tai mistä jää sillä välin paitsi ikäänkuin rangaistuksena kun on ollut isällä. Nämä kaikki ”kivat jutut” tietenkin kerrotaan lapselle ennen isälle menoa, että varmasti voi olla hyvillä mielin ja nauttia siitä vähästäajasta.
Sanot isän kertovan, että ”On liian vaikea järjestää, ei ole autoa, ei ole rahaa, ei ole aikaa hakea”,
Mutta samalla itse toteat:
”Minulla ei ole edes autoa käytössä ja julkisilla menisi tunteja yhteen suuntaan. Koko päivä.”
Etkö siis itse vetoa ihan samoihin asioihin, mistä isää kritisoit? Hänelläkin on sama koko päivän matka kuljettavana, ja jos oikein ymmärsin, niin sinä olet muuttanut paikkakuntaa.
Voisitteko esim.jakaa matkustuksen jollain tavalla?
Voisiko lapsi pitää isäänsä yhteyttä myös esim Skypellä/videopuheluilla?
Eikös äiti nyt jo huolehdi sen oman osuutensa…? Tyypillistä äidin syyllistämistä vastuuttaa häntä isän osuudesta. Isä voi ihan itse kuskailla ja skypetellä tai hommata vaikka auton, hänen lapsestaan on kyse. Ei todellakaan ole äidin murhe.
Sanoisin lapselle, että jotkut ihmiset vaan on sellaisia, etteivät kykene hoitamaan vanhemmuuttaan ja ettei se johdu lapsesta. Toiseksi ilmoittaisin Kelaan ettei tapaamisia ole, joten voivat lopettaa tuen maksamisen isälle. Kolmanneksi vaatisin lisää elareita. Miehelle perustelusin sillä, ettei hän pidä lasta luonaan ollenkaan ja kaikki kulut on äidin maksettavana.
Miksi saa tapaamusen tuet,jos tosiasia on,ettei tapaa? Voisiko sen Kelalle kertoa,miten asia on.
Pyydä mies miettimään,miltä lapsesta tuntuu tilanne. Kerro hänelle,että lapsi kaipaa omaa isäänsä.
Voit myös käydä lastenvalvojalla asiasta.
Voi, Kelalle todellakin ilmoitus, että isä ei tapaa lasta, vaikka tapaamissopimus olisi. Isä ei ole oikeutettu tapaamiskustannuksiin mikäli tapaamiset eivät toteudu.
Tapaamisrahat mieheltä heti pois, toivoo huolestunut veronmaksaja.