Mummu on palannut, ja hänellä on meille jälleen asiaa!

”Jokunen Huonon Äidin lukijoista reagoi kohteliaan ihmetellen kun julistauduin vanhaksi 61 vuoden mielestäni korkeassa iässä. Vanhuus, vanhus, vanha lienevät skandinaavisessa power-point-kulttuurissamme kirosanoja. Kun se power halutaan pointata vain nuoriin. Katsokaapa vaikka firmojen verkkosivuja: kuvissa killistelevät parikymppiset mallit jakkupuvuissa ja valkaistuin hampain. Vanhentunut ihminen on Suomessa yhtä epäilyttävä kuin kesäytynyt, vanhentunut sapuska. Työntekijöistäkin käytetään sievisteleviä luokituksia: yli nelivitonen on ikääntyvä, yli kuusikymppinen on ikääntynyt. Vanhus on korvattu vieraalla termillä seniori.

Ja höpsistä pussiin, sanoo Mummu. Suomalaisen naisen eliniän odote on nyt jo 84 vuotta, kun se 1940-luvun alussa oli vain 62. Meikämummelilla olisi siis enää vajaa vuosi tehokasta peliaikaa, jos olisin tilastokeskiarvo AD 1943. Nyt elonpäiviä lienee vielä rapiat kaksikymmentä vuotta. Olen elänyt siis elämästäni kolme neljännestä, siirryin ilomielin vimpalle neljännekselle ja iloitsen vanhuudestani enemmän kuin juuri tänä aikana on sopivaa. Rypyt ovat naurunryppyjä, läskit työllä ja omalla rahalla ansaittuja, huumorintaju huomattavasti parempi kuin vaikkapa neljäkymmentä vuotta sitten.

Tunnustan ihailevani aasialaisia kulttuureja, ehkä senkin takia, kun tunnen ne huonosti. Minua kiehtoo vanhusten, vanhaksi eläneiden ihmisten arvostus. Idän uskonnoista esimerkiksi ortodoksisuudessa kunnioitetaan ohjaajavanhuksia, joiden neuvoihin voi luottaa. Suomen vanhusten oloista keskustellaan samalla tavalla kuin eläintarhojen asukeista, säälien ja voivotellen. Siihen ryhmään ei saisi kuulua. Surullisin ilmiö vanhuus-angstista ovat ikätoverini, jotka haluavat valkaistut hampaat irvissä, mollamaijatekoripset räpsyen, botox-huulet törröllä ja silikonit liian tiukan topin alla pönköttäen näyttää britneyspearseilta, kun aika olisi jo Sophia Lorenin.


Ylin kuva Tiago Muraro, kuvituskuva.

Ikäluokkajakauma viittaa kuitenkin siihen, että kaltaiseni vanhaksi tunnustautuvat lisääntyvät kuluttajina, päättäjinä ja pomoina – eikä meitä lannista mikään! No kremppaa tulee, sen voin nuoremmille luvata, mutta ne, kivut, kolotukset, näön, kuulon ja muistin heikkenemät kuuluvat elämään. Pehmeät hörhöhoidot auttavat vähemmän vakaviin kipuihin, kunnon lääkkeet oikeisiin kulumiin. Näön heikkeneminen varmistaa sen, että äijä näyttää yhä komealta eivätkä omat rypyt ja läskit kiusaa peilissä! Läskit sitä paitsi erittävät estrogeenia, pehmustavat kaatuessa ja ovat hyödyllisiä (kohtuullisena kerroksena) jos joutuu kirurgin pöydälle. Kun ei kuule kaikkea, jää myös kaikenlainen moska kuulematta. Muistin huonontuminen auttaa: voi unohtaa ikävät asiat!

Kun olin nuori, siis alta parinkymmenen, arvelin, että olen huono tytär, josta tulee huono äiti ja mummu. En välittänyt siivoamisesta, en pysynyt aisoissa kun olisi pitänyt, tykkäsin sekä urheilla että juhlia, valitsin miesten ammatin ja pehmomiehen aviopuolisoksi. Lasten pitkät hiukset olivat aina sekaisin. Ruokaa tehtiin niin paljon että leikkikavereillekin riitti, vaikka rahaa ei ollut paljon. Pukeuduin miten sattuu, sen rahan mitä oli käytimme lasten kanssa reissaamiseen.

Nyt haluan olla vanha ja olla ylpeä siitä! On ihana tallustella tämänikäisenä välittämättä ihmisten kommenteista, ihana paneskella kun siltä tuntuu. Ja usein tuntuu. Eikä itketä vaikkei tuntuisikaan, sillä ylierotisoituneella ajallamme erotiikan herkkyys, henkilökohtaisuus ja mystinen luonne ovat unohtuneet. Olisitko lukenut tätä, ellen olisi tukkinut sanaa ”paneskella” otsikkoon? Parasta erotiikka on aina ollut vakikumppanin kanssa, sillä suloista on tuntea toisen keho ja sen toiminta leikkien tuotekehittelyssä. Ehkä me mummut voimme tehdä töitä sen eteen, että ikävuosista huolimatta, nuorena, keski-ikäisenä ja vanhana naiset saavat olla sitä mitä haluavat, sen ikäisiä kuin ovat, rakastaa seksiä tai olla rakastamatta sitä, olla nuoria, keski-ikäisiä tai ihanan, ihanan, upean vanhoja! Sitä kohti pyrkikää, pikkusiskot.”

Terveisin Mummu, vanha kapinallinen

P.S. Aiemman kirjoituksen löydät täältä!

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 3 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

3 vastausta artikkeliin “Vanhana on mellevää tallustella ja paneskellakin!”

  • Hunksi sanoo:

    Way to go Mummo, way yo go!

  • Tekokukka sanoo:

    Hieno asenne tuo, että ollaan sitä mitä ollaan ja kuitenkin olet valmis tuomitsemaan ikätoverien irtoripset ja valkaistut hampaat ja yleensäkin jos joku haluaa vähän kohentaa ulkonäköään, vaikka vain omaksi iloksi ja muitten harmiksi. Ihminen on aina se sama iästä riippumatta, jos on turhamainen niin on sitä aina, pääasia lienee, että on sovinnossa itsensä kanssa. Joten, annetaan kaikkien kukkien kukkia, myös tekokukkien.

  • Mummoäiti sanoo:

    Jopa oli stoori.
    Olen 53-vuotias itse – mutta mummoäiti: iltatähteni on 10-vuotias.
    Ja allekirjoitan monet kohdat jutustasi.

    Tekstisi oli raikas ja hauska. Olet selvästi sinut itsesi ja maailman kanssa. Kiitos tästä!