”Uusperhe on nykyään Suomessakin jo hyvin yleinen perhelaji. Uusperheen levinneisyys on yleistynyt viime vuosikymmenten aikana niin Suomessa kuin muuallakin maapallolla. Uusperheen reviirivalintaan ei näennäisesti vaikuta maantieteelliset seikat tai ilmasto, ja uusperheitä tapaa niin suurkaupungeissa kuin haja-asutusalueillakin. Tänään tarkkailemme uusperhettä joka on valinnut elinalueekseen hyvin tavanomaisesti lähiön suomalaisessa pikkukaupungissa.

Uusperheiden laumojen koot vaihtelevat myös paljon, on tavallista, että perheeseen kuuluu kahden aikuisen lisäksi neljäkin lasta. Laumojen suuri koko asettaa toisinaan haasteita sekä pesänrakennuksessa että ravinnon hankinnassa. Siirrymme nyt, hyvin hiljaa, uusperhettä häiritsemättä, uusperheen keittiöön päivällisaikaan katsomaan, millainen on tavanomainen ruokailuhetki arjessa.

Kello on viisi arki-iltana. Näyttäisi, että uusperheen äiti on valmistanut aterian ja kuulemme kuinka hän kutsuu muita lauman jäseniä nauttimaan ravintoa. Kutsuhuudoilla ei näytä olevan haluttua vaikutusta, joten uusperheen äiti siirtyy jälkeläisten huoneiden oville jatkamaan huutelua. Uusperheen isä ilmaantuu paikalle ensimmäisenä, mutta muita saamme odottaa vielä hetken. Näemme kuinka uusperheen äiti passittaa lapset pöydästä takaisin käsienpesulle, jonka jälkeen kaikki istuvat pöydän ääreen.

Hiljennytään kuuntelemaan millaista keskustelua uusperheen ruokapöydässä kuuluu. Havainnoinnin helpottamiseksi nimetään perheenjäsenet, uusperheessä mukana äiti, isä, lapsi 1, lapsi 2, lapsi 3 ja teini. Tarkkailemassamme uusperheessä on sekä moniallergisia, vegaaneja, että sekaaneja, ja lisäksi pääasiallinen erityisruokavalio on nirppanokkaisuus. Kiehtovaa, eikö totta.

Lapsi 3: Mitä on ruuaksi?

Isä: Kanaa ja riisiä.

Lapsi 3: Ai oikeeta kanaa?

Lapsi 1: Eiku meille on tekokanaa

(Tekokana-nimitystä käytetään kyseisessä uusperheessä ovo-vegetaarisesta soijapihvistä)

Lapsi 3: Iskä… Jos tää on kasviskanaa niin miks te ette syö tätä?

Isä: No kun siinä on kananmunaa.

Lapsi 3: Aaa…

Lapsi 1: Tekokana on tosi hyvää. Mikseihän oo sellaista tekokanaa jota tekin voisitte syödä… Miks tää riisi on omituista?

Äiti: Se on tummaa riisiä, terveellisempää.

Lapsi 1: Mä tykkään enemmän siitä normaalista. Onko soijaa?

Lapsi 3: No hyi soijaa.

Lapsi 1: Soija on ihanaa. Mä rakastan soijaa.

Äiti: Ottakaapa vihanneksia.

Lapsi 3: No joo joo.

Lapsi 2: En mä vielä ehtiny.

Lapsi 1: …

Äiti: Sinä kans.

Lapsi 1: No kun mä en tykkää noista.

Äiti: Pitää maistaa.

Lapsi 1: Yhdellä ehdolla. Otan vaan kukkakaalia.

Äiti: ….

Lapsi 2: Mä en jaksa enempää.

Äiti: Yritä nyt vielä, yli puolet jäljellä.

Lapsi 2: Vatsaan sattuu. Ja ei oikein ole nälkä.

Äiti: No ei sitten.

Lapsi 3: Saako ottaa lisää?

Isä: Joo.

Äiti: Muistakaapa juoda maitoa.

Lapsi 3: Tiesittekö, että siellä toisessa koulussa, siellä missä meidän luokka on aina perjantaisin, niin siellä koulussa, niiden ruokala on kellarissa, ja niiden maito tulee pussista.

Isä: Ahaa.

Lapsi 2: Kiitos.

Äiti: Ole hyvä.

Lapsi 3: Kiitos ruoasta, oli tosi hyvää, oli ihan parasta, saako nyt mennä pelaamaan Fortniteä?

Isä: Ole hyvä. Joo.

Äiti: Onko läksyt tehty?

Lapsi 3: (Ei oletettavasti kuullut äitiä)

Isä: Onko läksyt tehty?

Lapsi 3: Ei meille tullu läksyjä.

Äiti: Eikö mitään?

Lapsi 3: Tai mä tein ne jo bussissa.

Isä: Eikö me sovittu että ei tehdä bussissa läksyjä?

Lapsi 3: Eikun välitunnilla. Kysy vaikka Nooalta.

Äiti: Onko ihan varma?

Lapsi 3: Nojoojoo! … Mä voin vielä tarkistaa.

Lapsi 1: Onko pakko syödä kaikki vihannekset?

Äiti: Ethän sä ole edes maistanut?

Lapsi 1: No kun tää kukkakaali maistuu oudolta.

Isä: (Tässä vaiheessa voi melkein kuulla kuinka isä pyöräyttää silmiään)

Äiti: Ihan sama.

Lapsi 1: Kiitos.

Isä: Ole hyvä.

Teini:

Hahaa, vähän vitsailtiin. Uusperheen teini ei ole paikalla tälläkään kertaa. Olemme tarkkailleet uusperhettä nyt muutaman kuukauden ajan ja jälkien perusteella voimme päätellä että teini käyttää ravintonaan yksinomaan maksamakkaraa ja lauantaikarkkeja.”

Nimim. Uusperheen äiti

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Jaa oma tarinasi

Haluatko avata keskustelun jostain sinulle läheisestä aiheesta?
Lähetä kertomuksesi tästä.

Nykyinen kategoria:

Tutustu myös muihin kategorioihin:

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.