Uusperhe, ei uusi perhe
Tämä kirjoitus on lähetetty Avaudu tästä -lomakkeen kautta. Lähetä sinäkin tarinasi tai keskustelunavaus täältä. Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.
”Uusperheitä syytetään usein siitä, että miksi menit yhteen ihmisen kanssa, jolla on jo lapsia. Tai, että otit koko paketin. Moni ei ehkä kuitenkaan ymmärrä mitä paketin mukana tulee. Siis ei todellakaan ymmärtänyt.
Itse hyväksyin kyllä kaikki puolisoni lapset. Myös ne erityiset ja erityispiirteiset. Minulla ei ollut pienintäkään aikomusta viedä lapsilta isää tai tehdä puolisostani isää omille lapsilleni. Isä heiltä löytyy omasta takaa.
Sitä en kuitenkaan ymmärtänyt kuinka paljon miehen puoliso tulisi vaikuttamaan elämäämme. Miten paljon hän halusi vaikuttaa negatiivisesti lasten suhtautumisessa minuun tai minun lapsiani. Aluksi en ymmärtänyt lainkaan niitä outoja nimityksiä ja heittoja jota minulle kautta rantain heiteltiin. Koskaan asioita ei otettu reilusti puheeksi. Itse olen aina kannustanut omia lapsiani selvittämään asiat siellä missä ne ovat syntyneet ja pitänyt puhumista tärkeänä taitona elämässä. Minusta oli kummallista, että esimerkiksi neuvoo lasta olemaan puhumatta isän puolisolle tai tämän lapsille. En ymmärrä mitä arvoa minä saisin omaan elämään jos lapseni suhtautuisivat negatiivisesti eksäni uuteen puolisoon. Päinvastoin. Voiko elämässä olla liikaa hyviä ihmisiä?
Tekeekö se äideistä parhaimman, kun ei anna arvoa toisille ihmisille? Nostaako se äitiä korkeammalle jalustalle?”
Nimim. Uusperhe ei uusi perhe
Artikkelikuva Sandy Millar.
Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.
Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.
— Huono Äiti -toimitus
Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!
Artikkelissa on 11 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
Ne on harvassa jotka löytää paremman puolison vaihtamalla, joillekin niin onneksi käy.
Jos puolisot eivät arvosta toisiaan, se näkyy noin. Turhana puoliuullisuutena, arvosteluna ja toisen mielipiteiden vähättelynä.
Jos tuon aksaa kunnes molempien lapset on isoja, olet itse lopulta saman kohteena.
Et maininnut suhteenne alusta tai puolisosi ja hänen exänsä erosta mitään, mutta tunnistin tuon tunteen, että exän uutta ei vain haluta lähellekään lapsia. Exäni ei ole edes pettämisheilaansa lapsille esitellyt vielä, eromme on niin tuore, mutta koska pidän täydellisen ala-arvoisena moraalisesti myös naista, joka kehtaa ryhtyä suhteeseen helpoksi osoittautuneen exäni kanssa selän takana niin, että olimme vielä kaikki kolme samassa työpaikassa, en halua moista naisen mallia lähellekään lapsiani. Jos olinkin valinnut heille selkärangattoman isän, sitä en voi enää muuttaa, mutta selkärangatonta ”eihän se mun vika oo jos mies tarttuu tärppiin” -naista en ota elämänpiiriimme.
Tietenkin periaate on, errei lapsia sotketa aikuisten petoksiin tai halveksuntaan. En ole vielä joutunut tilanteeseen, jossa olisi tarvinnut testata sietokykyään ja sitä, riittääkö minulla aidosti kantti toimia hymyillen tuon uuden naisen kanssa. En kyllä ajatellut kokeilla vaan olen esittänyt exälleni reilusti, että on kaikille paras, kun nykyinen ei yritäkään tulla pihalleni edes käymään. Olisi edes ollut sen verran selkärankaa, että olisi kertonut pwttävänsä mieheni kanssa, kun miehellä ei sitä selkärankaa ollut. Sitten olisi voitu tulla toimeen ja todeta, että pidä kuule äijä hyvänäsi ja onnea matkaan, juoda jokin kerta kahvit päälle. Nyt hän kusi koko työpaikan toimintakulttuuriin, joten näen hänet etiikaltaan ihmisenä, jonka vaikutuspiiriin lapsia en halua. Voitte olla tästä mitä mieltä tahansa, mutta jos takana on törkeää käytöstä, kyse ei ole siitä, onko exällä nyxä vaan siitä, että nyksän persoonaa arvostetaan pahasti pakkasen puolelle. Tällöin nyxän olisi vain syytä ymmärtää pysyä kohteliaan etäällä lapsista jakelematta elämänasennettaan heille lainkaan. Kasvattakoon omansa miten sattuu, minun lapsilleni toivon kasvavan omatunnon ja eettisen ajattelun kyvyn tyrkyn shownaisen hedonismin sijaan.
Täydennettäköön vielä, että jonkun muun, kunnollisen toiminnan lähtökohdista tulevan uuden mielelläni ottaisin vastaan. Toki hiljaa mielessäni toivoen, ettei mies petä häntäkin, mutta se on heidän ratkottavansa. Kandee siis mieluummin pelata reiluin kortein, kun uusioperhettä hakee, ei pettäjiä tarvitse kenenkään elämäänsä ottaa avosylin vastaan. Jos ei kestä sitä, että omat teot tuomitaan, pitää miettiä, miten toimii. Yksinkertaista.
Hyvä kirjoitus. Biologinen vanhempi voi tehdä uskomattoman paljon hallaa. Asiasta puhutaan aivan liian vähän.
Lapsen parhaaseen vedoten tehdään vaikka mitä kiusaa ex-puolisolle.
Asioista pitäisi todellakin pystyä reilusti keskustelemaan.
Meidän uusioperhe hajosi ex-mieheni lapsen äidin hiekottaessa suhdettamme alusta loppuun. Minut haukuttiin alusta asti vaikka emme olleet edes tavanneet vielä emmekä kyllä kertaakaan tavanneetkaan kasvotusten. Lapset otin avosylin uusiopaketin mukana mutta hekin ikävä kyllä manipuloitiin minua vastaan. Omat lapseni olivat jo aikuisia asuen omillaan. Tämä exä ei selvästikkään halunnut että lapsiensa isä olisi onnellinen kenenkään kanssa ja saikin ex-mieheni käännettyä minua vastaan. Miehen exä oli onnellinen kun erosimme ja minulle selvisi että samaa vuodetta olivat lämmittäneet ennen meidän eroa ja sen jälkeen kuten myös exäni edellisten suhteiden aikana. Lapsien äiti ei kuitenkaan halua palata yhteen vaan pitää exääni jollain tavalla talutushihnassaan ja exäni nähtävästi on niin heikko ettei saa parisuhteitaan tämän vuoksi toimimaan vaan menee kuin pässi narussa. Heidän erosta on yli 10-vuotta ja lukuisista exäni parisuhdeyrityksistä ei yksikään ole kestänyt muutamaa vuotta pidempään. Lasten äidillä on heidän eron jälkeen ollut 1 muutaman kuukauden kestänyt suhde….Ilmeisen kiireellisenä on pitänyt lastensa isän parisuhteiden hiekottaminen. Olin helpottunut kun erosimme ja ymmärsin myös sen että ehkäpä ex-mieheni haluaisikin palata yhteen lapsensa äidin kanssa mutta tämä nainen haluaa vain pitää exäni sinkkuna ja käyttää häntä omiin tarpeisiinsa kun huvittaa. Ex-mieheni oli se joka heidän suhteestaan lähti ja väkisinkin tuli mieleen loputon katkeruus lapsen äidin osalta exääni kohtaan. Ihmeen hienosti osaa kuitenkin manipuloida exäni elämää mutta toisaalta hyvin näytti exäni talutushihnassa kulkevan. Onneksi lähdin sekavasta suhteesta joka ei kauaa kestänyt ja jatkoin elämääni. Nyt useita vuosia onnellisessa suhteessa jossa exille ei löydy tilaa. Ex-mieheni kulkee vieläkin ikävä kyllä sinkkuna talutushihnassa….
Kyllä se yleensä kielii ihmisen epätasapainosta, jos on tarve hiekottaa exän elämää ja olla mustasukkainen lapsista.
Valitettavasti naiset loistaa tällä saralla, jostain niillä löytyy energiaa moiseen hommaan. Ja yleensä myös itse ovat eroa halunneet. Se tekeekin kuviosta kummallisen. Eikö uusi elämä olekaan mieluinen? Vai harmittaako se ettei enää voi hallita entistä kumppania mielensä mukaisesti? Näitä olen itse pähkännyt, kun olen asioita sivusta seurannut. Vai onko yksinkertaisesti vain niin ylimielinen ihminen kyseessä? Mene ja tiedä.
Eivät reppanat tajua, että ehkä eniten kiusaavat itse itseään, kun että opettelisivat käyttäytymään ja katsomaan peiliin. Lopettaisivat katkeruuden ja loputtoman toisien syyttelyn asioissa.
Meillä oli niinkin ristiriitaista, että ex, nuoremman poikani isä, kielsi omaa vanhempaa poikaansa olla puhumatta minun vanhemmalle pojalleni ym.
Eron jälkeen, hän jatkaa samaa linjaa, mutta vahvemmin; kertoo nuoremmalle pojalle, ettei tarvitse uutta vanhempaa uskoa eikä totella ym…
Sanoisin, en yleistä, ihan vaan omasta kokemuksesta, että kyseisellä vanhemmalla on itsellään aika paha olla oman itsensä kanssa.
Samanlaisia kokemuksia vuosien ajalta, tapasin miehen liian nopeasti eron jälkeen, exä olisikin halunnut palata yhteen. kiusaaminen loppui vasta kun ex-vaimo löysi uuden puolison. ex-vaimolla on niin paha olla että tunteet voittaa järjen, on mustasukkainen vanhasta puolisostaan, siitä että hånen lapset viettää aikaa sinun kanssa, onko hänet torjutttu, jätetty, olisiko hän kuitenkin halunnut palata puolisosis kanssa yhteen? torjutuksi ja jätetyksi tuleminen saa aikaan pahan olon joka saa ihmisen käyttäytymään järjettömästi.
Nyt exällä on uusi puoliso ja oma uusperhe, olen saanut olla rauhassa, mutta ehti pilata monta vuotta. Olin naiivi enk suosittele uusperhekuviota kenellekään.
Kateus…tuo aikamme vitsaus. Saattaahan se olla että äitipuoli onkin ihan huippu tyyppi ja siksi sitä on mollattava .
Olet vain upea itsesi ja anna koiran haukkua
Uusperheen kasvattina (nyt jo yli 40v) allekirjoitan tämän kirjoituksen. Itse sain kaksi ylimääräistä minusta kiinnostunutta aikuista elämääni kuuntelemaan, tukemaan, neuvomaan ja antamaan monenlaisia näkökulmia. Lisäksi sain kaksi ylimääräistä isovanhempaa ja kokemuksia minulle täysin vieraasta elämäntavasta. Suuri rikkaus siis lapselle ja nuorelle!
Ja lapset ja nuoret ovat fiksuja! Kyllä ne oman vanhemman sanomiset, tekemiset ja suhtautumiset jäävät mieleen. Niitä joskus isompana pohtiessa voi suhtautuminen esim. omaan lähivanhempaan muuttua todella paljon. Eikä aina parempaan suuntaan.
Tätä mie toivoin kovasti omille lapsilleni. Ihan ei oo näin menny, mut ihana kuulla, että se oikeasti on todellista ja mahdollista.