”Mieheni exä ja heidän yhteisen lapsensa äiti on alkanut käyttäytymään todella erikoisesti saatuaan kuulla minun ja mieheni odottamasta yhteisestä lapsesta.
Ovat eronneet jo useita vuosia sitten ja lapsi on vuoroviikoin meillä. Kaikki sujui aluksi hyvin ja mielestäni exä oli tasapainoisen oloinen ja mukava nainen. Lapsikin on oikein kiva ja kaikki sujui alkuun oikein hyvin.

Toisin kävi kun mieheni kertoi exälle meidän odottavan yhteistä lasta. Sen jälkeen kaikki toiminta hänen kanssaan on ollut vähintäänkin haastavaa ja minulla ja miehelläni alkavat voimat olla loppu.

Viimeisin tempaus oli kun nainen oli lähettämässä lasta meille viikoksi, kuten sovittu. Jätti kuitenkin tietoisesti kertomatta että lapsi oli ollut kuumeessa ja näin korona-viruksen jyllätessä tämä ei ole mielestäni ok. Mieheni sai kuulla kuumeesta suoraan tyttäreltään ja laittoi siitä palautetta exälleen. Exä ei ottanut tätä kuuleviin korviinsa, ei kuulemma ollut toiminut väärin. Hän siis vaaransi tahallaan meidän ja syntymättömän lapsemme terveyden. En tiedä enää miten pitäisi toimia.

Tässä haastavassa tilanteessa pitäisi pitää yhtä, mutta hän lisää valehtelullaan huoltamme entisestään ja voimat alkavat loppumaan. Hänelle on ennenkin yritetty antaa rakentavaa palautetta käytöksestään, mutta ei halua edes yrittää ymmärtää näkökulmaamme. Mitä meidän pitäisi tehdä? Jääkö minulta äidinvaiston ja raskaushormonien takia hänen näkökulmansa tilanteessa huomaamatta? En vaan pysty ymmärtämään miksi hän valehtelee meille (ainakin omasta mielestäni) vakavassa asiassa. Haluan vain suojella syntymätöntä lastani niin hyvin kuin mahdollista näinä haastavina aikoina. Tilanne on kaikille varmasti vaikea, mutta lapsi on kuitenkin viaton ja häntä ei aikuisten ihmisten tule missään olosuhteissa asettaa vaaraan.”

Kyllästynyt valehteluun

Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia. 

Muista ilo!

Huono Äiti -suklaat

Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.

— Huono Äiti

Artikkelissa on 30 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

30 vastausta artikkeliin “Saako kipeän lapsen tuoda nyt isäviikolle?”

  • Mr. Ellis sanoo:

    Onpas monta ihmeellistä kommenttia täällä ja hyvin erikoisia asenteita nyt konteksti huomioon ottaen. Suositus on, ettei uusperheissäkään sairastunut lapsi siirry, mikä ymmärrettävästi vaatii joustoa molemmilta vanhemmilta. Sitä tarina ei kerro, että koska lapsi oli ollut kuumeessa. Edellisviikolla? Edellispäivänä? Joka tapauksessa asia on aiheuttanut huolta sekä lapsen isässä että hänen naisystävässään. Kyllä (jo yhteiskunnallisesti) vastuunsa tuntevan äidin olisi asiasta pitänyt informoida lapsen isää ja hänen naisystäväänsä, jotta tilannetta olisi voitu yhdessä pohtia kaikkien vanhempien kesken.

    Onko ylireagointia naisystävältä? Niin, en tiedä. Tarina on kerrottu kuukausi sitten ja samoihin aikoihin on mennyt päiväkodit, koulut, yliopistot, aikuisopistot, harrastuspaikat ym. kiinni. Lievissäkään oireissa ei ole saanut ilmestyä työpaikalle. Etätöitä on lisätty merkittävästi. Kokoontumisia on rajoitettu. Maasta ei suositella poistuttavan. Uudenmaan rajat menevät kiinni. En usko, että pelkkien täiden tai kihomatojen takia Suomen valtio on valmis ajamaan systeemit alas, julistamaan poikkeustilan ja vaarantamaan koko talouden. Jospa siis otettaisiin taas konteksti huomioon tässä tilanteessa. Koronaviruksen todellisia vaikutuksia sikiölle ei tiedetä, eikä tiedetä vielä pitkään aikaan. Vuoden sisällä saadaan jo parempaa osviittaa siitä, että mitä koronavirus tekee raskauden eri vaiheissa sikiölle ja lisääntyykö todennäköisyys esimerkiksi fyysiseen vammautumiseen vauvalla. Muista häiriöistä ei ole syntymässä vielä tietoakaan, sillä neurokehitykselliset häiriöt tai kehitysviivästymät ilmenevät vasta myöhemmin.

    ”Jos harmittaa, että puoliso osallistuu omien lapsiensa hoitoon niin kannattaa ottaa lapseton mies.” Tässä alkuperäisessä kommentissa on kokonaisuudessaan niin paljon katkeruutta ja niin paljon pielessä, etten edes tiedä mistä aloittaisin. Syntymätönkin lapsi on miehen lapsi, hyväksyi miehen exä sitä tai ei. Ja kyseinen lapsi tulee olemaan miehen edellisen liiton lapsen pikkusisarus. Hyväksyi miehen exä sitäkään tai ei. En usko, että lapsikaan tieten tahtoen haluaisi vaarantaa tulevan pikkusisaruksensa terveyden, vaikka exä ei uudesta lapsesta piittaisikaan. Ja mitä tulee miehen vastuuseen isänä, miehellä on vastuu myös syntymättömän lapsensa hyvinvoinnista, aivan kuten odottavalla äidillä. Toki odottavan äidin teot vaikuttavat sikiöön suoremmin kuin odottavan isän. Tuntuu, että tässä tilanteessa ennemminkin exä on se, jota harmittaa, kun isä osallistuu lapsensa hoitoon. Kantaahan isä kuitenkin vastuuta väärästä lapsesta, koska hän ei ole exän. ”Kannattaa ottaa lapseton mies.” Tätä kommenttia en ole koskaan ymmärtänyt. Ovatko lapset niin fataali virhe ihmisen elämässä, että tällaista ihmistä kannattaa vältellä tietoisesti? Onko lapsia saanut ihminen viallinen? Sanoisin, että tässä tilanteessa aloittajaa ei auttaisi niinkään lapseton mies vaan mies, jolla on vastuuntuntoinen ja kypsä exä, joka kykenee hyväksymään sen, että elämä jatkuu ja että aiemmin olemassa ollut ydinperhe omine sääntöineen ei ole enää olemassa.

    Täällä myös toistuu usein kommentit, että lapsilla on oikeus isäänsä. Niin onkin. En ymmärrä, että mihin ihmeeseen tuo lapsen oikeus muka häviää, jos isäviikkoa siirtää? Ei vanhemmuus ole fyysisyyteen perustuva, kuuriluontoinen asia, joka alkaa lapsen tulosta ja loppuu lapsen lähtöön. Vanhemmuutta ja tässä tapauksessa isyyttä voi toteuttaa muutoinkin kuin viettämällä aikaa saman katon alla. Itselleni haiskahtaa aika pahasti, että tässä ketjussa, kun vedotaan lapsen oikeuteen isäänsä, niin todellisuudessa vedotaan äidin oikeuteen viettää aikaansa ilman lasta. Muistetaan edelleenkin konteksti.

    Mietin vielä sitä, että mikähän haloo siitä olisi noussut, jos osat olisivat olleet toisinpäin. Jos se olisikin miehen exä, joka odottaisi toista lastaan ja hänen luokseen oltaisiin tuomassa isäviikolla kuumeilutta lasta samaisessa kontekstissa. Veikkaan, että tässäkin tapauksessa piikki olisi osunut ’lapsensa hylkäävään isään’ ja ’kylmään äitipuoleen’, joka haluaa päästä lapsesta eroon keinolla millä hyvällä, vaikka se mahdollisesti vaarantaisi exän ja hänen odottamansa vauvan terveyden. Kehtaavatkin.

  • Vanhempien vastuu sanoo:

    Lapsen vanhemmille kuuluu vastuu lapsen hoidosta, myös silloin kun lapsi on kipeä ja myös isälle. Jos harmittaa että puoliso osallistuu omien lapsiensa hoitoon niin kannattaa ottaa lapseton mies. Lapsi ei ole mikään kyläilijä, vaan oikeutettu vanhempansa hoitoon oli kipeä tai ei. Uskomatonta käytöstä ”äitipuolelta”.

  • Voi korona minkä teit sanoo:

    Meillä tilanne on se että olen raskaana ja laskettu aika toukokuussa. Miehen lapsi on nyt kovassa kuumeessa toisessa kodissa ja tulisi meille maanantaina. Asiasta tuli iso riitä kun en haluaisi, että tarttuu minuun tai mieheeni, kun muutenkin epävarmaa saako isä synnytykseen osallistua. Esikoista odotan. Mieheni on sitä mieltä, että oli kuinka kipeä tahansa nyt tai tulevaisuudessa niin aina tehdään vaihto, ettei viikko näkemättä veny pidemmäksi. Ymmärrän tämän kun tämä vauva sitten kasvaa, mutta nyt en ymmärrä ollenkaan. Riskinä kuitenkin on ettei hän itse pääsisi synnytykseen tai tauti tarttuu minuun oli kyseessä korona tai tavallinen nuhakuume. Mielestäni kuuluisi tervehtyä ensin tässä tilanteessa, kun raskaanakin olen ja sitten vasta vaihto. Miehen lapsi on minullekin kuin oma, että ei ole helppoa minullekaan. Mikä järki tähän?