Mitä tehdään, jos toisella on lomaa, ja toisella ei? Pitääkö jäädä kotiin siksi, että kumppanilla ei ole mahdollisuutta matkustaa?

Päätetäänkö parisuhteessa kummankin matkat ja vastaavat aina yhdessä, vai saako reissupäätöksiä tehdä itsenäisesti kysymättä toiselta?

Miten pitäisi toimia, jos toisella on ystäviä reissuseuraksi, mutta toisella ei? Saako kaveriporukan kesken lähteä matkalle, jos toisella ei ole samaa mahdollisuutta?

Näitä kysymyksiä pohtii tämä nainen, joka haluaisi käyttää lomapäiviään ystävien kanssa reissaamiseen, mutta se harmittaa puolisoa:

”Minulla on ystäviä ja lomaa, miehellä ei. Kehtasin mainita aviomiehelleni, että olen harkinnut matkalle lähtemistä syksyllä ystävieni kanssa.

Ai miksikö? No siksi, että ystäväni ovat suunnitteleet porukalla ryhmämatkaa, joka sopisi minulle kohteen ja ajankohdan puolesta. Ja siksi, että minä olen kunnalla töissä ja minulla on 38 lomapäivää vuodessa toisin kuin miehellä. Tämän vuoksi minulla on aika paljon pitämättömiä lomapäiviä.


Kuva Yoann Boyer, ylin kuva Artem Bali.

Mutta suurin ongelma tässä ilmeisesti on se, että minulla ystäviä, jotka eivät ole mieheni ystäviä tai että minulla on ystäviä, jotka haluavat viettää kanssani aikaa.

Tässä tuli varmaankin pilattua koko alkamaisillaan olevan kesäloma. Näiden samojen ihmisten kanssa ole matkustanut aiemminkin, viettänyt lukuisia mökkiviikonloppuja ja joka ikisen pyhäin päivän viimeisen 10 vuoden aikana.

Minun mielestäni avioparilla ei tarvitse olla yhteiset ystävät vai tarvitseeko?”

Nimim. Fairytale

Tämä kirjoitus on lähetetty Avaudu tästä -lomakkeen kautta. Lähetä sinäkin tarinasi tai keskustelunavaus täältä. Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

Miten teillä on nämä asiat ratkaistu? Oletko sinä se osapuoli, joka joutuu jäämään kotiin – harmittaako, ja miten selviät vaikkapa kateuden tunteiden kanssa? Tai oletko se reissaaja? Antaako toinen sinun mennä, vai seuraako siitä syyllistämistä ja mökötystä? Kerro kommenteissa!

Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 26 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia

26 vastausta artikkeliin “Saako ilman kumppania reissata ja lomailla?”

  • S sanoo:

    Ei meillä ole juurikaan ollut yhteisiä ystäviä, ainakaan kenen kanssa reissuja oltais tehty.
    Tällä hetkellä parisuhde on huonossa jamassa ja tuntuu etten saisi viettää aikaa ystävien kanssa, etenkään lähteä juhlimaan vaikka oltais vaan jonkun luona, en baarissa juokse. Ja fiilis on kyllä ollut oikeastaan koko parisuhteen ajan että minun juhlimaan lähteminen ei ole ollut hänestä ihan ok ikinä…johtunee exän pettämisestä. Harvoin on vilpittömästi toivotettu hauskaa iltaa…
    Tänä kesänä on ihan pelottanut mainita jos olisi ystävien kanssa suunnitelmia, vastaanotto on aika nihkeää…

  • Nimetön sanoo:

    Kyllä lähtökohdan pitää aina olla, että parisuhde ei ole vankila ja omaa aikaa ja tekemistä ystävien kanssa tulee halutessa olla. Aina toisinaan kuitenkin käy niin, että vapautta mennään käyttämään väärin. Näin myös meillä. Kävi ilmi, että entisellä vaimollani oli tyttöjen reissut suunniteltu salaisia tapaamisia silmällä pitäen. Oma koira puri, eli eräs seurueen jäsen tuli asiasta tietoiseksi vahingossa, minä hetkeä myöhemmin. Eri teillehän siitä ajauduttiin. Nykyinen vaimoni on vapaa tulemaan ja menemään, enkä perään soittele. Uusi luottamus uuden ihmisen kanssa aina.

  • Wanha Rouva sanoo:

    Kyllä saa reissusta ilman puolisoa ja saa myös pitää ystäviä, jotka eivät ole yhteisiä. Lienette tuore parisku, jossa tällaisia vielä mietitään? Joka tapauksessa, omaa tilaa ja vapautta on hyvä pitää edelleen. Jos on luottamuspula, niin siitä voi keskustella erikseen ja sopia parisuhteen säännöistä. Mutta ystäviin ja menoihin ne eivät saisi vaikuttaa.

  • Tiia sanoo:

    Omia ystäviä saa ja pitää olla. Yksin reissaaminen taasen on sitten aika henkilöstä riippuvainen juttu. Meillä ei olla reissattu yksin Tallinnaa tai Tukholmaa pidemmälle. Itse en ainakaan tykkäsi, jos mies lähtisi kavereiden kanssa viikon reissuun ja minä jäisin lapsen kanssa kotiin lehdellä soittelemaan. Minä harmistuin jo siitä, kun mies ei halunnut ikinä lähteä perheen kanssa Tallinnaan, kun häntä ei Tallinna kuulemma kiinnosta. Kävin päiväristeilyllä sitten lasten kanssa. Mutta kappas annapa olla, kun kaveriporukka pyysi miestä reissulle keväiseen Tallinnaan, niin kummasti alkoi Tallinna kiinnostaa. Ovat käyneet siellä viimeiset pari – kolme vuotta. Tänä vuonna koronan takia jäi väliin.

  • Naimisissa jo 39v sanoo:

    Älä anna periksi! Meillä aikoinaan, kun lapset oli pieniä, mies meni, miten halusi. Jos lomat eivät olleet yhtä aikaa minä hoidin lapset lomani ajan, mutta miehen lomalla olivat päiväkodissa. Ja mies meni kesäisin melkeinpä joka viikonloppu. Oli kalastusreissua ja veneretkeä. Lapset ovat jo aikoja muuttaneet omilleen. Ja jos minä haluan lähteä ystävien kanssa tai yksin niin lähden. Viimeksi alkuvuodesta kävin reissun ihan yksikseni auringossa. Älkää naiset antako periksi omasta ajastanne. Jokainen tarvii jonkinlaista irtiottoa aina välillä siitä arjesta ja myös toisesta.

  • Riihanna sanoo:

    Hyvällä itsetunnolla varustettu ihminen kestää erilläänkin oloa ja se on jopa suotavaa. Usein mies vääntää tästä enemmän, näin on käynyt minulle liitoissani aina. Viimeisinkin herra oli varsin sitä mieltä, että omiakin reissuja saa olla. Nimenomaan siitä liiton alussa kysyin moneen otteeseen. Haluaisin käydä 2- 4 krt vuodessa naisten kanssa konserteissa jne. Olla jopa perikunnan mökillä vklop ilman miestä. Kas kun 3 vuoden jälkeen herran ääni muuttui kellossa, minä ostin oman asunnon, sanoin, että liitto jatkuu, mutta ehdot muuttuu. Että näin, ja minä tarvitsen omaa aikaa, enkä siitä enää 50v. aikuisena ihmisenä tingi.

  • Sekä että sanoo:

    Yleensä olen itse lomalla koko kesän, ja olen suunnitellut omat menoni niille ajankohdille kun mies on vielä/jo töissä. Sitten kun mieskin lomailee niin tehdään yhteisiä juttuja/reissuja. Joskus hänen lomansa taas on niin myöhään että itse olen ehtinyt jo takaisin töihin niin silloin hän kulkee omia reissujaan ja yhteiset jää tekemättä. Tilanteen mukaan mennään, mutta niin että ollaan sekä yhdessä että erikseen, niin ettei kummankaan tarvitse katkeroitua siitä ettei saa kulkea tai ettei tehdä mitään yhdessä. Aiempina kesinä ollaan reissattu paljonkin eri kokoonpanoilla, nyt koronan sotkiessa niin lomat kuin suunnitelmatkin, tyydyn viettämään yhteistä aikaa kotona miehen kanssa enemmän. Jaksan iltaisin hänen tullessa töistä olla iloisempi vaimoke kuin arkena, kun olen saanut päivän rauhassa touhuilla omiani, jolloin voi hoitaa parisuhdettakin ihan vain kotona ollen ilman sen ihmeempiä, mikä on myös tärkeää. Ensi kesänä sitten ehkä taas reissataan enemmän, niin yhdessä kuin erikseenkin.

  • Miksi menitte naimisiin? sanoo:

    No, jos lapsia on ja asutte yhdessä, niin tottahan asioista pitäisi yhdessä sopia… avioliitto itsessään kahden aikuisen taloudessa ei vaikuta juuri mihinkään. Mutta kyllä varmaan henk.koht. keskustelisin ja sovittelisin asiaa. Miksi mennä naimisiin ja lyödä hynttyyt yhteen, jos halutaan viettää vapaa-aika ja lomat erillään?

    • Muistaakseni en maistraatissa luvannut luopua ihmisoikeuksistani luopua sanoo:

      Ei kai avioliitto tarkoita sitä, että ollaan siamilaisia kaksosia? Jos molemmat niin ajattelee, mikäpäs siinä. Itse ajattelen, että parhaita ystäviä tapaan kerran, pari vuodessa ja silloin ei kelloa katsella, tai puolisolla ole välttämätöntä asiaa koko ajan. Joo, perhe on tietysti tärkein, mutta heidän kanssaan olen sitten kaikki ne muut päivät. Ja tästä ei kannata yrittää syyllistää toista. Nuorempana annoin liikaa periksi toisen epävarmuudelle, luovuin omista jutuistani mustasukkaisen rauhoittamiseksi. Se on loputon suo, siihen ei kannata lähteä. Liiton loppumetreillä en käynyt pariin vuoteen kirjastossa, koska mies oli mustasukkainen jo lukemisellekin. Vaihtoon meni ja hullummaksi käynyt vaan vanhemmiten, onneksi pääsin hengissä eroon.

  • Mappe sanoo:

    Olisihan se kiva reissata tyttöjen kesken ja pari kertaa ollaan reissussa oltukin, mutta sitten ku olis se miehen matka tiedossa, siis ihan lomamatka poikien kanssa ( matkustaa paljon töittenkin puolesta) ni ei se kivalta tunnu. Juu molemmilla vapaus mennä, mutta jotenkin ikävä fiilis niistä matkoista tulee.

  • Matkaan! sanoo:

    Nyt sit siskot! Pitäkää kiinni omasta tahdostanne. Mökötys/kiukuttelu on vallan käyttöä, älkää antako sille periksi. Avioliitossa on lupa tehdä asioita, josta nauttii, vaikka erikseen. Jos ei saa liitossa toteuttaa itseään, kutistuu itse ja alkaa voida huonosti.

  • Ansu sanoo:

    Hyvänen aika! Tottakai saa – suorastaan pitää – olla omia ystäviä ja omia matkoja, kummallakin kun tilaisuus on. Erillään olo virkistää parisuhdetta, kun ehtii välillä ikävöidä toista, ja on sitäkin kivempi nähdä taas sen jälkeen ja olla yhdessä! Elämässä tulee erilaisia vaiheita. Välillä toisella voi olla enemmän vapaa-aikaa, välillä toisella. Jos mieltää parisuhteen koko elämän mittaiseksi yhteisprojektiksi, on helpompi hyväksyä tilapäiset epätasaisuudet.

  • Sani sanoo:

    Minä kyllä olen matkustanut ilman kumppania ,koska hän ei viihdy kuumassa ilmastossa,aurinkorannalla.Matkustin tyttären kanssa ,huomadin ettei ajatus miellyttänyt,mutta juttelimme asiasta ennen päätöstä.Juu menkää vaan.Matkalla soitteli välillä ja kiukutteli,haastoi puhelimessa riitaakin.Onko siellä komeita miehiä?Lähdin rantalomalle tyttäreni kanssa ,rentoutumaan en miehiä katsomaan.Kannatan ehdottomasti olla välillä eri matkoilla ,jos ei samanlainen matka kiinnosta.On yhteisoä matkojakin tehty,kaupunkimatkoja ,joissa juostaan paikadta toiseen,minä en taas välitä niistä.Samoin mökkilomat ,kehoitan miestäni lähtemään ihan yksin/kaverien kanssa.Saavat keskenään olla äijiä! Joskus mukanakin,mutta riippuu ketä kavereista,osalla kun mielessä pämppääminen,mistä en välitä ja osa taas haluaa veneillä ja käydä jossain lähistöllä siintä minäkin nautin.Kyllä se on kiva taas nähdä toisiaan pienen reissun jälkeen.Täytyy olla luottamusasiat kunnossa.Nuorempana stressasi josko jotain toinen tekee.Nykyään on puhuttu ,että kumpikin tietää ja ottaa vastuun itsestään ja parisuhteesta,silloin kannattaa miettiä mikä on oikein ja väärin.Molemmat olemme toisella kierroksella,exät molemmilla olivat pettäjiä.

  • Lomalainen sanoo:

    Tarvitsisin sen hengähdystauon irti työpiireistä ja kotivelvollisuuksista. Muutaman päivän kesässä olen viettänyt talkoohommissa toisella paikkakunnalla jo monta vuotta. Pahimmillaan se on tarkoittanut kahta viikkoa miehen mykkäkoulua. Hän mieluummim pitää kiukkuisen, loppuunpalaneen vaimon kotona kuin että saisi lomallaan tuulettuneen hyväntuulisen vaimon loppulomaksi perheen kanssa touhuilemaan. Aina olen mennyt, potenut huonoa omatuntoa koko reissun, mutta tullut virkistyneenä kotiin. Koska mä nyt vaan tarvitsen sen oman minilomani.

  • Epävarma sanoo:

    Jos luottamus on kohdillaan, niin mielestäni voi olla omiakin reissuja.
    Entä kun on seitsemän vuotta eletty etäsuhteessa, vietetäänkö loma-ajat yhdessä? Nähään noin kerran kuussa enää nykyään.

  • Jossu sanoo:

    Pitäähän avioelämääkin välillä tuulettaa. Tuleehan siinä mitta kellä tahansa täyteen, jos aina on aviomiehen kanssa päinyhteen. Sielu saa levätä, kun hän saa purkaa omat juttunsa äijä porukassa ja minä ämmä porukassa. Ja siellä jutellaan ne solmut auki. Mitä ei omalle kullalle kerrota.

  • Pitäis olla vaan kotona sanoo:

    Mies meni sohvalle yöksi, kun kerroin suunnittelevani ystävien kanssa ulkomaan matkaa n e l j ä n vuoden päähän pyöreiden vuosien kunniaksi. Siis ehkä mennään, varmaksi ei voi vielä sanoa, mutta vähän jo haaveiltiin. Oli täydet perusteet mennä sohvalle 😀

    Samainen mies edelleen valitti, kun sain töistä ylityökorvauksena yllättäen pidennetyn viikonlopun, ettei hän pysty olla töistä pois ja saan matkustaa ihan yksin. Sitten miehen kaveri kysyi häntä kalastusreissulle samalle viikonlopulle ja kas, vapaata järjestyi :/ Minä jäin kotiin hoitamaan lapsia.

    Muutenkin käy paljon kalassa, mikä olis ihan ok, jos ei mun reissuista olisi joka kerta naama mutrulla. Matkustan silti 🙂

    • Mitä ihmettä sanoo:

      Mitä mä just luin?!?
      Sinulla oli vapaa viikonloppu, mutta se meni kotona lapsenvahtina kun miehesi järkkäsi itselleen oman reissun just samalle viikonlopulle??? Tuohan on silkkaa kiusaamista!

      • Nimetön sanoo:

        Juuri saman luin. Nyt lähdet kaveriesi kanssa, vielä kun joku pyytää. Mies selkeästi ei halua jäädä lasten kanssa tai jopa haluaa rajoittaa sinua!!!

  • Mansikka sanoo:

    No tottakai saa, ihan höpöä moista edes miettiä. Kyllä nyt vaan on oltava iso poika ja kestettävä se, että toisella on omia ystäviä ja lomaa. Ja että lomailee ystävien kanssa, ilman omaa puolisoa. On tärkeää olla omaa aikaa ja omia kavereita, siinä missä yhteisiä kavereita ja parisuhde aikaa. Pieni erossa olo tekee aina hyvää parisuhteelle muutenki, toisen naama ei rupea niin helposti ärsyttämään ja suudelmat maistuu edelleen mansikoilta.😉

  • Mirkku sanoo:

    Minä ainakin lomailen yksin tai ystävien kanssa. Välillä näkyy murjottamista mutta en anna sen häiritä. Jos aikuinen ihminen ei saa pidettyä ystävyyssuhteita niin ei ole minun syyni. Itse yritän vaalia niitä vähäisiä tässä elämässä. Yhdessäkin reissataan ja usein hänen ehdoillaan… Haluaa vaan ajella ympäriinsä. Minä otan pari päivää lomaa lomalla itselleni ja teen omia juttuja. Ei olla siamilaiset kaksoset.😀

  • Ilman muuta sanoo:

    No oho. Ei kai tuota tarvitse miettiä vuonna 2019 Pohjoismaissa. Jos ei miehellä ole ystäviä, se selittää mustasukkaisuuden tietysti. Mutta ei, se ei ole riittävä syy kieltää toista menemästä. Jos ei edes yhteisiä lapsia ole, miksi ihmeessä asia olisi ongelma? Suomessa on liikaakin tapana olla naamat vastakkain pariskuntina, kunnes alkaa kyllästyttää ja tulee ero. Jos lapsia on, tulee tietenkin sopia asioista yhdessä, jottei toiselle tule ilmaisen lapsenvahdin tai yksinhuoltajan olo.

    • Äityliini sanoo:

      Tätä mietin 2012 Suomessa 🙁
      Mies reissannut Lapissa ja ties missä ”korruptiomatkoilla”, koulutuksissa, seminaareissa kun lapset olivat pieniä… Omat lomat menivät mökillä perheen kanssa. Äidinhän kuuluu hoitaa lapset!
      No, lapset kasvoivat ja olis ollut yksi ammattiin liittyvä mielenkiintoinen kurssi. 2 x viikonloppu syksyn aikana jossain kurssikeskuksessa ja excursio laivalla Tukholmaan…
      Siitäpä saatiin perheriita aikaiseksi… Luovuin osallistumishaaveista…
      Tosin siitä alkoi myös pitkän avioliiton loppusuora.

      • Nimetön sanoo:

        En ymmärrä miksi joku peruu omia suunnitelmiaan tuollaisten ääliöiden takia. Ei toista saa rajoittaa noin!!!

  • Eevia sanoo:

    Sen kun menet, ei se mieheltäsi ole pois josko lomailet itsenäisestikkin. Kyllä meillä ainakin lomaillaan yhdessä ja yksin tilaisuuksien mukaan. Välillä aika kiva kaivatakkin toista.

    • Ei tule ikävä sanoo:

      Näinpä. Riskinä tietysti on, että huomaakin yksin ollessa, ettei edes kaipaa toista yhtään! Sitten voi joutua naamatusten sen asian kanssa, että avioliitto on ohi.