Saako ilman kumppania reissata ja lomailla?
Mitä tehdään, jos toisella on lomaa, ja toisella ei? Pitääkö jäädä kotiin siksi, että kumppanilla ei ole mahdollisuutta matkustaa?
Päätetäänkö parisuhteessa kummankin matkat ja vastaavat aina yhdessä, vai saako reissupäätöksiä tehdä itsenäisesti kysymättä toiselta?
Miten pitäisi toimia, jos toisella on ystäviä reissuseuraksi, mutta toisella ei? Saako kaveriporukan kesken lähteä matkalle, jos toisella ei ole samaa mahdollisuutta?
Näitä kysymyksiä pohtii tämä nainen, joka haluaisi käyttää lomapäiviään ystävien kanssa reissaamiseen, mutta se harmittaa puolisoa:
”Minulla on ystäviä ja lomaa, miehellä ei. Kehtasin mainita aviomiehelleni, että olen harkinnut matkalle lähtemistä syksyllä ystävieni kanssa.
Ai miksikö? No siksi, että ystäväni ovat suunnitteleet porukalla ryhmämatkaa, joka sopisi minulle kohteen ja ajankohdan puolesta. Ja siksi, että minä olen kunnalla töissä ja minulla on 38 lomapäivää vuodessa toisin kuin miehellä. Tämän vuoksi minulla on aika paljon pitämättömiä lomapäiviä.
Kuva Yoann Boyer, ylin kuva Artem Bali.
Mutta suurin ongelma tässä ilmeisesti on se, että minulla ystäviä, jotka eivät ole mieheni ystäviä tai että minulla on ystäviä, jotka haluavat viettää kanssani aikaa.
Tässä tuli varmaankin pilattua koko alkamaisillaan olevan kesäloma. Näiden samojen ihmisten kanssa ole matkustanut aiemminkin, viettänyt lukuisia mökkiviikonloppuja ja joka ikisen pyhäin päivän viimeisen 10 vuoden aikana.
Minun mielestäni avioparilla ei tarvitse olla yhteiset ystävät vai tarvitseeko?”
Nimim. Fairytale
Tämä kirjoitus on lähetetty Avaudu tästä -lomakkeen kautta. Lähetä sinäkin tarinasi tai keskustelunavaus täältä. Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.
Miten teillä on nämä asiat ratkaistu? Oletko sinä se osapuoli, joka joutuu jäämään kotiin – harmittaako, ja miten selviät vaikkapa kateuden tunteiden kanssa? Tai oletko se reissaaja? Antaako toinen sinun mennä, vai seuraako siitä syyllistämistä ja mökötystä? Kerro kommenteissa!
Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.
Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.
— Huono Äiti -toimitus
Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!
Artikkelissa on 34 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
Kyllä saa, itse reissaan ihan yksinäni. Olen usein kuullut ulkopuolisilta olevani itsekäs kun jätän miehen ja lapsen kotiin ja reissaan pari päivää yksin. Se on vapauttavaa ja tarvitsen sitä. Toki mies myös reissaa ilman minua.
Itse olen omassa suhteessa sitä mieltä, että jos toinen ei halua tai voi lähteä, niin kyllä sitä täytyy saada myös omia lomatoiveita toteuttaa. Oma mieheni viihtyy kotona hyvin, puuhailee kaikkea ja nikkaroi, itse tykkään välillä käydä esim kylpylöissä ja kerta vuoteen nyt ainakin ulkomailla. Koakaan en ole miestä ”jättänyt” taakseni, eli myös hän on aina ollut reissuille tervetullut, joskus tulee, joskus ei. Mutta missään nimessä ei ketään voi sanoa, että minä en lähde, etkä lähde sinäkään. Omasta mielestä toki olisi kyllä myös outoa jos toinen sanoisi että lähden reissuun ja vaikka voisit, et ole mukaan tervetullut.
Mielestäni osa lomista yhdessä ja osa yksin/omassa porukassa, jos siltä tuntuu. Ei aikuisen ihmisen menemisiä voi – eikä etenkään saa – rajoittaa itsekkäistä syistä. Ja jos vaikka vähän ketuttaakin se yksin jääminen, sen voi yrittää pitää omana tietonaan. Ainakin, jos arvostaa kumppaniaan ja toivoo tälle hyvää.
Itselläni aina parhaat lomat kavereiden kanssa tai ihan yksin reissaten. Tosin olen ollut reppureissaaja aina, kiertänyt eri mantereet omillani, joten kaipuuni omiin lomiin ei tullut miehelle yllätyksenä.
Mies ei halua lähteä minun kanssa mihinkään eikä ole edes ystäviä tai kavereita joiden kanssa voisi matkustella. Niin se on sitten yksin mentävä jos meinaa johonkin mennä. Miehelle se on kyllä ihan sama menekö tai olenko menemättä.
Olin kirjoittamassa, että vähän kade näille joilla on kumppani JA ystäviä, joiden kanssa reissata. Yksin ei ole niin kivaa, mutta minkäs teet. Yksin on metävä tai jäätävä kotiin ellei löydä matkakumppania mutta mistä?
Yksin mitä parhainta reissuseuraa. Lomalla ei tarvitse olla yksin, jos ei halua. Uusille ihmisille vaan juttelemaan. Vuosia reissasin yksin ja uusia ystäviä saanut matkoilta ☺️
Jos kuuluu esim facebookkiin, helppo heittää löytyiskö reissuseuraa.