”En koskaan pitänyt itseäni tarpeeksi hoikkana tai kauniina. Ajattelin aina että kaikki on paremmin sitten kun tästä pudotan 5 kg, ja laitan pidennykset, ja opettelen meikkaamaan. En ikinä saavuttanut sitä itsensä rakastamisen tilaa vaikka kuinka paino putosi ja meikki lisääntyi.

Sitten sinä tulit <3 Kasvoit vatsassani ja niin kasvoin minäkin. 22 kg tarkalleen. Syntyessäsi olit täydellinen, mitä olet edelleen. Tulit kotiin sairaalasta ja niin tuli ne 22 kiloakin. Ne kilot eivät jääneetkään sinne sairaalaan. Sinne jäi vain istukka, vanha elämä, huono itsetunto. Ja valitettavasti puhelimen laturi, sekä puoliksi syöty turkinpippuripussi. Edellä mainituista kaipaan vain turkinpippureita.

Vauvavuosi oli niin hurmaavaa ja pelottavaa aikaa että en edes muistanut niitä 22 kiloa. Olin jo tottunut niihin, ne on osa minua. Taisin jopa… pitää niistä! Nyt olet jo 1,5v. Olet minulle täydellinen. Tuhiset nytkin vierelläni, täydessä unessa. Ne rakkaat 22 kiloakin ovat edelleen vierelläni. Enkä niistä tohtisi luopua. Toit ne mukanasi ja nyt rakastat läpsäytellä ja puristella äidin masua.

Miten voisin inhota ja puhua rumasti niistä 22 kauniista kilosta jotka tulivat elämäni rakkauden mukana ja ovat nyt hänen pehmeä ja lämmin tyynynsä. Rakastan teitä kilot. Jos sulatte itsellänne pois niin annan teidät mennä ja muistelen teitä rakkaudella. Mutta en teitä vihaa enkä teitä häädä väkisin pois <3”

Nimim. Kiitos kiloista kultaseni!

Artikkelikuva Nick van den Berg

Tämä kirjoitus on lähetetty Avaudu tästä -lomakkeen kautta. Lähetä sinäkin tarinasi tai keskustelunavaus täältä. Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 2 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia

2 vastausta artikkeliin “Rakkauskiloja”

  • Kohta äiti sanoo:

    Tästä tuli ihanan hyvä ja lämmin mieli ❤️ lapsen ensi ”pesä” on aina ensi ”pesä”. Olkoot iso tai pieni, sillä on ollut tärkeä tehtävä ja sitä pitää ehdottomasti arvostaa ❤️

  • Sipsisopsu sanoo:

    Aloittaja on vihdoin sinut itsensä kanssa. Hänellä on hyvä olla. Eikö se ole arvokkaampaa lapselle ja hänelle itselleen juuri nyt?

    Voisi kuvitella että itseään rakastava ihminen osaa rakastaa myös ympärillä olevia ihmisiä sellaisena kuin ovat. Sellaista aikuista lapsi tarvitsee. Kilot lähtee kun ovat lähteäkseen.
    Ja jos ukolle ei kelpaa, voi vaikka aloittaa pudottamalla sen 90kg nurkista