Jaahas, lapset syksyisessä sairastelukierteessä, eipä tässä mitään, hoituuhan hommat etänäkin!

Ja hyvin hoituukin. Tällainen on sairasta lasta kotona hoitavan ”työ”päivä:

7:00 Hei mehän voidaan jäädä köllimään ja torkkumaan nyt! Kerätään vähän voimia päivään…

7:03 Lapsi 1 saa yskänkohtauksen. Lapsi 2 mankuu että ei voi nukkua kun toi yskii.

7:05 Lapset potkivat toisiaan.

7:10 Turhautunut äiti nousee ylös, se niistä torkuista sitten.

7:12 Lapsi 1 yskänkohtaus palaa ja yltyy oksentamiseksi. Se niistä lakanoista sitten.

7:30-8:00 Rauhallinen aamiaishetki, jonka aikana joku perheestä yskii tai niistää noin 15 sekunnin välein.

8:05 Kone auki ja hommiin!

8:07 ÄITIIII! -huudot valtaavat ilmatilan kun lapset tajuavat että he ovat KAMALAN SAIRAITA ja äidin täytyy hoitaa heitä KOKO AJAN.

8:08-9:00 Lasten lääkitsemistä, höyryhengittelyä, selän silittämistä, nenän niistelyä ja sen sellaista.

9:03 Hiipiminen pois nukahtaneiden lasten luota. Tekisi mieli ottaa nyt ne torkut, mutta on käytävä töihin.

9:05-10:05 Töitä paniikinomaisesti, älkää herätkö lapset!

10:06 Lakanapyykkikasa osuu silmään. Samalla kai sen tästä hoitaa pois kun miettii työjuttuja?

10:12 Lapset heräävät ja vaativat ruokaa.

10:15 Lasten ruokinta ja yleistä siivoilua. Yltyvä syyllisyydentunne siitä, että täällä sitä hoidetaan kotiaskareita työnantajan ajalla…

10:45 Lasten istuttaminen lastenohjelmien ääreen (kaitselmukselle kiitos YouTubesta!) ja paluu maaniseen työntekoon.

10:53 Lasten tappelun selvittäminen.

10:57 Havahtuminen kurnivaan nälkään ja lasten jämien kaapiminen lautaselta suuhun. Kevyt kenttäpaniikki kun tajuaa, että nyt tuli nieltyä kaikki lasten pöpöt.

11:00-13:00 Syyllisyydentuntoista työskentelyä joka katkeaa kolmen minuutin välein siihen, että a.) lapset tappelevat taas vaihteeksi, b.) lapset yskivät, c.) teknologia jumittaa, d.) lapsella on pissahätä, e.) lapsella on jano, f.) lapsen nenä pitää niistää, g.) kaikki edelliset.

13:08 Lapsi ilmestyy työpöydän viereen surkean näköisenä. Jep, kuumetta.

13:09 Hätääntynyttä googlaamista: Onko tämä normaalia? Hätääntynyttä kurkkimista taskulampulla lapsen suuhun: Onko siellä jotain peitteitä? Miltä ne peitteet näyttävät? Onko tuo ”peitettä” vai jotain mikä on jäänyt riisimuroista? Pitäisikö sairasta lasta ruokkia paremmin kuin riisimuroilla?

13:30 Tunne siitä, että itsellä alkaa kuume nousta.

13:33 Paniikkiselvittelyä siitä, mikä kaikki pitää ehdottomasti saada tehdyksi tällä viikolla.

13:45 Myöhäiseksi lounaaksi kourallinen buranaa, puoli kiloa mustaherukoita ja pannullinen kahvia. Tästä on nyt pakko selvitä!

14:00 Lapset reipastuvat mystisesti ja alkavat riehua. Komentaminen muuttuu raakkumiseksi, ei kai vaan ääni lähde!

14:05 Välipalaksi kourallinen vitamiinipillereitä ja kaikki lääkekaapista löytyneet flunssan hoitoon tarkoitetut lääkkeet.

14:15 Reipastuneet lapset tulevat viereen esittämään kysymyksiä kymmenen sekunnin välein. Äiti mitä sä teet? Äiti hei? ÄITIII??

14:20 Värityskuvien printtaamista.

14:30 Värityskuvien ihailua. Jo kolmas ÄITIIII KATO NYT -huuto tehoaa.

15:00 Koneen näytön tuijottamista tajuamatta siitä, mitä näytöllä lukee ja mitä pitäisi tehdä.

15:05 Lapset valittavat nälkäänsä. Voiko taas antaa muroja? Eikö niissä ole jotain vitamiineja?

15:08 Lapset syövät muroja. Kädet tärisevät mutta jos vielä vähän kahvia, saa edes jotain hoidetuksi sitten.

15:10-16:00 Epätoivoista työskentelyä.

16:05-20.30 Työasioiden vatvomista koti- ja perhehommien ohella.

21:00-22:00 Kaikki rästiin jääneet työt.

22:03 Lasten niistämistä ja kuumeen mittaamista ja vesilasien kantamista huoneeseen ja pissallakäyttämistä ja varmuuden vuoksi googlailua pitäisikö lapset kuitenkin viedä lääkäriin.

22:30 Tajuttomuus joka katkeaa lasten ja omiin yskänkohtauksiin sekä muihin herätyksiin noin kahdeksasta viiteentoista kertaan ennen aamua.

Että on se vaan mukavaa kun saa jäädä kotiin hoitamaan lapsia eikä tarvitse mennä töihin!

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 0 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia