Ensi viikolla on ystävänpäivä. Näin laimeasti Suomessa, ystävänpäivä. Ei täällä sovi romanttista rakkautta sillä lailla juhlistaa. Ei tehdä mitään numeroo.

Naisen pitää olla ystävänpäivänä tyytyväinen jos hän saa rakkaaltaan pusun poskelle. Lahjan tai ruusupuskan odottaminen on lapsellista, tyhmää ja prinsessaharhaista.

Prinsessaharhoja ja naisen lapsellisuutta on sekin, jos nainen toivoo puolisoltaan syntymäpäivälahjaa, äitienpäiväkahveista vastuun ottamista, muistamista vuosipäivänä tai jopa joululahjaa. Lahjat ja juhlat ovat lapsia varten, ei aikuisia, itsenäisiä naisia!

Toki nainen on lapsellinen mankuja silloinkin, jos hän odottaa että mies tuo kukkia silloin tällöin. Tai järjestää pieniä yllätyksiä. Tai vie treffeille.

Hyvin harva nainen uskaltaa Suomessa edes ääneen sanoa, että minä VAADIN sitä että saan merkkipäivänä lahjoja ja silloin tällöin romanttisia yllätyksiä. Jos julkkisnainen sanoisi näin, seuraisi kakkamyrsky somessa. Jos kaveripiirissä joku sanoisi näin, kohoaisi muutamakin kulmakarva. Siitä huolimatta, että seurueesta useampi saattaisi salaa toivoa samaa itsekin…

Jos nainen harmittelee sitä, että jäi ilman lahjaa, kukkia tai muistamista, alkaa kuorossa huutelu siitä, että milloin itse viimeksi annoit miehellesi lahjan tai järjestit yllätyksen. Vaikka taitaa se isossa osassa suhteita mennä juuri niin päin, että nainen muistaa juhlapäivät, tekee järjestelyt ja tuo arkenakin pikku yllätyksiä…


Ylin kuva Mariana Yarritu.

Eikä tämä naisten toiveiden vähättely tietystikään arkeen ja juhlapäiviin jää. Sama prinsessaharhaiseksi syyttely on käynnissä myös silloin kun nainen puhuu treffitoiveistaan tai suhdehaaveistaan. Saati sitten toiveestaan mennä naimisiin. Ai että sinua pitäisi kohdella kuin prinsessaa! Ai että pitäisi saada prinsessapäivä! Kasva aikuiseksi!

Mietitäänpä jos mies sanoisi, että hän haluaa naimisiin ja hienot häät. Ooo mikä mies, varsinainen romantikko! Tai jos mies sanoo, että hänestä on ihanaa, että vaimo varaa pöydän ravintolaan tai tuo ostaa sillon tällöin pienen lahjan? Ihana mies, hän arvostaa vaimonsa huomionosoituksia! Varmasti hän on myös hyvä mies, kun vaimo haluaa tuollaista tehdä! Entäs kun kuvio on toisin päin? Prinsessaharhainen nainen, joka vaatii päästä huomion keskipisteeksi! Ahne nainen joka odottaa että mies palvoo maata hänen jalkojensa alla!

Miksi me suomalaiset olemme tällaisia? Kuvitelkaapa italialaisia tai ranskalaisia naisia lynkkaamassa toisiaan siksi, että joku heistä toivoi saavansa kukkapuskan puolisoltaan… Mahdoton ajatuskin, eikö?

Mikään pakko ei ole haluta romanttisia lahjoja, ruusuja tai mitään yllätyksiä pelkästään siksi että on nainen. Eivätkä kaikki naiset tietystikään pidä esimerkiksi kukista ja suklaasta. Häistä tai kermakakkuhääpuvuista ei tarvitse haaveilla vain siksi, että sattuu olemaan jotain sukupuolta. Mutta miksi ne, jotka haluavat muistamista, huomiointia tai lahjoja olisivat jotenkin lapsellisempia tai liian vaativia?

Entä miksi se olisi huono asia, että nainen toivoo puolisoa, joka kohtelee häntä kauniisti ja hemmottelee? Miksi nainen ei saisi haluta olla pikkuisen prinsessa, on meillä sitä kyökkipiian osaa arjessa ihan riittämiin…

Nimim. Turha vaatimattomuus pois!

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Jaa oma tarinasi

Haluatko avata keskustelun jostain sinulle läheisestä aiheesta?
Lähetä kertomuksesi tästä.

Nykyinen kategoria:

Tutustu myös muihin kategorioihin:

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

4 vastausta artikkeliin “Nainen, sinä saat haluta olla prinsessa!”

  • Yksi jota ei muisteta sanoo:

    Itse kuulun juuri näihin jotka eivät koskaan saa niitä lahjoja… Ei äitienpäivänä, syntymäpäivänä eikä liioin ole joulunakaan näkynyt… Ja harmittaahan se, ihan julmetusti kun kuuntelee kavereiden puhuvan kuinka he saavat. Mutta olen yrittänyt keskustella eikä se vaan tuota tulosta. Itsepähän olen miehen valinnut ja romantikko hän ei todellakaan ole.

  • Anni sanoo:

    Tykkään eniten arjen pikku huomionosoituksista puolin ja toisin. Suklaata tai salmiakkia kaupasta, putsattu tuulilasi tai ommeltu nappi, väsähtäneelle tuotu kahvimuki, ystävälliset sanat…

  • Mummu sanoo:

    Minä kyllä ihmettelisin jos mun mies alkais kantaa kukkia ja lahjoja.Jouluna saan bensalahjakortteja kun mun autossa on muka aina tankki liian tyhjä.En piittaa lahjuksista sen kummemmin.Jos haluaa ystävänpäivä-tai muita lahjoja pitää olla myös itse valmis antamaan myös jotain.

  • Aada sanoo:

    Niinpä! 😍