Kuulimme tarinan:

”Yritin vitsailla lapsilleni siitä, että teen heille kesäkeittoa ruoaksi. En ole itse kesäkeiton ystävä, ja kouluruokatraumat ovat siihen klassisesti syynä. Siksi meillä kotona ei ole ollut kesäkeittoa tarjolla lapsille.

Vitsi meni täysin ohi. Kesäkeitto..? ihmettelivät lapset. Että ihmettä mitä on kesäkeitto, ja syödäänkö sitä siis vain kesällä?

Itse ei siis ole tullut kesäkeittoa kokkailtua. Mutta ajattelin, että tokihan koululaitos huolehtii ruokakulttuurin tuntemuksesta tältä osin, ja ruokkii lapset ainakin silloin tällöin kesäkeitolla.

Noh väärässä olin! Lapset eivät siis olleet kuulleetkaan kesäkeitosta, eikä sitä ollut koskaan ollut ruokalistalla heidän kouluvuosiensa aikana.

Kun omia kouluruokakokemuksia muistelee, on pakko sanoa, että hyvä näin. Mutta ehkäpä sitä pitäisi ottaa ja kokata sitä lapsille kuitenkin? Perinteiden kunnioittamiseksi!”

Tämä kokemus on pääkaupunkiseudulta, ja kertojan lapset ovat käyneet ala-astetta joitakin vuosia. Ainakaan kyseisessä koulussa kesäkeitto ei kuulu ruokalistaan.

Kenties sitä on yhä tarjolla muualla Suomessa, tai sitten kesäkeitto on poistunut listalta kokonaan. Hyvä vai huono juttu, se on mielipidekysymys!

Innovatiivista kokkausta… Ylin kuva Wikimedia commons.

Muistatko myös nämä:

Ohrapuuro

Ohrapuuro tunnettiin myös nimellä liimis liimamaisen koostumuksensa takia. Koostumuksesta huolimatta se oli monien herkkua! Kylkeen sai pienellä kauhalla säästeliäästi annostellun lorauksen mehukeittoa.

Veriletut

Veriruoat pysyivät yllättävän sitkeästi koulujen ruokalistoilla vielä 80-90-luvuilla, vaikka harvassa perheessä enää silloin taidettiin syödä veriruokia kotona.

Kumiperunat

Klassikkojen klassikko! Kyseessä olivat vakuumiin pakatut esikeitetyt perunat, jotka olivat päältä kumimaisen sitkeitä ja sisältä löytyi pieni osuus ihan kelvollista perunaa.

Kanaviillokki

Toisten suosikki pehmeän kanan ja curryisen kastikkeen ansiosta, toisille koostumukseltaan liian limainen. Tarjottiin mustaherukkasurvoksen kanssa.

Tilliliha

Olemme kuulleet, että myös tillilihalla oli vannoutuneet rakastajansa. Yleensä sitä kuitenkin inhottiin. Ulkonäkö ei ollut varsinaisesti ruokahalua herättävä, ja limainen/ hyytelöinen koostumus aiheutti monissa inhon väristyksiä.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Jaa oma tarinasi

Haluatko avata keskustelun jostain sinulle läheisestä aiheesta?
Lähetä kertomuksesi tästä.

Nykyinen kategoria:

Tutustu myös muihin kategorioihin:

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

3 vastausta artikkeliin “Mutta mitä tapahtui kesäkeitolle?!”

  • Sinjis sanoo:

    Kiitos tästä sukupolvikokemuksesta! 😂 Sellanen yksityiskohta kanaviillokista tuli mieleen, et parastahan siinä limassa oli se, et sitä oli kutakuinkin kerran viikossa, sillä kanaviillokki, kanakastike, broileriviillokki ja broilerikastikehan olivat tääääysin eri ruokia. 😂

  • H sanoo:

    Meidän 7-vuotiaan lempiruoka!
    Jokakesäinen perinne, kun käyvät isin kanssa ostamassa torilta kesäkeittoon tuoreet ainekset ❤️

  • Nonamethistime sanoo:

    Kesäkeitto oli aina haaleaa, maidon pinnalla kellui rasvaa ja jäähtyneitä herneitä papuja ja porkkanoita, hirveintä kouluruokaa ikinä! Kanaviillokki oli sen sijaan yksi parhaita ruokia riisin kanssa ja mustaherukkasose sopi aivan älyn hyvin siihen.