Äiti sä olet kyllä tosi vanha, lapsi toteaa.

Siis mitä?! Enhän minä ole vanha!! En oikeasti ole, ja lapsen kavereiden vanhemmat ovat monet varmasti paljon vanhempia. Mitä tämä nyt on?

Kyllä sä olet vanha. Sulla on aivan kurttuinen naama ja vanhan ihmisen harmaat hiukset, lapsi vakuuttaa. Ai kamala. Omasta peilistä katsoo parikymppisen näköinen tyttönen, eikä sisimmässäkään tunnu juuri päiväkään yli 18-vuotiaalta.

Tämä tunne siitä, että tässä ollaan vielä kasteenraikkaita, energisiä ja elämän kiihkeässä sykkeessä mukana olevia teinityttöjä, aiheuttaa paljon hämmennystä.

Toki tunnen olevani fiksumpi ja kokeneempi kuin teinivuosina. En ole myöskään niin kärttyinen, ahdistunut tai epävarma. Mutta mitä olen (tai luulen olevani) on seuraavaa: Ajan hermolla oleva, vetreä ja notkea, trendikäs, freesi ja cool.

Juu, kävi ilmi että lapseni ei ole samaa mieltä.

Eikä ilmeisesti muu maailma ole myöskään. Esimerkiksi se on tosi hassua, että kaupan kassalla edessä olevalta saman ikäiseltä tyypiltä kysytään paperit sidukkaa ostaessa, mutta minulta ei. HALOO, etkö näe että en näytä yli 30-vuotiaalta!


Kuva Krists Luhaers.

Sekin tuntuu vähän oudolta, että noin 18-23-vuotiaat pukeutuvat nykyään kuten me pukeuduimme joskus 20 vuotta sitten. Voiko ihminen pukeutua saman (todella ruman) trendin mukaisesti kahdesti elämänsä aikana? Ehkä ei?

Sitten on tietysti nämä rouvittelut, tädittelyt ja teitittelyt. Minähän olen nuori ihminen, miksi ne minulle tuolla tavalla puhuvat!

Karuimpia tilanteita kuitenkin ovat ne, mitä lapsen kanssa tulee eteen. Kun lapsi on sitä mieltä, että äiti on vanha mummeli ja vanhat mummelit eivät voi esimerkiksi käyttää lippalakkia. Missään tapauksessa lippalakkia ei sovi käyttää sillä tavalla kuin se on trendikästä eli ihmeellisesti liian ylhäällä päässä. Voi myös olla, että se ei enää ole trendikäs tapa, koska outoa kyllä trendeissä ei enää pysy mukana vaikka toista luulee…


Ehkä ei sittenkään tätä lippalakkia… Kuva Alex Sorto.

Ja vaikka trendeistä ja muoti-ilmiöistä olisi tietoinen, se ei lapselle riitä. Äiti ei ole ”cool” vaikka äiti osaa luetella ainakin kahdeksan eri tubettajaa. Nykyään ei varmaan edes sanota ”cool”, mutta en voi kysyä lapselta mitä sanaa käytetään, koska sitten en ainakaan ole ”cool”. Myöskään nuorisokieltä ei saa käyttää, koska lapsista on kauhistuttavaa jos aikuinen sanoo vaikka MP tästä?

Tällaisen vanhusäidin on myös syytä välttää muitakin asioita kuin lippalakkeja ja nuorisokielen käyttämistä. Hiuksia ei saa värjätä millään erikoisella värillä, koska vanhukset eivät saa tehdä niin. Kovin sporttisesti tai kovin muodikkaasti ei myöskään saa pukeutua, koska sekin on noloa. Oikeastaan melkein kaikkea kannattaa välttää, koska melkein kaikki on noloa.

On järkyttävää huomata, että tämä muutos on tapahtunut. Vielä vähän aikaa sitten oli lapsen silmissä ihailun kohde, ja yhtäkkiä muuttuu todella noloksi vanhukseksi joka ei tajua mistään mitään.

Silloin kun minä olin nuori, nolouden huipentuma oli se, kun aikuinen yritti olla rento ja räpätä. Nyt olen lapseni silmissä juuri sellainen: kankeasti keinahteleva vanhus, joka suoltaa sanoja epärymissä ja muutenkin oudosti. Miten ihmeessä tässä näin kävi?!”

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Jaa oma tarinasi

Haluatko avata keskustelun jostain sinulle läheisestä aiheesta?
Lähetä kertomuksesi tästä.

Nykyinen kategoria:

Tutustu myös muihin kategorioihin:

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

2 vastausta artikkeliin “Mutta minähän olen cool mutsi!”

  • tintti sanoo:

    Olen saanut lapseni samanikäisenä kuin oma äitini minut ja sisarukseni. Meidän äiti oli vanha kuin taivas, saanut iäkkäänä lapsensa. Tässä sitä nyt ollaan 😂 Tosin nykyisin on ihan tavallista saada lapset vanhempina 🙂

  • niintuttua sanoo:

    Ai, ihana, aivan kuin minun kynäst…anteeksi näppiksistä. Pitää välttää tosiaan lyhenteitä, sillä nuoren mielestä se on minun suustani pelkästään noloa. Jos laulan: ”Lopeta, kuulostat oudolta, etkä osaa sanoja.” Jos tanssin: ”Katsokaa, äiti hytkyy näin.” (Kankeaa liikehdintää, joka todentotta näyttää tosi kauhealta, kun sitä imitoi.) En sentään pukeudu ”liian teinisti, se se vasta ois noloa”. Hyvänä hetkenä nuori totesi: ”Et sinä nyt sentään kau-hean vanhalta näytä, aika nuorekkaalta, jotkut sun ikäiset on tosi mummoja.” Odottaen aikaa jolloin tämäkin jää taakse.