Räpylä pystyyn, joka rakastaa yleisissä uimahallissa käyntiä jälkikasvun kanssa? Ai, on teitä yllättävän monta!

Mutta ehkä joku samaistuu myös omaan kantaani, sillä tämä äiti vihaa uimahalleja siinä missä kersat rakastavat niitä!

Äitiii! Koska mennään uimaan, ei ole oltu ainakaan sataan vuoteen uimassaaaaa! Yritän venyttää käynnit mahdollisimman pitkille aikasykleille, mutta koska kunnollisen vanhemman kuuluu altistaa ipanat kosteisiin olosuhteisiin ja päästää ne pärskimään liki lakisäännöllisesti, niin joskus se nakki napsahtaa.

Esikoisen kanssa vauvauinnissa oli vielä jotain hullua eksotiikkaa, kun piti kammeta itsensä sunnuntaiaamuisin kukonpierun aikaan toiselle puolen kaupunkia vaan jotta sai ihastella oman lapsukaisen vedenpinnan läiskytystä aivan haltioissaan. Koettiinpa silloin suurta draamaakin, kun ryhmäläisvauva väänsi jöötit altaaseen, ja koko jengi evakuoitiin pikapuoliin. Jäi uinnit aika vähiin sillä kertaa.

Mutta voi kiesus, nykyään, kun tiivitaavit vonkaavat uimakeikoille niin nousee kananliha jo valmiiksi. Miksi herran tähden siellä on aina niin saamarin kylmää, että jo pukuhuoneessa meinaa itku tulla äidillekin! Lapsethan jo luonnollisesti itkevät siinä vaiheessa, sillä olen unohtanut lempimerihirviön ja ne juuri oikeanväriset uimalasit kotiin. Ja itkevät sillekin, että kehtaan tarjota pilkulliseksi käyneitä banaaneita kiljuvaan nälkään. Ei kyllä kotona ollut yhtään nälkä, kun nakkikeittoa tyrkytin.

Niin, mutta se kylmyys on jotain hyytävää. Lattiat hohkaavat jäistä viimaa, ja ainoa armollinen hetki on kuuman aikakatkaistun suihkun alla. Lapset kiljuvat jo altaille, vaikka anoisin kuinka saada jäädä suihkujen hellään syleilyyn.

Altailla on ruuhkaa, tai ainakin siinä yhdessä lutakossa, jossa uimataidottomat tempovat toisiaan kilpaa kyynärpäillä nassuun. Omaa tilaa on sen neliön verran ja siinä sitten revitään riemu irti jonkun aina välillä potkaistessa veden alla kylkiluihin osumaa.


Kuva Lemoning Lee, ylin kuva Mariano Nocetti.

Pienokaisilla tulee pissahätä viiden minuutin välein, ja neljännen hytisyttävän vessakeikan jälkeen tekisi mieli tokaista lapselle, että pissaa sinne veteen, niin ne muutkin tekevät kuitenkin! En halua edes miettiä veden mikrobikoostumusta, vaikka kaiuttimesta naisääni muistuttaakin pesemisen tärkeydestä. Yllättävän moni kirmaa veteen ilman suihkuja ja istuu saunassa uimapuvut yllään. Sitten vielä ne kaikki jalkasienien kauhutarinat, yök. Seinissä kukkii home, vierustoverilla herpes ja viemäriaukot tursuavat häpykarvasykkyröitä. Ällöttää.

Äiti-ihminen yrittää ehdottaa saunassa käyntiä epätoivoisesti, mutta kun mukulat lopulta suostuvat lämmittelykeikalle, niin se kestää tasan minuutin. Sitten on jo kuuma, tylsää ja mennään jo! Masentuneesti huokaisten vedän kylmän nihkeää nakinkuorta ylleni, ja sama ilottelu hampaat kalisten jatkuu taas.

Parin tunnin päästä saan pesueen lähtemään peseytymään, mutta vain suurieleisellä lupauksella poiketa kahvilassa haukkaamassa jotain pientä. Osoittautuu tosin joka kerta, että lasten käsitys ”jostain pienestä” pitää sisällään aggressiivisia toiveita niin pehmiksestä, pirtelöstä, karkkipussista kuin berliininmunkista. Ai niin, ja ne viheliäiset karkkiautomaatit, jotka ovat pirullisesti uloskäynnin vieressä. Siinä saadaan takuuvarmasti ne kriisikilarit, jos siihen mennessä olisikin kummallisesti selvitty ilman.

Voi kuinka kaikilla olikin mukavaa, oi jospa vain äidin ei ois tarttenut olla mu-ka-naaa…. Mutta selvittiin, rasti seinään, seuraavaan kertaan saa olla ainakin kaksi kuukautta!

Nimim. Pliis ei uimahalliin!!!

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Jaa oma tarinasi

Haluatko avata keskustelun jostain sinulle läheisestä aiheesta?
Lähetä kertomuksesi tästä.

Nykyinen kategoria:

Tutustu myös muihin kategorioihin:

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

5 vastausta artikkeliin “Mutku äiti ei halua uimahalliin!!!”

  • JRantajoki sanoo:

    Uimahallireissut on paljon kivampia jos ei ole alusta asti antanut liikaa valtaa lapsille. 😀 Täällä muksut on aina olleet mukana iloisina, hymyilevinä ja ilman draamaa. Saunassakin on istuttu niin kauan, kuin on itse halunnut. Toki sitä lapsi voi kysyä että joko mentäisiin? Mutta he ovat oppineet jo ihan pienestä asti ettei se kiljuminen ja vänkääminen ole oikea tapa kommunikoida eikä tuota tulosta, ikinä! (Tämä on äärimmäisen tärkeää). Kärsivällisyyttähän se vaatii, mutta elämänlaatu paranee seurauksena, ja myös lapsen ongelmanratkontakyky. Se on lapsille kivaa yhteistä tekemistä, ja jos reissut ovat kitinällä, draamalla ja vänkäämisellä höystettyjä lienee vika jossain muualla kuin itse uimahallissa. 😉

  • Tupakissi, ei kissakala sanoo:

    Paikallisessa kylpylässä on just noin kylmä! Yhden kerran sen isoon altaaseen mennessäni ihmettelin, että siellähän oikeasti tarkeni, mut annapas kun tuli seuraava kerta, taas kramppasi pohjetta ja huulet sinisenä!
    Onneksi mun lapset on jo niin isoja, ettei mulla oo mitään syytä niitä uittaa siellä.

  • Kike sanoo:

    Mä niin tunnen tuon tuskan!

  • Vesipedon äiti sanoo:

    Tänään juuri kolmen alle kouluikäisen ja liikuntarajoitteisen puolison kanssa oltiin uimassa ja vaikka maalasin kauhukuvia seinälle, olin tosi positiivisesti yllättynyt miten hyvin reissu meni! Etukäteen käytiin moneen kertaan uimahallisäännöt läpi, otin mukaan trippimehut joka iikalle ja istutin lapsia jokaisessa välissä pukkarissa sekä pesuilla kun vuoroa piti odotella. Ei yhtään härväystä ollut ja pennut sai myös kehut siitä 🙂 harmi että sun kokemus on toisenlainen, mutta ei kaikkien sinne altaille tarvi hinkua. Se on kyllä tosi että kylmä siellä patsastellessa tulee 😆

  • Malla sanoo:

    Syy sille, miks mä käyn vain kylpylöissä. Vihaan kylmää vettä.