Miten teillä nukutaan nyt?

Useissa kodeissa nukkumaanmeno on siirtynyt aina vain myöhempään ja myöhempään koronaeristyksen vuoksi, mutta ei edes siksi että valvominen olisi kivaa, vaan koska uni ei vain tunnu tulevan, ei sitten millään. Ja vaikka nukahtaisi vasta reippaasti puolenyön jälkeen, aamut pitäisi kuitenkin aloittaa rutiinien mukaan ja työt ja koulu hoitaa etänäkin aiempien aikataulujen tapaan.

Korona ahdistaa, ja ahdistus lisää univaikeuksia. Ja liian vähäinen uni lisää ahdistusta, ja noidankehä on valmis. Aikuisella unentarve vaihtelee henkilökohtaisesti, mutta lapsen kasvu ja kehitys vaatii myös tarpeeksi unta, ja nyt olisi erityisen tärkeää yrittää pitää kiinni siitä, että lapsi saa tarvittavan määrän unta. Erityisen tärkeää, mutta myös erityisen vaikeaa, koska kun vanhempien energia menee ruokailujen suunnitteluun, töiden tekemiseen, kotitöiden ja etäkoulun hoitamiseen, puhumattakaan lisääntyneistä erimielisyyksistä ja ärsytyksestä koska kukaan ei saa sitä omaa aikaa tällä hetkellä, on nukkumaanmeno yksi niistä asioista, joista antaa lipsua herkemmin. Ajatuksena että ei se nyt ole sen nukutustappelun arvoista, nukahtaa kun nukahtaa, paitsi että ei välttämättä nukahda.

Vaikka oma unensaanti ja sen riittävyys, tai riittämättömyys, eivät välttämättä rekisteröidykään tietoisuudessa, niin silmiä avaa se kun teini tulee illalla kertomaan kuinka hänellä on nykyään vaikea nukahtaa ja yöllä tulee heräiltyä todella usein. Ahdistaa se tilanne lapsillakin, ja vaikuttaa uneen. Miten sitten voisi parantaa unen laatua, kun korona kuitenkin jyllää ja ahdistus vain lisääntyy eristysviikkojen jatkuessa? Muutamia univinkkejä tässä:

Pienet lapset

Tästä jaksetaan jauhaa vuodesta toiseen, ja siitä on kuultu syntymästä lähtien, mutta iltarutiinit ovat avain toimivaan uneen. Ei pelkästään vauvoille ja taaperoille, mutta myös läpi päiväkoti- ja alakouluiän. Oli järjestys sitten iltapala, iltapesut, iltasatu ja halailua, tai jokin muu teidän perheellenne paremmin sopiva, on tärkeää pitää kiinni siitä tälläkin hetkellä. Rutiinien avulla keho muistaa että kohta ollaan menossa nukkumaan, ja alkaa valmistautua uneen.

Ulkoilu on myös tärkeää unelle, joten aikaa ulkona liikkumiseen tulisi mahdollistaa joka päivälle. Meillä kun ollaan vielä siitä onnellisessa tilanteessa että ulkona saa liikkua, joten hyödynnetään se. Liikkuminen on tärkeää lapsen kehitykselle ja myös mielenterveydelle, sekä tietysti vaikuttaa myös unen laatuun.

Teinit ja esiteinit

Teini-iässä lapsen unentarve on uskottua suurempi, ainakin jos uskomuksista kysyy teiniltä itseltään. Yläasteikäinen kun mieluummin videochattailisi ystävilleen pitkälle aamuyöhön, kuin menisi nukkumaan “ihmisten aikoihin”. Aamulla herääminen onkin sitten tuskaa ja taistelua, ja univajetta paikataan neljän tunnin päikkäreillä, jotta jaksaa taas valvoa kun kaveritkin valvovat. Kuitenkin nuoren kehossa tapahtuu murrosiässä ja sen kynnyksellä sen verran paljon asioita että riittävän levon saaminen on ehdottoman tärkeää.
Nuoren kanssa kannattaa sopia että puhelimet, tabletit ja tietokoneet laitetaan pois vähintään puoli tuntia ennen nukkumaanmenoa, mieluiten jopa tunti ennen, ja asiasta kannattaa myös keskustella että miksi. Että tarkoitus ei ole kiusata kasvavaa nuorta eristämällä kavereista, vaan koska laitteiden sinivalo voi häiritä kehon oman unihormonin, melatoniinin, tuotantoa ja näin heittää kapuloita hyvän unen rattaisiin. Lisäksi aivot kaipaavat sitä laskeutumisaikaa aktiivisesta puuhailusta uneen, ja tiktokkien ym. selailu pitää aivot hereillä.

Lisää vinkkejä nuoren nukkumiseen löytyy esimerkiksi MLL:n sivuilta.

Aikuiset

Siis kyllähän aikuinen ymmärtää unen tarpeen eikä jää selaamaan facebookia sängyssä tunneiksi kun iltarutiinit on hoidettu ja olisi nukkumisaika? Ei tietenkään? Eikä varsinkaan jää pelaamaan mitään pelejä sillä kännykällä. Pitänee myöntää että itse kukin sortuu välillä torpedoimaan untaan ihan urakalla. Vanhemman uni on kuitenkin ihan yhtä tärkeää kuin lapsenkin, koska vaikea huolehtia muiden jaksamisesta jos itse ei vaan jaksa. Ja nyt kun lisätään se, että vaikka yrittäisi nukkua mutta ahdistuksen kanssa unen laatu kärsii, niin jaksaa vielä vähemmän.

Miten sitten parantaa unta, kun ahdistus vain jyllää eikä helpotusta ainakaan vielä näytä kovin äkkiä tulevan? Aivojen huijaaminen voisi olla toimiva tapa, eli pidetään aivot tarpeeksi kiireisinä että ei ehdi murehtia ahdistuksen aiheita, mutta ei tarpeeksi kiireisinä että se valvottaisi. Kokeillaan vaikka laskemista takaperin kahdestasadasta nollaan. Aivot keskittyvät, mutta löyhästi. Mindfulnessin harjoittaminen tai meditaatio voivat myös auttaa tässä asiassa, ja netistä löytyykin useita ohjattuja meditaatioita nukahtamisen helpotukseksi.

Lähteet 1, 2.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 0 kommenttia, jätä oma kommenttisi.