Mieheni naureskeli muutamia vuosia sitten kahdelle ystävälleen, joille sattui niin sanottu vahinko ja vaimot alkoivat odottaa yllärivauvaa siinä vaiheessa, kun perheiden lapsiluvun oli jo ajateltu olevan täysi.

Molemmissa perheissä näin tapahtui uudestaankin, eli perheisiin saatiin muutaman vuoden ikäerolla kaksi yllätysvauvaa. Perheissä oltiin alkujärkytyksen jälkeen onnellisia tulokkaista ja lapset otettiin ilolla vastaan.

Kun meille myöhemmin kävi samalla tavalla, ei miestäni enää naurattanut, eikä kyllä naurattanut minuakaan. Ensimmäinen ylläriraskaus meni meillä kesken, mutta toisen yllätysraskauden aikaansaannos kasvatti lapsilukumme viiteen. Olimme jo ennen raskautta puhuneet vasektomiasta, mutta tämä raskaus vahvisti päätöksemme. Lapsilukumme on todellakin tässä.

Olen myös omassa ystäväpiirissäni huomannut, että hyvin useassa perheessä ainakin joku lapsista on saanut alkunsa ilman vauvakuumetta ja vakaata harkintaa. On ”käynyt vahinko”, ”varmat päivät eivät olekaan olleet niin varmoja”, ”kumi on unohtunut intohimon huumassa” jne.


Ylin kuva Carlo Navarro.

Yllätysraskaus sinänsä on terminä mielestäni hiukan väärä. Eihän aikuisille ihmisille voi täytenä yllätyksenä tulla, että seksistä voi huolimattoman ehkäisyn seuraksena tulla raskaaksi. Voi tulla raskaaksi, vaikkei olisi ollutkaan huolimaton. Mikään ehkäisymuoto kun ei ole sataprosenttinen. Molemmissa tilanteissa on väärin syyttää kumpaakaan osapuolta tapahtuneesta.

Ihan eri luku sinänsä ovat sitten ne tapaukset, joissa toinen osapuolista, lopettaa ehkäisyn käytön salaa. Silloin raskaus ei tule yllätyksenä kuin toiselle ja silloin saa syystäkin olla näreissään.

Olen alkanut sekä oman että läheisteni ”yllärivauvojen” jälkeen olemaan yhä vankemmin sitä mieltä, että me kolmenkympin ylittäneet vakiintuneet pariskunnat olemme paljon huolettomampia ehkäisyn suhteen ja alttiimpia yllätysraskauksille kuin esimerkiksi nuoret.

Nuoria pelotellaan ehkäisyn pettämisellä ja teiniraskauksilla. Painotetaan kondomin käyttöä satunnaisissa seksisuhteissa jo ihan sukupuolitautienkin takia ja e-pillerit on helppo saada vaikka kouluterkkarilta.

Miksi ehkäiseminen on sitten meille aikuisille niin vaikeaa? Miksi haluamme leikkiä tulella ja testata joka kuukausi onneamme vauvaruletissa? Vai onko se niin, että kun perheessä on jo lapsia, niin yksi lapsi lisää ei ole mikään katastrofi vaan halutaan, ehkä alitajuntaisesti, antaa mahdollisuus uudelle elämälle?

Jos näin on, niin sitten täytyy ainakin osata kantaa teoistaan vastuu ja huolehtia jälkikasvustaan parhaansa mukaan. Lapsi ei päätä itse, milloin ja missä olosuhteissa alkunsa saa. Yllärivauvatkin ansaitsevat vain parasta ja ainakin itse teen kaikkeni, että meidän ”yllärimme” saa kokea olevansa haluttu ja rakastettu omana itsenään ihan joka ikinen päivä.

Nimim. Yllärin äiti

P.S. Tältä tuntuu tulla 20-vuotiaana yksin äidiksi…

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 22 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia

22 vastausta artikkeliin “Mitä ne vahinkovauvat ja ylläriraskaudet oikein on?”

  • Helsinkiläinen sanoo:

    Aina kun harrastaa seksiä miehen kanssa, voi tulla raskaaksi. Käyttipä mitä tahansa ehkäisyä. Siksi pitää muistaa, että jos ehdottomasti ei halua tulla raskaaksi, niin sitten ei kannata seksiä miehen kanssa harrastaa. Olen aina ihmetellyt, mikä tuossa on olevinaan niin vaikeaa.

    Jos yllättäin tulee raskaaksi, niin miksi se olisi jotenkin huono juttu? Ovatko nykyajan ihmiset niin joustamattomia, että elämän pitää mennä 5-vuotissuunnitelman mukaan tai se on automaattisesti pilalla?

    Tunnen useamman, jotka eivät olisi lapsia tehneet, mutta yllätyslapsi tuli, ja he ovat asiasta ikionnellisia. Aina ei itsekään tiedä mitä kaikkea menettää, jos elämä kulkee tasan sen 5-vuotissuunnitelman mukaan.

  • Ylpeä ”yllärimama” sanoo:

    Hei,
    Kirjoitat erityisen negatiiviseen sävyyn ”yllärivauvoista”.
    Omalla kohdallani raskaus oli todellakin suuri yllätys, sillä 7 vuoden jälkeen siitä, kun jätin ehkäisyn, tulin raskaaksi. Lääkärin mukaan minulla oli hyvin pieni todennäköisyys raskautua ilman hedelmöityshoitoja. Joten aion jatkossakin kertoa muille, että kyllä, meille tulee yllärivauva! Ainiin, vahinko ja yllätys ovat kaksi AIVAN eri asiaa. Vaikuttaa siltä, että olet sekoittanut käsitteet keskenään.

    • Yllättynyt sanoo:

      Meidän ylläriraskaus alkoi 3 vuoden lapsettomuuden jälkeen 2 kk ennen lapsettomuushoitojen alkua. Miehellä siittiöitä niin vähän että luonnollinen raskaus lähes mahdoton. Joten pidän myös meidän raskautta yllätyksenä.

  • Hmmm.. sanoo:

    Lasten saaminenhan on täysin luonnollinen asia. Ehkäisy on ihmisten keksintö hallita lisääntymistä. En tiedä ovatko muut eläinläjit keksineet vastaavaa. Nämä tällaiset mietinnät onko se ”yllätys” vai ”vahinko”ovat ihmismielen yrityksiä järkeistää asiaa. Asiathan ovat oikeasti monitahoisempia.

  • Kanaemo sanoo:

    Me kärsimme mieheni kanssa lapsettomuudesta. Tutkimuksissa löytyi vikaa molemmissa ja aloitimme lapsettomuushoidot. Saimme kolmen vuoden ja neljän koeputkihoidon jälkeen kaksoset, joista olemme todella onnellisia. Ehkäisyä emme lasten syntymän jälkeen käyttäneet. Salaa toivoin toista raskautta 10 vuotta vaikka tyhmältähän se toive tuntui kun valmiita alkioita oli hoidoissa laitettu kohtuun enkä silti ollut tullut raskaaksi (paitsi kerran). Kun aloimme mieheni kanssa nauttia siitä kun kaksoset ovat isoja (15v.) ja odottaa, että lähtevät kotoa ja päästään kahdestaan matkustelemaan, olinkin yhtäkkiä raskaana. Se tuntui katastrofilta! Tuntui siltä, että emme mitenkään jaksa aloittaa kaikkea taas alusta. Olisimme ikivanhoja kun tämä viimeinen lähtisi pesästä. Niinpä päädyimme raskauden keskeytykseen. Olemme onnellisia tästä päätöksestä vaikka se olikin vaikea tehdä!

  • Maaria sanoo:

    Yllätysvauva-käsitettä en minäkään tajunnut ennen. Miten niin vauva voi olla yllätys, kyllähän kaikki tietää miten niitä tehdään. Kunnes olet yrittänyt neljä vuotta mutta mitään ei ole tapahtunut. Sitten menette lapsettomuustutkimuksiin ja miehestä löytyy vikaa. Aloimme miettiä että mitä tekisimme, lähdemmekö hoitoihin vai mitä.

    Sitten päätimmekin erota mutta puoli vuotta erosta mies tuli pikkujoulujen jälkeen käymään luonani ja harrastimme seksiä. Yhden kerran 14.11.2015. Sitten kuukautisia ei kuulunutkaan ja joulun aikoihin tein positiivisen raskaustestin. Kyllä oli todellakin yllätysvauva. Olin aivan äärimmäisen hämmästynyt ja mies vaati isyystestiä. Mutta hänenhän vauva se oli. Olimme aivan äärettömän onnellisia pikku pojastamme ja saimme vielä toisenkin yllätysvauvan luonnollisin keinoin kun päätimme sitten jatkaa yhdessäoloa kun vauva ilmoitti tulostaan.

    Se oli tavallaan hämmentävää kun neljän vuoden lapsettomuuden jälkeen oli sitten synnytyksen jälkeen päätettävä että tarvitaanko me nyt sitten ehkäisyä vai ei.

  • Epe sanoo:

    Meidän ylläri sai alkunsa kun kävin poistattamassa kierukan ja hommattiin 2 vuorokautta ennen sitä. Periaatteessa tiesin että siitä voi tulla raskaaksi mutta en varmasti ole ainoa kenestä tuntuu aika epätodennäköiseltä raskautua kahden päivän viiveellä. 😅 Tarkoitus oli ettei tehtäisi ikinä lapsia mutta nyt tämän ensinmäisen jälkeen olisi kyllä hinku saada ainakin toinen lisää. En olisi ikinä uskonut miten onnellinen voisin olla lapsesta. ❤️

  • Meeee sanoo:

    Mä olen saanut itse ylläri vauvan… Olin parisuhteessa 4vuotta yrittänyt lasta ja endometrioosin ja vaan yhdellä toimivalla munasarjalla lääkäri totesi että omia lapsia en tuu saamaan joten erosin.. No myöhemmin oli yhden illan huuman kanssa ehkäisy unohtunut ja siitä syntyi maailman rakkain lapsi..

  • 4*neiti, 8*raskaus sanoo:

    Mä oon kans sitä mieltä, että periaatteessa ”vahinkoraskauksia” ei ole olemassa. Erilaisia ehkäisymenetelmiä ja -keinoja löytyy monia, joten ainakin periaatteessa raskauden voi estää. Itselläni kokemusta ”vahingosta” kuparikierukan kanssa, seitsemän raskauden ja neljän lapsen jälkeen. Kuparikierukka oli ollut jo vissiin vuoden, kun kuukautisia ei yhtäkkiä säännöllisestä kierrosta huolimatta kuulunutkaan. Raskaustesti näytti haaleaa viivaa ja päätin lähteä gynelle tarkistamaan asian kierukan takia. Minut ohjattiin heti suoraan mahdollisen munanjohtimessa olevan alkion takia Kättärille ja siellä arvottiin leikataanko heti vai aamulla ja päätyivät leikkaamaan heti illan aikana eli kello 22. Minulle kerrottiin, että oli jo vähän kiire, koska verta tihkui jo sisuksiini. Samalla veivät toisenkin putken eli minut steriloitiin, joten nyt ei meidän perheeseen tule enää lapsia eikä tarvitse edes miettiä ehkäisyä ja saan olla onnellinen neljän lapsen äiti. Ehkäisystä huolimatta voi siis tulla raskaaksi ja se voi jopa johtaa vaaratilanteisiinkin.

  • Ongelmatämäkin sanoo:

    No nyt! Kun on kokeillut saatavilla olevat ehkäisykeinot ja pienestäkin kumihajosikoskinkalsareihin ja jälkiehkäisykin petti tulee raskaaksi niin ei ole mikään naurun asia! Ei avioliitossa voi kokonaankaan kieltäytyä. Tai voi mutta onko sitten liittoa enää? Jonot sterilisaatioon on vuosia

  • Naisen vastuulla sanoo:

    Aina joku hokee sitä ”mikään ehkäisy ei ole 100 %”. Jaa – ehkä ei, mutta ihmisen tunnollisuus ehkäisyn käytössä on varmaan jotain 40 % luokkaa. Jotkut naiset unohtavat alitajuisesti tahallaan pillereitä yms. tai tosiaan vaan lipsahtaa niin sanotusti. Niinhän se on, ettei monta lasta synnyttäneeltä voi odottaa vastuullisuutta, eikä ehkäisyn hallitsemista ;).

    • Hmph sanoo:

      Ja sit on yllättävän paljon niitä vauvoja, jotka ”syntyy kierukka kädessä”. Ainakin oman lapsen ikäisissä oli 30 naisen otannasta pari, joilla oli ihan käyttöaikainen kierukka ja silti tulivat raskaaksi.

  • Noora sanoo:

    No kyllähän sitä vauvaa biologia toivoo. Onneksi miehet harvoin haluaa siittää vauvaa. En tosin tiedä minkä ihmeen takia miehet haluaa seksiä vaikka kondomit hajoaa kerta toisensa jälkeen eikä mee leikkauttaa niitä putkia. On ihan luonnollista haluta synnyttää vauvoja. Mut jos mies ei halua niin miksi antaa toisen sit kuvitella et mieskin haluaa. En tiedä onko oma mies vaan niin tyhmä et sanoo et kondomi meni rikki ja kun pyydän hakee jälkiehkäisyä niin ei meekkään. Eli joo kyllä ne miehet taitaa toivoa salaa lasta. Ei kai ne muuten katsois kk päähän naisen kasvavaa innostusta kun nyt ei mies halunnut ehkäisyä. Pillereistä on puhuttu ei mies halua kotiinsa semmosta hormonihirviötä. Nyt tosin ei enää toivota lasta. Joten oottelempa et mies lähtee sinne leikkaukseen ennen kun vaihdevuodet iskee ja kuivuus rikkoo kondomit.

  • Kun olis huolellinen sanoo:

    Kyllä se vaan taitaa niin olla, että esim. e-pillereiden pettämiset johtuu inhimillisestä virheestä ;). Sitä virhettä ei vaan nainen tunnusta tai edes kunnolla tiedosta. Eli kokee, että ne nyt vaan ovat pettäneet oikeasta käytöstä huolimatta. Todellisuudessa ne ovat pettäneet, koska käytetty leväperäisesti tai ei ollenkaan. Tämä asia on vanhempi kuin aika eikä tule ikinä muuksi muuttumaan. Syntyvillä lapsilla on kuitenkin oikeus hyvään elämään, kuten joku sanoikin edellä, riippumatta siitä onko ”tekemällä tehty” vai ei. Älkää ikinä ainakaan möläyttäkö (vahinko)lapsellenne mitään vahinkojuttuja, koska niitä jorinoita he kantavat taakkanaan hamaan tappiin asti. (Äitini ei halunnut minua eikä isäkään)

  • kahden, eikä yhtään useamman, äiti sanoo:

    No, mulle ainakin ehkäisyneuvola ei meinannut suostua laittamaan kierukkaa, kun kuopus oli alle 6kk. Sai ihan vääntää, että katsokaa nyt kun vauvoilla on reilu vuosi vaan ikäeroa ja kuukautisetkin alkoivat esikoisen aikana jo täyimetettäessä. Sain sitten, kun kovana olin, ja käskin tarkkaan tsekkaamaan paperit, että miksi siellä asiani kanssa olin.

  • Vahingossa äidiksi sanoo:

    Minun lapseni oli yllätys ja vahinko. Silloinen lyhyt tuttavuus ei kertonut, että kondomi oli hajonnut. Joten 1,5 kkn jälkeen yllätyin todella. Päätin kuitenkin pitää lapsen, vaikka aborttiin olisi vielä ollut mahdollisuus. Nyt tuo minun vahinko on jo 10-vuotias ihana, fiksu, kohtelias ja reipas pieni mies, joka mullisti maailmani hyvällä tavalla. Ja on minulle rakkain asia tässä elämässä.

    • anonyymi sanoo:

      Kiitos kirjoituksestasi! Se avasi silmäni. Mieheni jätti minut lapsen syntyessä. Raskaus ei ollut mikään vahinko. Olen kipuillut asian kanssa vuosikausia ja nyt kun luin kirjoituksesi, niin tajusin saaneeni maailman ihanimman lapsen. Voiko enempää toivoa. Kaikkea ei vaan voi aina saada.

  • Ei naurata sanoo:

    Kyllä on aihe! Ensimmäistä kolme vuotta yrittäneenä ja toista kuusi vuotta päättyen kohtukuolemaan ei jotenkin sympatiaa ”vahinkovauva”-ideologiaan riitä.
    Kehtaattekin vouhottaa sillä kuinka helposti saatte lapsen alulle. Olkaa kiitollisia. Ja huolehtikaa todellakin ehkäisystä niin ei tarvitse miettiä riittääkö vahingolle rakkautta.

    • Ristinsä_kullakin sanoo:

      Ei toisten ”vahingot” ole Sinulta pois… Eikä epäonnesi heidän syytään. Ymmärrän että Sinuun sattuu mutta se helpottaa kyllä ajan kanssa. Ei katoa mutta muuttuu helpommaksi kestää.

      • Ei ole muiden syytä sanoo:

        Näin on. Ei näihin tarvitse katkeria kommentteja heitellä. Toki me säälimme kaikkia lapsettomiksi haluamattaan jääneitä, mutta ei se asia parane haukkumalla tai kadehtimalla kuolettavasti onnistuneita. Kamalaa on, kun ei lapsettomalle kaverille uskalla puhua enää mitään, kun reaktiot on juuri tällaisia.

    • Kiitollinen kaikista kolmesta sanoo:

      Kyllä elämä voi yllättää. Piiitkien odotusten ja hoitojen tuloksena meillä oli kaksi lasta. Silti ihana yllätys tuli 43 vuotiaana synnytin kuopuksen. Voin sanoa ihan rehellisesti että olen kokenut sekä lapsettomuuden että yllätyksen. Enkä tällä halua mitenkään vähätellä tuskaasi. Mutta niin se vaan on että elämä ei aina tosiaankaan mene niin kuin itse suunnittelisi – hyvässä ja pahassa.

    • Nimetön sanoo:

      Toisten onni tai mikä vaan ei ole sinulta pois eikä muiden ilo ole syy sinun lapsensaanti ongelmiisi.
      Ja totuushan on että suurin osa ihmisistä tekee lapset juuri silloin kun haluaa.