”Miksi ei ennen lapsia kukaan varoittanut mitä pikkulapsi arki tuo tullessaan? Kukaan ei puhunut kuinka tajuttoman väsynyt tulet olemaan!

Meillä on kaksi lasta, ja edellisestä vauva-arjesta jo neljä vuotta mutta olen silti väsynyt, stressaantunut ja kertakaikkiaan hermoromahduksen partaalla. Toki kolmivuorotyökin vaikuttaa asiaan, mutta kun sama meno jatkui koko kesäloman…

Ei varoitettu, että luultavasti elokuusta toukokuuhun joku on kokoajan kipeä ja yskii kaikki yöt, että kaikki taudit käydään läpi ja kun viimeinen lopettaa ensimmäinen aloittaa taas seuraavan, tai ehkäpä välissä ei edes ole taukoa. Ja flunssat ei riitä vaan saatte rokotteista huolimatta influenssat, norot ja siihen vielä täit ja kihomadot… Miksi kukaan ei varoittanut loisista, jotka teettää järkyttävän määrän työtä: siivoat, saunotat tavaroita, stressaat ja viimeisillä voimanrippeillä yrität siivota ja pitää pinnat puhtaina, estää lapsia laittamasta sormia taas suuhun. Siitä kun pienikin ”kutittaa”-sana tai raapimisem ääni saa karvat nousemaan pystyyn ja sydämen hakkaamaan, ei taas!

Miksi ei kerrottu myös näistä asioista, vaan lapsia markkinoitiin ihanina hellyyttävinä pienokaisina jotka tuhisevat nätisti sylissä! Entäs ne koliikkivauvat jotka vaan huutaa, ei niistä ei puhuta… Lapsiarki on ihanaa ja äiti jaksaa ja kestää mitä vain, lapset ovat ihania ja äidin kuuluisi nauttia lapsista kun ovat vielä pieniä!! Äidin pitäisi olla niiden kanssa kotona pitkään, eikä missään nimessä laittaa alle 3-vuotiasta päiväkotiin! Mutta kun varaa ei ole kotona olla ja joudut viemään sen lapsen sinne päiväkotiin vuoden iässä, siitähän vasta katseita syntyy ja ne voivottelut miten kauheaa kun niin pieni on hoidossa. Harmillisesti kaikilla ei ole varaa olla kotona saati rahaa lastenhoitajaan, eikä edes sitä tukiverkkoa jonne lapset aina voi tyrkätä.

Kun lapsi sairastaa ja joudut taas soittamaan pomolle että jään hoitamaan lasta kotiin, kun sinulla ei ole muitakaan kuka sen hoitaa, kun suurella tautimäärällä hoidatte isän kanssa lapsia vuorotellen mutta silti olet koko ajan poissa töistä ja saat pomolta ja työkavereilta pahoja katseita, taas se on poissa…

Sitten vielä siihen että mietit uskallatko jättää lapsen leikkimään ulos pihalle kun käyt itse sisällä, vai soittaako joku lastensuojeluun? Tämä on niin outoa, kun itse juoksenteli metsässä leikkimässä, tai läheisessä leikkipuistossa muiden kadun lasten kanssa yksin ja nyt ei omaa lasta voi päästää edes omalle aidatulle pihalle ilman pelkoa että joku tekee ilmoituksen siitä!

Kasvatammeko lapsia liikaa pumpulissa? Kuinka itsenäisiä tälläisistä lapsista kasvaa? Kun ne pienet vauvat ja taaperot sitten kasvavat isommiksi ja joudut miettimään että lapsi joutuu lähtemään yksin kouluun ja tulemaan takaisin yksin, kuinka se pärjää, soitetaanko siitäkin lastensuojeluun? Entäs sitten kesälomat, kun itsellä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa ajankohtaan ja pahimmassa tapauksessa lapsi saattaa olla koko kesän yksin kotona työpäivien ajan…

Miksei varoitettu pelosta mitä tunnet lasten takia, siitä kuinka pelkäät jo valmiiksi tuleeko lapsista koulukiusattuja tai kiusaajia. Meidän lapsilla nyt ei vaan ole niitä merkkivaatteita tai muodinmukaisia vaatteita ja kenkiä, kiusataanko niitä? Joutuvatko he huonoon seuraan ja huonoille teille? Miksi ei varoitettu kuinka suuri huoli siitä lapsesta tulee!

Mutta se kyllä oli totta että sitä lastaan rakastaa suunnattomasti.”

Nimim. Äiti stressin kourissa

Tämä kirjoitus on lähetetty Avaudu tästä -lomakkeen kautta. Lähetä sinäkin tarinasi tai keskustelunavaus täältä.

Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 4 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia

4 vastausta artikkeliin “Miksei kukaan varoittanut että tämä on näin raskasta!”

  • totuussattuu sanoo:

    Kuulostaa tutulta. Ehkä tämä joskus helpottaa. Tsemppiä kaikille jotka voivat samaistua!

  • Babusa sanoo:

    Mun mielestä kirjoitus on vahvasti yliampuva, ja/tai kirjoittaja neuroottinen vaikka itsetuntoa. Olen itsekin laittanut molemmat lapset noin 1-vuotiaana päivähoitoon ja jos joku ei siitä ole pitänyt, niin ei kiinnosta. Syy on ollut ihan sama kuin kirjoittajalla: raha. Sama koskee niitä merkkivaatteita lapsilla. On vanhempien asia opettaa lapsilleen heistä oikealta tuntuvat arvot, eikä panikoida mitä muut lapset ajattelevat. Vain pelle lähtee mukaan markkinointikoneiston syytämään paskaan statussymboleista. Tulin hiukan vihaiseksi tästä kirjoituksesta, koska kirjoittaja ei mielestäni edusta ns. aikuisen ihmisen maailmankuvaa.

  • Amalia sanoo:

    Tämä oli kuin minun suusta . Kiitos kirjoittajalle vertaistuesta ja tsemppiä arkeen. Yritetään jaksaa!

  • IsoJohanna sanoo:

    Haluaisin kysyä näiltä ”miksi kukaan ei varoittanut” tyypeiltä että olisitko jättänyt lapset hankkimatta jos muutama kaveri olisi hoksannut varoittaa miten hankalaa tulee olemaan? Niinpä, et. Mutta mistä silloin olisit täällä valittanut? Ai niin, eihän kukaan myöskään sanonut että se mies, jota ihan sikana rakastit mennessäsi naimisiin, osoittautuukin isommaksi siaksi kuin koskaan keksit ajatellakaan. Nyt se on pettänyt jo kolmatta vaimoaan ja sinä olit vasta toinen. No, elämään ei pysty varautumaan ennalta, tulee mitä tulee. Mutta seuraavan kerran kun sinua alkaa ärsyttää kun joku neuvoo ja kertoo asioita sinulle niin ota aikalisä ja nauti, nyt tulee niitä elämän tosiasioita ja niitä neuvoja joista kannattaa pitää kiinni ja oppia, vai pitääkö?