”Tiedät varmaan sen laulun, jossa mies syö lapsen vanukkaat.

No minun mies syö vanukkaat, jogurtit, leivät, karjalanpiirakat, eilisen jämät, sipsit, tämän päivän ruoat, huomisen ruoka-aineet, juustot ja makkarat. Mies myös juo maidot ja tuoremehut.

Hedelmät ja puurohiutaleet saavat olla rauhassa, kaikki muu menee. No kuivat makaroonit jää koskematta nekin, jos ei valmista kastiketta ole.

Jos teen makaronilaatikkoa, johon tulee pussi makaroneja, melkein koko purkki maitoa ja puoli kiloa jauhelihaa, syön siitä kerran ja loput katoavat miehen Moolokin kitaan. Ei toivoakaan että iltaruoasta jäisi eväitä seuraavalle päivälle.

Sipsipussista ehdin syödä pari sipsiä, ja mies ahmaisee loput. Isosta yli kolmensadan gramman sipsipussista. Kolme kahden hinnalla -suklaapatukkatarjouksen patukat vedetään kerralla kaikki.

Jogurtteja ja niitä vanukkaita (!!!) mies syö monta purkkia päivässä. Iltapalan jälkeen menee vielä pari purkkia yöpalaksi.

Leipiä hän syö monta palaa kerralla. Juusto maistuu ilman leipääkin. Mies seisoo keittiössä ja höylää viipaleita suoraan suuhun niin että höylä vaan viuhuu.

Maidot ja mehut uppoavat suoraan purkista. Niihin saattaa jäädä liru pohjalle, mutta litra tuoremehua menee päivässä ilman mitään ongelmia.

Mies ei ole varsinaisesti lihava, mutta lievästi ylipainoinen kuitenkin. Varmasti vähempikin syöminen riittäisi, mutta eihän lievä ylipaino miestä hetkauta.

Mies ei ole myöskään kovin isokokoinen tai roteva, eli tässä ei ole kyse siitä, että miltei kaksimetrinen mies tarvitsee enemmän ruokaa kuin puolitoistametrinen nainen. Hänelle vaan maistuu ruoka, eikä hän osaa ottaa muita huomioon. Kun ruokaa on, se syödään.

Yksi iso ongelma on se, että tähän palaa hirveästi rahaa. Riittävästi täytyy saada ruokaa totta kai, mutta miehen mättäminen menee ahmimisen puolelle. Muut ongelmat ovat ne, että ostoksissa on hirveä vaiva ja ennakointi on mahdotonta.

Kaupasta pitää ostaa hirveästi ruokaa, että mies saa syödäkseen. Sitten sitä ruokaa ei kuitenkaan ole, jos itse meinaa jotain syödä. Pelkkää leipää saattaa löytyä, mutta juustot on höylätty menemään. Evääksi aiotut ruoat on syöty. Kokkaamista varten ostetut ainekset saattaa olla syöty, tyyliin paistettu pelkiltään puoli kiloa jauhelihaa ja vedetty napaan. Tai graavilohet syöty leivän päällä ja niin edelleen.

Mikä tähän avuksi? Mies sanoo että kai sitä syödä saa, ja että itse ostat kosmetiikkaa, siihen menee rahaa…

Pitääkö alkaa elää kuin kämppikset ja ostaa molemmille omat ruoat omille hyllyille jääkaappiin? Tosin tuskin sekään suursyömäriä pidettelisi…”

Nimim. Ahmatin vaimo

Tämä kirjoitus on lähetetty Avaudu tästä -lomakkeen kautta. Lähetä sinäkin tarinasi tai keskustelunavaus täältä. Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 31 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia

31 vastausta artikkeliin “”Mies syö meidät vararikkoon””

  • Nokojänes sanoo:

    Mulla tuli mieleen tästä, että tämä nainen on pieni ja pärjää hyvin vähällä ruoalla, ei paljon kuluta niin ei ymmärrä, että isompi ja mahdollisesti fyysisessä työssä oleva mies tarvitsee enemmän sitä ihan tavallista nälkää pitävää ruokaa. Tekee sen kokoisia annoksia, että itse söisi pari kertaa, mutta keskivertoihminen ei. Sitten mies napostelee kaikkea nälkäänsä.

    Toki mies on törppö kun ei ota muita huomioon, mutta tuo perus lämpimän ruoan rajoittaminen on typerää.

    Syökö mies aamulla ja töissä liian vähän, kun illalla on niin nälkä? Onko pahasti stressiä tai väsymystä, se nostaa ruokahalua. Valittaako vaimo annoskoosta yhdessä syödessä, niin mies ei syö tarpeeksi lämmintä ruokaa? Vatsan toiminnan ongelmatkin voivat olla syynä suurempaan tarpeeseen, jos ruoka ei imeydy.

    Ja nainenhan ei oletusarvoisesti kuluta tosi vähän, mutta lyhyt ja hoikka istumatyötä tekevä kaverini tuli tästä mieleen, ja hänen mielikuvansa siitä, mikä on iso annos vrt. raksahommia tekevä miehensä suhteen alussa.

    Ja sitten taas lähisuvussa on tätä, että suurin piirtein mikään ruokamäärä ei näy missään kun suolisto ei toimi tavanomaisella tavalla, pysyvät hoikkina vaivatta. Bonuksena hajuhaitat.

    Oma ukko oli tottunut syömään ruokalassa ”koko rahan edestä”. Nyt on pienentänyt annoksia oma-aloitteisesti, kun ei ole tätä mahdollisuutta ollut ja on pihi 😄 kannatan kyllä sitä, että mies hoitakoon kaupassa käynnin jos ruoka ei riitä.

    En minä ainakaan kuvittele, että 100g proteiinia ja siihen pottu tai kaksi riittää pelkästään, mutta jos niitä perunoita ja kasviksia ois tarjolla niin paljon kuin mieli tekee niin pääsisi helpommalla sitten herkkujen kanssa loppuillasta. Paitsi jos on jo hirveä nälkä kotiin tullessa, ei kroppa toimi oikein loogisesti heti saatuaan ruokaa, vaan vielä tekis mieli jotain, ja syö liikaa. Jotain terveellistä helposti napsittavaa illalle? Ja ostaa vaan sitä tylsää perus ruislimppua tms. vaan, joka ei liikaa houkuttele, mutta on ruokaisaa verrattun sämpylöihin jne.

  • Korjausliike sanoo:

    Minä olisin tässä huolissani nyt siitä tiestä millä mies on. Tuollaisella ruokamäärällä hän on lihomisen tiellä ja siinähän ei ole muuta kattoa kuin lopulta hauta…

    Mieti 10v eteenpäin ja kuvittele mies 20kg, 30kg, 40kg isommaksi..

    Ei kuulosta siltä että hänellä on halua rajoittaa syömistä.

    Jos hänen kanssaan haluat olla otat linjan että hän maksaa vaikka kaikki ruoat. Sinä voit maksaa jotain laskuja. Jos hän joutuu ottamaan vastuun ja seuraukset syömisestään lompakossaan voisi se auttaa. Ja faktaa pöytään. Ylös kuussa ruokaan menevä summa ja kuitit talteen. Niistä voi katsoa mitä kaikki maksaa.

  • Vappuzo sanoo:

    Tässä pahinta on arvaamattomuus ja suunnitelemattomuus, ei niin ikään raha (kai se mieskin tienaa). Ymmärrän hyvin sen tunteen kun et löydä raaka-aineita just kun pitää kokata tai eväitä on pakko hakea kaupasta kaapin sijaan. Kuulostaa pahalta ja ”epäkodikkaalta”, mutta perusteellisen keskustelun jälkeen olisin ruvennut etiketöimään ruuat vaikka maalarinteipillä: ”lapsen eväät tiistaille” tai ”perjantai-illan ruoka”, jne. Jos on syönyt, hakekoon itse korvausta (niin kulta tiedän että olet väsynyt perjantaina työn jälkeen, mutta ei ole mistä tekisin ruokaa koska söit sen jo. Joten käy nyt kaupassa – niin saat syötävää). Vierasvaralle ja lasten karkeille lukittu jemmapaikka – vaikka sellainen lukittava työkalupakki vaatehuoneeseen tai varastoon.

  • Yhteistä tavaraa(ko) sanoo:

    Wau! Näitä on muitakin. Meillä mies hoitaa ruokaostokset. Syö puolet viikon ruokatarvikkeista välipaloina, voileipiä ruuan korvikkeena ja kitisee, kun pitää ravata monta kertaa viikossa kaupassa. Syö myös kaapeista sinne varaamani vierasvarakeksit, pakastimesta jäätelöt, lasten karkkipäivälle ostetut karkit ja sipsit, kaiken mitä löytää.
    Olemme iso uusio perhe, ja miehen teini-ikäiset pojat on oppineet samoille tavoille. Minun aiemmat lapset osaavat kysyä ”voiko ottaa” ja yhteisiä pienempiä lapsia harmittaa kun joku on taas syönyt heidän herkut, itseä harmittaa kun joku piipahtaa kylään ja totean, että ”ei saatana, taas on tyhjä piparipaketti kaapissa/tyhjä jäätelörasia pakkasessa”.
    Yli kymmenen vuotta olen aiheesta keskustellut ahmatin kanssa, tuloksetta.
    Päätin, että joku päivä, kun hän ostaa itselleen oluen jääkaappiin(, niin kaadan sen viemäriin (itse en olutta juo)… ”eikös nää yhteisiä ole, kaikille tarkoitettu” 😉

  • SP sanoo:

    No huh huh. Ostakoon ja kantakoon mies ruoat kotiin. Minä en aikakaan alkaisi elättämään toista tuolla tasolla. Älytöntä antaa aikusen(?) miehen käyttäytyä noin itsekkäästi ja vieläpä kirjoittajan rahoilla.

  • Sasha sanoo:

    Miehenä sanoisin että laittaa miehen ostamaan itselleen tarpeeksi ruokaa. Ilmiselvästi, jos hän ei tosiaan ole erityisen lihava, niin hän tekee jotakin fyysistä työtä, esim raksaukko, silloin se kulutus on todellakin 3x enemmän mitä naisilla.

    Itse kun vaihdoin alaa ulkotöistä raksalta siisteihin sisätöihin, suurin haaste tulikin olemaan se, että en enää kuluta kuin puolet siitä mitä ennen tarvitsin. Eli 4-6000 kilokalorin päivät on muuttuneet alle 3 tonnin päiviksi. meillä oli sellainen mittauslaitekin töissä viikon päällä millä kulutusta mitattiin monta viikkoa sillä laitteella ja jo 8h työpäivän aikana oli kulunut 3400 kalorin edestä energiaa. ja sitten oli vielä 2/3 päivästä jäljellä, ylityöpäivinä lukemat sai helposti kuuteen tonniin!!

    HUOM! nyt minulla on vaikeuksia pitää paino kurissa, kun tuossa edellisessä työssä paino itseasiassa jopa aleni jonkin verran, eli päivittäinen 25000 askeleen työpäivä kulutti melkotavalla, kun nykyään ei tule edes 5000 askelta päivässä ellei käy lenkillä.

    Eli lisää ruokaa, ja enemmän sellaisia jotka tuottaa kylläisyyden tunteen yms.

  • Ensilum| sanoo:

    Kysymys, käykö kyseinen mies koskaan itse kaupassa?

    Omalla miehellä oli aikaisemmin sama vika, kunnes aloin tehdä niin että laadin kauppalistan (viikon ruuat) valmiiksi ja lähetin hänet kauppaan ostoksille. Tämän toistin muutaman kerran.
    Mokoma ei ollut tajunnut kuinka paljon rahaa sinne kauppaan menee, niin johan alkoi oma syöminen mietityttämään. 😉