Mitä teet vähän ennen kuin lähdet lapsen kanssa liikenteeseen? Kysytkö, että onko syöty, onko pissattu, onko bussilippu mukana, onko tarpeeksi päällä?

Todennäköisesti kysyt, ainakin jos olet nainen. Lapsen iällä ei ole väliä, tämä ennakointi alkaa jo ihan vauvan kanssa ja jatkuu vaikka lapsi olisi jo aikuinen. Sitä tärkeämpää tietysti on ennakoida mitä pienempi lapsi on. Vauvan kanssa täytyy muistaa varavaipat, vaihtovaatteet, kosteuspyyhkeet, soseet ja harsot sun muut. Imettävän äidin pitää muistaa myös vesipullo ja pientä syötävää itselle.

Totta kai on olemassa erinomaisen ennakointikykyisiä miehiä, ja on olemassa naisia jotka eivät osaa varautua tulevaan ollenkaan. Useimmiten kuitenkin äiti on parempi ennakoimaan kuin isä. Se saattaa johtua vauvan kanssa kotona olemisesta – äiti vain oppii miettimään, onko lapsi syötetty, onko vaippa vaihdettu, onko varavaatteet, onko suunnilleen nenäkannukin mukana ennen kuin lähtee ovesta ulos. Isä ei todennäköisesti ole pienen vauvan kanssa yhtä paljon, jolloin tätä taitoa ei ehkä kehity.

Ennakoimisen taito jatkuu muuttaen muotoaan kun lapset kasvavat: onko pissalla käyty, onko autoon viihdykettä, laturit, nenäliinat? Tarkistuslistan läpikäyminen, tavaroiden kokoaminen ja lasten patistamisen pissalle ja pukemaan jää monesti äidin vastuulle. Voi olla niinkin, että isä ei ala edes opetella, kun äiti joka tapauksessa varmistaa, että kaikki on mukana ja kaikki tarpeellinen on tehty.

Sama ennakointi pätee kotonakin. Esimerkiksi ruokaostoksilla nainen osaa myös miettiä ruokia etupainotteisesti. Mitä lapset syövät illalla? Aamulla? Välipalaksi? Tarvitaanko eväitä? Entäs huomisen ja ylihuomisen ruoka? Moni mies hakee kaupasta yhden banaanin ja litran maitoa tänään, huomenna toisen banaanin ja leipäpaketin, kolmantena päivänä jauhelihaa ja muroja, mikä johtaa siihen, että kotona ei ole ruokaa ja kaupassa on rampattava joka päivä.

Harva mies tuntuu myöskään valmistautuvan juhlapyhiin tai vastaaviin etukäteen. Nykyään sentään pääsee pyhinäkin kauppaan, mutta aiemmin ennakointitaito oli välttämätön.

Vaimo kertoo:

”Miehelleni kaikki tulee yllätyksenä: matkat, juhlat, ruoan tarve, se että lapsia pissattaa.

Voin varmaan syyttää tästä itseäni. Pitäisi olla napakampi sen suhteen että en hoida kaikkea. Mutta kun mies ei osaa ennakoida mitään, ja kaikkihan siitä sitten kärsii jos en ole kyttäämässä tehdäänkö asiat tai hoidetaanko ostokset.

Matkallelähdöt ovat pahimpia ennakoinnin kannalta. Miehelle tulee yllätyksenä se, että vaikka viikon matkalla tarvitaan viikoksi puhtaita vaatteita. Hän saattaa pakata mukaan yhden parin sukkia ja yhdet kalsarit. Perillä hän vie minun sukkani koska hänellä ei ole puhtaita. Ei auta, että sanon hyvissä ajoin ennen lähtöä että katso mitä vaatetta tarvitset niin pesen niitä valmiiksi.

Jos en muistuta lapsia että käyvät pissalla ja auta pukemisessa ennen lähtöä, vartin päästä valitetaan pissahätää. Voi olla myös niin että näin lokakuussa lapsilla ei ole sukkia kengissä kun eihän mies huomaa sitä katsoa.

Kauppaan on annettava tarkka lista mukaan tai muuten sieltä tulee ainoastaan seuraavan aterian aineet. Jos minä en käy kaupassa niin päivittäiset ruoka-aineet ovat koko ajan loppu, siis maidot, jogurtit, leipä…

Joulut ja syntymäpäivät tulevat joka vuosi miehelle yllätyksenä. Hän on juuri niitä miehiä, jotka juoksevat tavaratalossa jouluaattona varttia ennen sulkemisaikaa etsimässä paniikilla jotain lahjaksi kelpaavaa. On se kumma että joulu voi yllättää, kun se kuitenkin on joka vuosi ja vieläpä aina samaan aikaan!

En oikein tiedä miten miehelle opettaisi ennakoimista, kun passaamisen lopettaminen ei auta. Ei hän tunnu siitä oppivan että puhtaita vaatteita ei ole tai ruoat ovat loppu.”

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 35 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia

35 vastausta artikkeliin “”Miehelleni ihan kaikki tulee yllätyksenä””

  • TMK sanoo:

    No!
    Kuinkas moni teistä, jotka muistavat kaikki em asiat, liittyen lapsiin ym asioihin, muistavat, missä on perämoottorin öljyt, pissapojan pesuneste, saati sen täyttöaukko autossa….
    Tätäkin listaa voisi jatkaa aivan yhtä loputtomiin, kuin tätä jutussa olevaa listaa.
    Pata kattilaa soimaa, lopun tästä hokemasta taidatte tietää….

  • Tästä hyötyy kaikki sanoo:

    Ainoa keino on kadota sieltä kotoa johonkin sopivan pitkäksi ajaksi ja jättää mies selviämään yksin lasten kanssa. Keksit jonkun välttämättömän lisäkoulutuksen itsellesi ja aloitat vaikka pidennetyllä viikonlopulla tai jopa viikolla.

  • Vaimoehdokas sanoo:

    Meillä myös minä pakkaan, mutta ihan mielelläni, että tulee vähän siistimmät vaatteet mukaan. Onneksi mies katsoo pissapojat, öljyt, jäähdytysnesteet, rengaspaineet ym. Perinteistä, mutta helppoa 👍

  • Katariina sanoo:

    Kyllä meillä mies huolehtii. Vuorotyöläisenä ei juuri valinnanvaraa ole ollut. Hän järkeilee minua paremmin kauppareissut ja ruoat, mulle jää pyykit ja juhlien järjestely. Reissuvalmistelut yleensä hoidetaan yhdessä. Tapa on toki erilainen.
    Vaatteet saattaa olla eriparia (mutta on kuitenkin), pojat ovat syöneet ja siivottukkin on (kassiin, vaatehuoneen nurkkaan josta MINÄ ne joskus purkailen). Kumpikin on oppinut toisiltaan…

    Siskoni on toista maata.. Järjestelyt jää viimetinkaan ja sitten isketään mun vaatekaapille ja koristelaatikolle..

  • Nimetön sanoo:

    No jos oma miehesi on tuollainen, miten voit yleistää, että ihan kaikki miehet? Mun mies on ihan yhtä lailla vastuullinen aikuinen kuin minäkin ja on tasan yhtä pätevä hoitamaan lapsia ym. Oli aika ennakkoluulionen artikkeli.

  • NaG sanoo:

    Voi miten ennakkoluuloinen artikkeli!
    Vaimolle kommentiksi: Miehesi on onnellinen hetkessä eläjä. Opi häneltä sen jalon taidon 🙂 !

  • Nimetön sanoo:

    Juuri näin oli meilläkin. Ja sit puolituntia ajoa autolla. Niin miehellä nälkä. Olin unohtanut huolehtia hänestä😅 Kyllä meinasi järki mennä😬

  • Loviisa sanoo:

    Just noin. Minä olen itsekin varsin suurpiirteinen ja unohdan sitä ja tätä. Mut yksi keskeinen syy mihin kaatui uusperhe, oli tuo. Toki muitakin ongelmia oli. Mutta se, että mies on tuonut perheeseen mukanaan useamman pienen lapsen ja sitten ennakointi on tosiaan tota luokkaa. Ja sen banaaninkin hakeminen kaupasta oli suurieleinen, aggressiivinen show. Niin elämä tarkoitti joka tapauksessa sekavaa, jännitteistä kaaosta, ja jos halusin että joku asia, esim matka onnistuu kaikkien lasten kanssa, piti tuon sekoilun päälle järjestää kaikki ihan ite. Oli kauheaa elämää ihan kaikille. Että ei tuo ihan pieni ongelma ole, varsinkaan uusperhetilanteessa.

  • Muje sanoo:

    Olen ihan samanlainen kuin tuo kuvaltu mies! En osaa ennakoida ja varautua mihinkään. Olen juuri se jouluaattona lahjoja ostava sekoilija, jolle joulu ja kaikki muukin tulee aina yllätyksenä. Matkalle lähtiessä minä olen se, jota ensimmäisenä pissittää ja vaihtovaatteet unohtui pakata. Juhliin lähtiessä alan vasta miettiä mekon silitystä ja lapsille hoitajaa. Ei ennakointia ja varautumista voi opettaa tai pakottaa. Sitä ei kaikki osaa, eikä siihen välttämättä opi ikinä vaikka kuinka yrittää. Ja miksi pitäisi? Tärkeämpää on mielestäni se, kuinka hoitaa tilanteet juuri ennen kuin se köntsä on housuissa. Aina on joululahjat pukin kontissa olleet. Aina on lapset ruokaa saaneet. Ja pissille pääsee matkan varrellakin. Mitä sitten, jos lapaset unohtui. Villasukatkin käy ihan hyvin. Ei kaikesta tarvitse pingottaa. Elän hetkessä, enkä mieti mitä kaikkea täytyy ottaa huomioon seuraavassa hetkessä. Kaikesta selvitään, kun käyttää luovuutta.

    • L sanoo:

      Tunnistan tuosta itseni. Nykyään tilanne on parempi. Tuo on vaan raskasta sekä ympäristölle että itselle. Minulla tuo toimintatapa liittyi traumaperäiseen ylivireyteen, omin niin kuormittunut selviämään tästä hetkestä, etten pystynyt ennakoimaan.

    • NaG sanoo:

      Respect!

    • Opettaja sanoo:

      Särähti korvaan tuo ” ei opi, eikä voi oppia ” ……mielestäni kaikki on asenteesta kiinni, täytyy olla avoin uusille asioille. On helppo vaan pistää pää pensaaseen, antakaa mun olla, en halua, eikä kiinnosta !
      Muuta asennetta, kaikkea uutta ihminen kyllä oppii, jos halua löytyy !