Synnyttäminen eri aikoina on puhuttanut viime päivinä.

Vuonna 1968 oli nykymittapuulla hurjat käsitykset siitä, miten vastasyntynyttä pitää hoitaa.

Saimme myös kirjoituksen siitä, millaista synnyttäminen oli 1990-luvulla, ja kuinka paljon paremmaksi sama äiti koki uudemmat synnytyksensä 2000-luvulla.

Avaudu tästä -lomakkeen kautta saimme vielä ajatuksia herättävän kirjoituksen siitä, pitääkö isän tulla mukaan synnytykseen vai ei. Nykyisinhän iso osa äideistä haluaa kumppaninsa synnytykseen mukaan.


Kuva Alex Pasarelu, ylin kuva Patricia Prudente.

Tämä esikoisensa vuonna 1975 synnyttänyt nainen on sitä mieltä, että miehen paikka ei ole synnytyssalissa eikä myöskään synnytysvalmennuksessa. Nykynaiset ovat liian avuttomia, kun raahaavat miehensä sinne mukaan, hän lataa:

”Vanhoja asioita muistelen, olin ensimmäisen lapseni syntyessä 30-vuotias ja toisen 35-vuotias, siihen aikaan siis aika ”vanha”.

Synnytykset menivät hyvin, kiitos taitavien ja ihanien kätilöiden ja muun henkilökunnan. Tytär painoi 3,6 kg ja synnytys kesti n. 8 tuntia ja poika 4,65 kg ja aikaa meni 4 tuntia!

Miestäni en sinne halunnut, eikä hän olisi mielellään sinne tullutkaan! Köysissä olisi pitänyt varmaan viedä.

Olen edelleen sitä mieltä, että miehillä ei ole sinne synnytykseen mitään asiaa, luotan enemmän asiantuntijoihin!

Minua suorastaan raivostutti, kun olin ensimmäisen lapsen odotusaikana siinä synnytysvalmennuksessa, ja siellä niillä toisilla oli se puoliso mukana! Minua suorastaan ärsytti siellä hyy-hyy hengittää niiden vieraiden miesten joukossa!

Jos vielä sairaaloissa on niin, että miehet ovat siellä mukana, niin järjestäkää edes omat ryhmät niille naisille, jotka sen miehen sinne raahaavat.

Olen kuullut, että moni mies ei sinne edes halua, mutta kun naiset pakottavat, kun kaverinkin mies oli!

Se on eri asia, jos mies voi sitten tulla synnytyksen jälkeen sinne piipahtamaan ja lasta katsomaan! Älkää nykynaiset olko niin saamarin avuttomia!”

Nimim. Äidiksi vuonna 1975

Mitä mieltä sinä olet? Olisiko parempi, että miehiä ei raahattaisi mukaan synnytysvalmennuksiin ja synnytyssaleihin? Vai onko mielestäsi ehdottoman tärkeää, että isä pääsee mukaan? Mitä mieltä olet sinä mies, mukaan vai ei? Kerro kommenteissa!

Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 57 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia

57 vastausta artikkeliin “Miehen paikka ei ole synnytyssalissa!”

  • Isä mukaan sanoo:

    Olipa naurettava kirjoitus. Nainen synnyttää kyllä silti ihan itse vaikka se mies olisikin siellä, ei se mies sitä tee naisen puolesta sentään. Nykyään ei tarvitse miehiä pakottaa tai raahata väkisin mukaan, he tulevat sinne ihan vapaaehtoisesti, usko pois. Miettisin enemmänkin et miten ne miehet ei ennen uskaltaneet olla mukana, nykyään uskaltavat.

  • Olipas töykeää sanoo:

    Sanoisin sinulle aikalailla vanhanajan naiselle että ei ole mitään asiaa tulla puhumaan nykynaisille yhtään mitään. Todella enpatiaköyhää ja tökeröä. Uskoisin kyllä itse että melkein kaikki miehet haluaa olla kokemassa oman lapsen maailmaan tulon. Tuskin siitä edes yleensä puhutaan että tuleeko vai ei. Mies on muutenkin aina vain läsnä. Henkilökunta hoitaa hommat. Itse en ikinä haluaisi olla jakamatta sitä hetkeä isän kanssa yhdessä. Sehän on upeimpia hetkiä yhdessä kokea. Aika kylmältä kuulostat kyllä. Ja avuttomuudesta siinä ei ole kyse hipunkaan vertaa.

  • Todella vanhanaikaista ajattelua sanoo:

    Yhdessä se lapsi on saatettu alulle ja yhdessä se myös saatetaan maailmaan. Outoa ajatella että mies ei kuuluisi olla paikalla kun oma lapsi syntyy. 😯 Se on iso ja tärkeä hetki, eikä todellakaan korvaudu jollain pikavisiitillä lapsivuodeosastolla.

    Jos jo vain ”hyy-hyy” hengittely muiden miesten läsnäollessa on tuottanut tuollaista ahdistusta niin kannattaisi pohtia miksi ja työstää asiaa. Tukahdettuja tunteita kuulostaa ainakin löytyvän. Ikinä ei ole liian myöhäistä työstää omia tunteita ja pelkoja. Voimia!