Kutonenkin todistuksessa voi olla lottovoitto
Kiitos teille vanhemmat, jotka jaksatte tukea, arvostaa ja auttaa, vaikka koulutie ei lapselle olisikaan täysin mutkaton.
”Kesäloma häämöttää. Haluan nostaa esille ja onnitella vanhempia. Erityisesti niitä, joiden on joka aamu pitänyt taistella lapsi kouluun. Syystä tai toisesta lapsi ei osaa/halua lähteä itsenäisesti. Ehkä vain väsyttää tai ei kiinnosta. Syitä löytyy. Joka aamu vanhempi soittelee ja muistuttelee. Hyvällä onnella vanhemmat ovat saaneet perhetyötä aamuun niin ettei oman työn aamutunnit joka päivä kärsi.
Niitä, joiden lapsilla on mm. tarkkaavaisuus- ja keskittymishäiriöitä, oppimisvaikeuksia, levottomuutta. On tehostettua ja erityistä tukea, pienryhmäpaikkaa, kuraattoria, psykologia, erityisopettajaa. Kaikki on valjastettu lapsen oppimista tukemaan. Vanhemmat istuvat palavereissa, soittavat ja wilma laulaa. Mietitään voisiko oppilas täydentää koetta suullisesti, kun kirjallinen tuottaminen on niin vaikeaa. Tämä tuottaa tietenkin opettajalle vaivaa.
Helppo on ajatella, että oppilas on laiska ja minkähänlaiset vanhemmat on. Voi kuule. Et usko miten kotona on koitettu kaikki. Miten epätoivoiselta koko koulunkäynti tuntuu vuosi toisensa jälkeen. Tai ei ehkä aina. Ehkä lapsi kokee välillä onnistumista. TET-jaksolla kehuttiin miten toimelias, kohtelias ja työhöntarttuva. Tai luontokoulussa erätaidot olivat kiitettävät.
Kaiken tämän keskellä vanhempi toivoo, ettei lapsen itsetunto romahda. Oppilasta ei välttämättä nähdä numeroiden takana. Tai ehkä joku näkee. Joku opettaja jaksaa tsempata ja löytää näistäkin lapsista hyviä puolia. Siinä sivussa saa vanhempikin toivoa. Jospa tämä tästä.
Nämä lapset eivät kanna kotiin kymppejä. Kuutoseenkin on saatettu tehdä valtavasti töitä. Seiska on melkein kuin kiitettävä.
Mutta kohta on loma. Jokainen vanhempi toivoo, että ehkä kesällä tapahtuu kasvamista ja kypsymistä. Että syksyllä sitten puhtaalta pöydältä.”
Nimim. Äiti
Tämä kirjoitus on lähetetty Avaudu tästä -lomakkeen kautta. Lähetä sinäkin tarinasi tai keskustelunavaus täältä. Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.
— Huono Äiti -toimitus
Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!
Artikkelissa on 25 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
Meidän nuorimmainen ei ole käynyt koulua oikeastaan lainkaan kahteen vuoteen. Hänen pitäisi päästä nyt kahdeksannelta luokalta mutta edes seiskalta ei ole lainkaan suorituksia. Ei pysty käymään koulussa, koska siellä käyminen ahdistaa niin paljon, ettei pysty sinne edes lähtemään aamuisin.
Se, että hän on nyt käynyt edes sairaalakoulussa useimpina päivinä on ollut jo jonkinlainen voitto, harmi vain, että se jakso loppuu nyt ja syksyllä taas olisi palattava normikouluun. Ei oikein usko riitä, että se onnistuu, tuskin hän enää tavallista koulua käy milloinkaan. Kun vain tietäisi, että mitä sitten?
Kotona opiskelukaan ei ole vaihtoehto, kun vähäisten läksyjenkään teko ei useimmiten onnistu kotona, miten sitten koko koulun käyminen.
Että ne vitosetkin olisi jo paljon enemmän kuin lottovoitto.