Kun koulu ei kiinnosta
Mitä voi tehdä kun lapsi ei halua menestyä koulussa? Kun sillä ei ole väliä, että kokeista tippuu vitosia ja todistuksen keskiarvo laskee kuin lehmän häntä.
Nimimerkki Lillukanvarsi lähetti meille keskustelunavauksen Avaudu tästä -lomakkeen kautta, ja kirjoittaa:
“Taas on kohta se aika kun lapsilla alkaa kesälomat ja sitä ennenhän tietty on kevätjuhla todistuksineen ja stipendeineen. Jännittää millainen tokari sieltä tulee nyt kun arvostelu on alkanut tulla numeroina.
No, ei tarvitse paljon miettiä. Tenava ei kuulu siihen porukkaan joka hoitaa koulun ns vasemmalla kädellä tai oppii kuunnellen tunnilla. Ei, häntä ei yksinkertaisesti lukeminen kiinnosta, läksyt unohtuu muistilapuista ja muistutteluista huolimatta, uhkailu-lahjominen-kiristys eivät juurikaan auta, ei kiinnosta yrittää. Tiedätte varmaan kuinka vaikeaa on yrittää motivoida jos toinen ei motivoidu, kaikkihan lähtee itsestä.
Aika surkealta yleensä tuntuu kun toiset kehuu kuinka lapsi on hyvä siinä ja siinä aineessa, lukee sitä kirjasarjaa ja siihen päälle vielä harrastaa kaikkea. Niin,sekin vielä. Lapsi ei myöskään ole kiinnostunut harrastamaan. Mieluisinta ajanvietettä on olla puhelimella, joskus leikkiä ja muuta puuhastella.
En voi olla miettimättä sitä, miltä tulevaisuus näyttää. Arvosanoilla on merkitystä ja hyvin pärjäävät menestyvät. Melkein olen jo lyönyt hanskat tiskiin.”
Kukapa meistä ei yrittäisi antaa lapsillemme mahdollisimman hyviä eväitä elämään. Järjestetään omat työt ja arjen menot niin, että lapsi saa mahdollisuuksia. Mahdollisuuksia harrastaa, tehdä kivoja asioita, viettää aikaa perheen kesken. Tuetaan opiskelussa ja kerrotaan koulutuksen tärkeydestä elämässä menestymiseen. Pienempiä lapsia on vielä suhteellisen helppo viedä harrastamaan; kerhoon, muskariin, jalkapalloon ym. Mutta kun oma tahto vahvistuu harrastukset voivat jäädä, kun ei enää kiinnosta. Kiinnostaa vaan tuijottaa youtubea tai netflixiä, ulos lasta ei saa pakottamallakaan.
On yritetty opettaa alusta saakka että läksyt tulee tehdä ja kokeisiin lukea, koulussa pitää käyttäytyä ja opettajia kuunnella. Mutta tuloksena on että kirjat jätetään kouluun, läksyistä ei ole tietoakaan, numerot ovat pääasiassa vitosia ja mieluummin jäädään aamulla nukkumaan kuin lähdetään tunnille joka ei ole “kivaa”.
Kuva kuvituskuva, ylin kuva Feliphe Schiarolli.
Toisinaan voi olla helppo sanoa jos koulussa ei viihdy niin vika on siellä. Joskus se voi olla tottakin, mutta joskus koulukin venyy äärimmäisyyksiin yrittäessään saada koululaisen oppimaan. Tarjotaan erityistukea ja apua ja erityisoikeuksia, muistiinpanot voi vaikka ottaa kännykän kameralla kirjoittamisen sijaan jos se tekisi opiskelusta helpompaa.
Vanhempi herää yöllä itkemään, kun ei pysty katsomaan vierestä kun lapsi pilaa elämänsä. Taitoa olisi ja älyä riittäisi mutta se heitetään menemään kun halu onnistua puuttuu. Ei ole kunnianhimoa, ei nähdä syytä miksi pitäisi pärjätä paremmin. Ei vaikka kuinka keskusteltaisiin siitä että luokallekin voi jäädä tai haaveammatti jää haaveeksi kun numeroilla ei pääse jatko-opiskelemaan.
Mitä tehdä, kun lasta ei vaan kiinnosta koulu?
— Huono Äiti -toimitus
Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!
Artikkelissa on 29 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
Kirjoittaja kertoo lapsen olevan paljon kännykällä, katsovan YouTubea ja Netflixiä ja ettei hän juurikaan ole ulkona tai leiki.
Ruutuaika vähemmäksi, korkeintaan tunti/päivä, yöksi puhelin tietysti pois, jotta jaksaa aamulla herätä kouluun. Onkohan paljon myöhästelyä ja poissaoloja?
Tämä lapsi on jo syrjäytymisvaarassa🥹
Selvät säännöt ja rutiinit, joista pidetään jämptisti kiinni, vaikka mikä olisi.
Koulussa tuntuu olevan jo tukitoimia käytössä👍🏻 Oppilashuoltoryhmä koolle heti syyslukukauden alussa. Myös koulupsykologista ja perheneuvolasta saa apua.
Kuka sen puhelimen antoi lapselle? Kuka teki netflix-tilauksen? Kuka ei rajoita ruutuaikaa? Luettiinko lapselle iltasatuja, kun lapsi oli iltasatu ikäinen? Kenen vastuulla valvoa vaikka vietellä istuen, että läksyt tehdään?
Ensin rutiini ja odotukset (+seuraukset) – esim koulun jälkeen hetki puhelimella chillaten, jos kerta se on se juttu.
Kun vanhempi tulee kotiin, laitteet pois, ehkä yhdessä ruokailu ja kiva jutustelu (tai muulla tavalla positiivinen kohtaaminen), sitten *yhdessä* pienen koululaisen läksyjen pariin (ei puolesta tehden). Ensin yhdessä – jokin siinä on vaikeaa nyt, joten tukea tarvitaan! Ei vain sanomista, vaan tekoja, aikaa ja kannustusta.
Sitten palkitsemista:
– kun on valmista, saa palkinnon
– jos ilman kiukkua tekee > enemmän palkintoa.
– jos tekee ilman vanhempaa > paljon palkintoa
Jne
Toisaalta: jos ei onnistu, puhelin pois jne. Ensin kiukkuaa, kunnes tajuaa, ettei kiukku muuta asiaa.
Been there, done that. Yläkoulussa nyt jo ka 8,5, vaikka alakoulussa meinasivat jo erityiseen tukeen ja pieneyhmään siirtää. Nykyään autan vain, jos pyytää + autan aikatauluttamaan aikaa koululle. Ei hahmota oikein realistista ajankulkua.
OTA KAIKKI LAITTEET POIS!!! Puhelin, pleikkari, tietokone, tabletti, mitä niitä nyt onkaan. En ymmärrä miksi vanhemmat ei uskalla ottaa laitteita pois lapsilta. Tottakai se on vanhemmalle helppoa kun lapsi viihdyttää itseään jollakin laitteella tuntikausia! Lapsen ruutuaikaa pitää rajoittaa. Jos lapsi saa itse päättää niin hänhän on jollakin laitteella vaikka koko valveillaolo aikansa!