Saimme lukijaltamme keskustelunavauksen koskien tärkeää ja hyvin vaikeaa asiaa, lapsen ystävän kuolemaa. Kriisi tulee äkillisesti ja yllättäen, ja lamauttaa usein aikuisenkin. Nuoren mieli järkkyy ja vanhemman voi olla vaikea olla apuna, kuitenkin halu auttaa on suuri.

Äiti kirjoittaa:

”Hei, kaikenlaisia tärkeitä ja vähemmän tärkeitä asioita on puitu tällä voimaannuttavalla foorumilla. Haluaisin kertoa tapahtumasta joka muutti ainakin meidän perheessämme arvomaailmaa. Teinipoikani hyvä ystävä menehtyi viikko sitten rajussa liikenneonnettomuudessa ja tässä alkaa olla äidillä apukeinot vähissä.

Tiiviistä poikaporukasta on yksi pois. Se kohteliain, ystävällisin konfliktien ratkoja. Oma poika ei oikein syö ja nuku, halit ja lohduttavat sanat tuntuvat turhilta kun näkee miten lapsi kärsii. Koulussa on päässyt kerran terveydenhoitajan kanssa juttelemaan, auttoi ainakin siinä hetkessä.

Sydän särkyy kun ei ole taikasauvaa avuksi. Itse yritän piilotella kyyneleitä ja olla tukipilari, itku tulee illalla sängyssä. Tuntuu itsekkäältä itkeskellä itse kun kaikki on kuitenkin periaatteessa hyvin. Miten tästä eteenpäin…”

Kuinka auttaa nuorta selviytymään surusta? Mistä saisi työkaluja taikasauvan puutteeseen, kuinka olla tukena? Löytyisikö sinulta, lukijamme, vertaistukea tälle äidille?

Nuorten mielenterveysseura on julkaissut oma-apuohjelman nuorille kriisistä selviytymiseen. Nuori voi käyttää ohjelmaa yksin tai yhdessä vanhemman tai muun turvallisen aikuisen kanssa. Oma-apuohjelman tarkoituksena on auttaa nuorta käsittelemään vaikeaa elämäntilannetta ja selviytymään siitä. Oma-apuohjelma sisältää yhdeksän osiota, joissa on mm. harjoituksia, pohdintatehtäviä ja esimerkiksi videosisältöä, myös ystävän kuolemasta. Osioista koostuu selviytymismatkan, ja eri osiot voi käydä läpi järjestyksessä, tai osioista voi poimia itselle tärkeitä aiheita.

Apua vaikeaan tilanteeseen:

Nuorten mielenterveysseuran TOIVO – kriisistä selviytymisen oma-apuohjelma nuorille

Suomen Mielenterveysseuran Kriisipuhelin päivystää vuoden jokainen päivä ja yö numerossa 010 195 202 arkisin klo 09.00–07.00 sekä viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15.00–07.00.

Nuortennetti tarjoaa luottamuksellista apua ja tukea nuorille Lasten ja nuorten puhelimen, chatin ja kirjepalvelun kautta

  • Lasten ja nuorten puhelin päivystää numerossa 116 111
    ma–pe klo 14–20 ja la–su klo 17–20
    Puhelu on sinulle täysin ilmainen eikä näy sinun puhelinlaskussasi. Puheluita ei myöskään nauhoiteta.
  • Lasten ja nuorten chatissa voi jutella luottamuksellisesti ja nimettömästi vapaaehtoisen päivystäjän kanssa, ihan mistä tahansa aiheesta. Lasten ja nuorten chat on auki sunnuntaista keskiviikkoon klo 17–20.
  • Kirjepalvelussa voi kirjoittaa vaitiolovelvolliselle aikuiselle itselle tärkeistä asioista luottamuksellisesti. Kirjeeseen vastataan kahden viikon sisällä.

Artikkelikuva: Gabriel.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Jaa oma tarinasi

Haluatko avata keskustelun jostain sinulle läheisestä aiheesta?
Lähetä kertomuksesi tästä.

Nykyinen kategoria:

Tutustu myös muihin kategorioihin:

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Yksi vastaus artikkeliin “Kuinka tukea surevaa nuorta?”

  • Helena sanoo:

    Pojalle ois nyt tärkeää saada lisää keskusteluapua, esim. samalta terveydenhoitajalta tai psykologilta. Melatoniinia vois kokeilla nukkumiseen, sitä voi ostaa ilman reseptiä apteekista. Uni on tärkeää, unilääkkeetkin on parempi kuin monen viikon valvominen. Ja muistakaa, että surutyö vie oman aikansa. Fiksu terveydenhoitaja sanoi itselleni samantyyppisessä tilanteessa, että suru pitää surra, niin siitä pääsee yli.

    Kaikkea hyvää, paljon voimia surutyöhön teille!