Koulujen pitäisi alkaa myöhemmin nuorten terveyden hyväksi
American Psychological Association ottaa kantaa nuorten univelkaan ja koulujen alkamisaikaan. Psykologiyhdistyksen (Yhdysvaltojen suurin psykologian alan tieteellinen järjestö. Siihen kuuluu yli 146 000 jäsentä) mukaan mukaan tärkein asia koulujen alkamisaikaan liittyen on se, että koulujen alkamisaikaa tulisi siirtää myöhäisemmäksi, jotta nuoret saisivat riittävästi unta.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että nuoret tarvitsevat enemmän unta kuin aikuiset. Nuorten aivot ovat vielä kehitteillä, ja riittävä uni on tärkeää sekä kognitiivisten toimintojen että emotionaalisen hyvinvoinnin kannalta.
Nuorten koulujen alkamisaika on usein liian varhain, jolloin nuoret eivät saa riittävästi unta. Tämä voi johtaa muun muassa seuraaviin ongelmiin:
Heikentynyt oppiminen
Väsymys ja keskittymisvaikeudet
Lisääntynyt riski tapaturmiin
Heikentynyt mieliala ja ahdistuneisuus
Lisääntynyt riski ylipainoon ja lihavuuteen
Koulujen alkamisaikaan siirtyminen myöhäisemmäksi voisi parantaa nuorten hyvinvointia ja oppimista. Tutkimusten mukaan koulujen alkamisaikaan siirtyminen myöhäisemmäksi on johtanut muun muassa seuraaviin positiivisiin muutoksiin:
Opiskelijoiden keskiarvot ovat nousseet
Opiskelijoiden keskittymis- ja muistikyky ovat parantuneet
Opiskelijoiden väsymyksen ja keskittymisvaikeuksien määrä on vähentynyt
Opiskelijoiden masennuksen ja ahdistuneisuuden määrä on vähentynyt
Opiskelijoiden painoindeksi on laskenut
Koulujen alkamisaikaan siirtyminen myöhäisemmäksi on kustannustehokas tapa parantaa nuorten hyvinvointia ja oppimista.
Tiesitkö muuten, että on monia erityissyitä, jotka entisestään vaikuttavat siihen, että nuoren on hyvin vaikea herätä kouluun? Näistä yksi on ADHD. ADHD-diagnoosin saaneilla on usein vaikeuksia herätä aamulla. Tämä voi johtua useista tekijöistä, kuten: impulsiivisuus, ylivilkkaus ja keskittymisvaikeudet. Nämä oireet voivat vaikeuttaa nukahtamista ja yöunen laatua.
ADHD-diagnoosin saaneilla on yleisempää kuin muilla kärsiä unihäiriöistä, kuten unettomuudesta, uniapneasta ja yökävelystä. Nämä häiriöt voivat myös vaikeuttaa aamuisin heräämistä.
Nuori ei siis jää sänkyyn piruuttaan vaan syystä.
— Huono Äiti
Artikkelissa on 8 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
Aivotutkijoiden mukaan juuri murrosikäiset hyötyisivät myöhemmästä aloituksesta. Surullista, ettei yhteiskunnassa kyetä huomioimaan nuorten etua. Tämä kyseinen asia on tosin vain jäävuoren huippu. Lasten etu jää meillä aikuisten edun jalkoihin eikä lapsia kuunnella missään. Ongelmat alkavat jo päivähoidosta ja jatkuvat epäonnistuneisiin koulu-uudistuksiin, pahenevaan koulukiusaamiseen, korkeakoulujen hankaloituneihin valintaperusteisiin ja huonoon kohteluun työpaikoilla. Ja sitten ihmettelemme, mikä ihme nuoria oikein vaivaa.
Myöhentäminen olisi meidän perheelle painajainen. Lapsellani on ollut koulussa ns jaettu luokka, ja lapsella (3. lk) päivä alkaa klo 11. Ei tule opiskelusta mitään, kun väsyttää jo iltapäivästä. Ei nukuta sekuntiakaan pidempään, kun ei aamusta enää väsytä. Haahuilua aamusta monta tuntia, kun ei ole tekemistä. Ei enempää tätä kiitos.
Alakoulun opettajana en kannata myöhentämistä. Iltapäivän tunneilla pienet väsähtävät viimeistään klo 13 aikoihin, eivätkä 5-6-luokkalaisetkaan jaksa kunnolla opiskella klo 15 asti.
Se kitinä, mikä kodeista tulee etenkin alkuopetuksessa 10-aamuista, on melkoinen, ja täysin ymmärrettävä: lapsi pomppaa hereille aikaisin, vanhempien pitää lähteä aikaisin töihin, joten aamuhoito pitäisi järjestää.
Ja monella teini-ikäisellä alkaa harrastustreenejä klo 16 aikaan, ja treenit voivat kestää iltaan, joten läksyille on vaikea löytää aikaa.
Jos tiedossa on myöhään alkava koulupäivä, lapset valvovat sillä verukkeella entistä pidempään, eivät mulu enempää.
Kyllä itselläkin vaihdevuosia lähestyvänä opettajana uni on aamuöisin huonoa ja 6.20 herätyskellon soidessa väsyttää, mutta en silti haluaisi myöhentää koulun alkamisaikaa.
Tässä puhutaan nuorista, ei lapsista. Muutos sopisi mielestäni yläkouluihin loistavasti.
Sehän on hienoa, jos saat herätä vasta 06.20! Meillä nepsylasten kanssa aamut hankalia. Uni ei meinaa tulla illalla koska lääkitys vaikuttaa. Aamulla ylös 05.50 pahimmillaan. Univelkaa kertyy kun lapsella muutenkin suuri unentarve. Koulussa sitten ollaan väsyneitä ja kiukkuisia, ei opita eikä jakseta keskittyä. Negatiivisten palautteiden kierre alkaa ja lapset alkaa voimaan pahoin.
Myös töiden alkamista voisi siirtää myöhemmäksi. Hoitajat eivät aloittaisi klo 7, vaan vaikka klo 9. Päiväkodit avautuvaisivat myöhemmin, ettei henkilökunnan tarvitsisi raahautua paikalle aikaisin. Leipomot voisivat aloittaa toimintansa myöhemmin, sillä tuoretta leipää ym ei aamusta tarvittaisi. Näin kaikki siirtyisi myöhemmäksi. Koulu alkaisi myöhemmin, joten se päättyisi myöhemmin. Oppilast valvoisivat pidempään ja kohta olisi taas siirrettävä koulun alkamisaikaa myöhäisemmäksi.
Mitä jos alettaisi kasvattaa nuoria kohti aikuisuutta ja niitä velvollisuuksia, joita siihen kuuluu. Adhd-nuorille on tarjolla apua ja kuntoutusta sekä lääkitystä. Suurinosa nuorista pääsee kouluun ajoissa. Sama pätee aikuisiin.
Kyse ei ole pelkästään nuorista vaan lapsista. Eivät he ole ekalla tai tokalla vielä nuoria. Ihanko kaikille ADHD-lapsille pitäisi syöttää lääkkeitä, että oppisivat heräämään. Olet kyllä kaukana elämän todellisuudesta Jos nyt sinun lapsesi ovat aamuvirkkuja, kaikki eivät ole. Kyse ei ole paapomisesta.
Niin, aamu- ja iltavirkkuus on myös geneettistä. Aivan kuten silmien väri. Kuinka moni meistä laitetaan vaihtamaan silmien väri siksi, että se on ”väärä”?
Tässä ei ole kyse laiskuudesta tai kuntoutuksesta, vaan biologiasta.
Esim. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01007
Näin käyttäytymistieteen tutkijana, iltavirkkuna lapsesta asti, tulen kyllä viemään tätä teemaa eteenpäin tavalla tai toisella, jotta meitä ymmärrettäisiin paremmin. En olisi ikinä saanut väitöskirjaa valmiiksi tämän yhteiskunnan kellonajoilla (8-16)!
Mitä taas nuorten jaksamiseen ja aivotutkimukseen tulee, niin olen tästä aivan samaa mieltä. Reagoimalla tutkittuun tietoon voisimme ehkäistä monta ongelmaa! Toivon todella, että tämäkin ajattelu moninaistuu sukupuolen tai kulttuurisen moninaisuuden hyväksymisen vanavedessä.