Kadun, että kieltäydyin aina läheisyydestä
Huono Äiti sai avautumisen aiheena läheisyyden merkitys pitkässä parisuhteessa:
”Haluan kirjoittaa aiheesta, joka on edelleen valtava tabu, vaikka elämme muka avoimessa maailmassa. Tämä on asia, josta vaietaan ystäväporukoissa ja jota lakaistaan maton alle niin kauan, kunnes on liian myöhäistä. Haluan jakaa oman tarinani varoituksena muille naisille, jotka ehkä elävät parhaillaan juuri sitä samaa vaihetta, jossa minä olin vuosia sitten.
Olin naimisissa mieheni ja lasteni isän kanssa kunnioitettavat 30 vuotta. Ulospäin kaikki näytti hyvältä: oli koti, lapset, arki ja yhteinen historia. Mutta suljettujen ovien takana meillä oli suuri ongelma, jonka arkkitehti minä olin. Liki aina, kun mieheni osoitti halua tai yritti lähestyä minua, minä kieltäydyin seksistä.
Milloin syynä oli väsymys, milloin päänsärky, milloin lasten aiheuttama stressi tai se, että pyykkivuori odotti ottajaansa. Keksin aina jonkin syyn, mutta todellisuudessa pidin sitä yksinkertaisesti oikeutenani. Ajattelin itsekkäästi, että kun minä hoidan lapset, kodin ja arjen pyörittämisen, sen täytyy riittää. Että minä olen osani hoitanut, eikä minun tarvitse venyä enempää.
Omia fyysisiä tarpeitani minulla oli jonkin verran, mutta ajattelin, että aikuinen nainenhan selviää niistä itsenäisestikin. Ei siihen miestä tarvita.
Velizar Ivanov
No, lopulta kävi niin kuin tässä tilanteessa usein käy. Me erosimme.
Eron jälkeen minulle selvisi, että miehelläni oli ollut uusi kumppani jo avioliittomme aikana. Se sattui tietenkin, mutta se pakotti myös katsomaan peiliin. Mies löysi uuden elämän, ja nyt tilanne on se, että meidän jo selvästi aikuisilla lapsillamme on todella hankalaa tämän uuden elämäntilanteen kanssa.
He joutuvat luovimaan meidän vanhempien välillä, kävelemään kananmunankuorilla ja miettimään, kuka tulee mihinkin juhliin ja kuka istuu kenenkin vieressä. Arki ja perhedynamiikka rikkoontuivat tavalla, joka heijastuu lapsiin vielä vuosienkin päästä.
Nyt, kun istun yksin ja katson taaksepäin, tunnen valtavaa katumusta. Kadun sitä, etten nähnyt sitä pientä vaivaa. Etten lähtenyt mukaan seksiin ihan normaalisti, avoimin mielin ja rakkautta osoittaen.
Miehessäni ei ollut lähtökohtaisesti mitään vikaa – hän oli hyvä mies ja hyvä isä. Meidän olisi ollut hyvä vanheta yhdessä, jakaa yhteiset eläkepäivät ja katsoa lasten aikuistumista samalta sohvalta. Mutta minä omalla torjunnallani ajoin hänet pois.
Siksi haluankin sanoa teille naisille, jotka parhaillaan elätte ruuhkavuosia tai pitkää avioliittoa: miettikää oikeasti. Onko se seksi lopulta niin vaivalloista, ettei sitä oman puolison kanssa kannattaisi harrastaa? Onko se vartti tai puolituntinen sängyssä todella niin suuri uhraus verrattuna siihen, että pitää parisuhteen elossa ja perheen koossa?
Intiimiys on liima, joka pitää kaksi ihmistä yhdessä silloin, kun arki koettelee. Kun sen liiman ottaa pois, koko rakennelma alkaa hiljaa murentua.
Älkää tehkö samaa virhettä kuin minä. Vaalikaa sitä läheisyyttä silloin, kun se vielä on mahdollista, niin teidän ei tarvitse myöhemmin katua yksin.”
Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.
Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.
— Huono Äiti -toimitus
Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!
Artikkelissa on 0 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
